Venlan artshokki

Monet ystäväni ovat ihmetelleet miten parivuotias voi nähdä värit näin hyvin. Se lienee myötäsyntyistä: värinäkö, musikaalisuus, rytmitaju jne.. Tässä muutama esimerkki:


Venla ei koskaan ole nähnyt sammakkoa, paitsi kirjoissa. Eipä tietenkään, koska se on rukkkasessa. Luulenpa olevan elämys näyttää hänelle sammakko maastostossa.

Punainen lempiväri tullee esille tästä pastellityöstä.


Silkkiperhonen ui liiviin

Tämän Venla teki Elixian lapsiparkissa



Venlan jalkamaalaus



Saapasmaalaus

Tästä piti tulla ensin isi, mutta siitä tulikin karvapeikko

Tämä on isi. Ihan näköinen.

Äiti

Mammu

Taikakukan mysteeri

Laivue


Äidin kuva. Sille on maalattu myös huulipunaa. Tietenkin tissit ja pimppi, mutta sehän selvää. Simo sanoi, että tässähän rupeaa olemaan ihmisen muotoa.


Tarhassa tehty isänpäiväkortti.





Loppuvuodesta 2003 Venla askarteli kissoja




Meidän perhe



Yhdistetty maalaus- ja tussityö kukat



Merirosvo; muistuttaa kyllä iskää



Askartelutyö: Muumipappa



Venla piirsi kuvan ja tiputti sen portaiden välistä työpisteeseeni sanoen

-Tää pitää lähettää lastenohjelmien Jarille. Piirros esittää roistoa nimeltä Ville Valle.

Piirroksessa on myös Venlan signeeraus Venla-IV (Ilona Viitanen, ihmettelin neljättä kotvan itsekin). Ville kuulemma varastelee arvokkaita esineitä ja toisinaan kukkakaupasta kukkia. Kuvassa Ville näyttää himoavan ilmeisesti rikollisin keinoin hankittuja kukkia vai olisiko juuri kukkakaupassa varkaissa.



Tässä on aika realistine piirustus Muumilaakson väestä: Nipsu, jolla näyttää olevan pippeli, paha Haisuli, Pikku-Myy poikkeuksellisen iloisena ja Niisku-neiti  ilman nilkkarengastaan.

Olimme kesällä 2005 Puuhamaassa. Vietimme koko kesäisen päivän vesipuistossa, grillaten ja lopuksi vielä ehdimme käväistä muutamissa maakohteissa ajan lopuessa kesken. Ehdimme käydä esteradoilla, liukumäissä ja pomppupaikoissa.  Sillaamaan emme ehtineet. Telmin täydestä innosta kaikissa paikoissa lasten tavoin. Puhelimeni hävisi aivan loppuvaiheessa taskustani huvipuistoon. Ilmoitin siitä Info-pisteeseen, annoin tietoni ja vaimoni puhelinumeron. Päästyämme kotitielle, sain soiton Puuhamaasta. Puhelimeni kerrottiin löytyneen. Aikaa oli kulunut reilun varttitunnin verran. Erittäin ripeätä toimintaa. Puuhamaassa käyvä väki on rehellistä. Haimme puhelimen seuravana päivänä ja vietimme toisen Puuhamaa-päivän, iloisen. Puuhamaa on paras paikka. Venla piirsi Puuha-Nallen kiitokseksi Puuhamaan väelle. Kävimme sattumalta vuoden jälkeen Puuhamaa-päivän jälkeen Jukalla, Anulla ja Merillä. Meri Aurora oli vuoden ja kaksi viikkoa.

Aiheeseen

Tommi Ilmarinpäivänä 16.1.2003