Venlan hiihtoloma Hämeenlinnassa 2004

Sunnuntai 15.2.2004

Venla saapui Hämeenlinnaan sunnuntaina 15.2. Tiinan, Sirkka-Liisa -mummin ja Eeron kanssa Mammun luokse hiihtoloman viettoon. Mammullakin on lomaa harrastuksistaan. Suunnitelmissamme on hiihtää, luistella, uida uimahallissa, laskea pulkalla, värkätä lumiukkoja pihaan, toimia talonmiehinä, kolata lunta, askarrella, lukea kirjoja, sadutella ja leikkiä sisäleikkejä. Aikomuksemme oli myös tavata Pihan Eveliinaa, mutta hänen perheellään onkin hiihtoloma samaan aikaan ja he ovat lähteneet Sotkamoon loman viettoon. Isin kummitytön Siirin kanssa piti myös leikkiä, mutta pahaksi onneksi Siiri on sairastunut vesirokkoon emmekä voikaan tavata. Ehkä kuitenkin naapuri Vilenin 5-vuotiaan Ilmarin kanssa tapaillaan, kun hän tulee visiittiin Ari-papan luo. Pulmu-mummia myös käydään tapaamassa Sisälähetyksen palvelukodissa.

Venla saapui lomalle hyväntuulisena, iloisena ja aurinkoisena kaikki urheiluvälineet mukanaan. Illalla askartelimme vähäsen, luimme Leppistä ja hoidettiin kaikkia nukkelapsia; Venla toi mukanaan Nooran ja Hannan ja täällä Mammun hoidossahan ovat aina Ulla ja Teemu. Tuulan työtoveri oli lähettänyt tyttäriensä pieneksi jääneitä vaatteita ja niitä Venla sovitteli. Koko illan hän kyöhästeli(?) punaisessa veluurisessa prinsessamekossa ja mustassa veluuribolerossa jalassa mustat mokkaset nappaskengät. Näyttävä rooliasu.Huomenna sitten aloitamme urheilemisen, ensimmäiseksi luultavasti ohjelmassa on hiihtoa.

Maanantai 16.2.2004

Aamulla Mammu heräsi jo klo 6 ja laittoi spelttipuuron hautumaan. Venla heräsi 8 aikoihin iloisena ja hyväntuulisena. Syötiin aamupuurot ja varustauduttiin sitten lähtemään hiihtoretkelle Aulangon järven jäälle. Ajoimme Hondalla Saarenpään kadun päähän ja siellä laitoimme sukset jalkaan ja latua myöten kohti järveä. Melko hyvin se sujui, mutta Venlan mielestä sauvojen lenksukat eivät olleet oikein sopivan pituiset ja se synnytti rissaamista. Päästiin kuitenkin Kihtersuon uimalaiturin kohdalle. Siellä oli joitakin lapsia leikkimässä ja sinne täytyi päästä. Venlalta otettiin sukset pois jalasta, että hän pääsi liukumäkeä laskemaan ja keinumaan. Oli upea ilma, muutama pakkasaste, aurinko paistoi, sukset luisti hyvin. Jäällä oli paljon ihmisiä, aikuisia ja lapsia.

Lounaaksi syötiin juustokuorrutteisia täytettyjä spelttilettuja ja Venlan mielestä ne olivat niin ihania, että hän pyysi 3 kertaa lisää ruokaa.
Ruuan jälkeen vähän lepäiltiin ja luettiin kirjoja. Sitten lähdettiin luistelemaan Uimahallin viereiselle kentälle. Sää oli edelleen upea, jäällä oli paljon pieniä lapsia vanhempineen. Venlalta luistelu ei sujunut tänään kauhean mallikkaasti; hän valitti jalkojensa väsyvän. Lähdimme Pulmun luo Sisälähetykseen, mutta Pulmu ei ollut vielä palannut kaupunkikierrokseltaan ja Pulmun vierailu siirtyy toiseen kertaan. Illalla kotona luimme, piirsimme ja leikimme nukeilla ja saduttelimme. Tuloksena oli tarina pingviinistä.

Venlalla oli ollut luultavasti täyteläinen päivä, koska hän halusi jo nukkumaan tavallista aikaisemmin. Ja kyllähän Mammuakin väsytti runsas ulkoilma ja liikunta.

Tiistai 17.2.2004

Tiistaiaamu valkeni harmaanvalkoisena sakeassa lumipyryssä. Se tiesi sitä, että koska meillä oli talkkarivuoro, jouduimme menemään lumitöihin. Raunion Martti avuliaana naapurina olikin jo aloittanut kolaamisen. Me Venlan kanssa sitten vaan jatkettiin hommaa.

Yrjölän Seija saapui vieraaksemme puoleltapäivin ja suuntasimme matkan läheiseen leikkipuistoon pulkka, potkuri ja liukuri mukanamme. Puistossa oli melkoisesti lapsia iloisissa laskettelupuuhissa ja Venla liittyi reippaasti mukaan. Mäkeä laskettiin liukurilla ja pulkalla, keinuttiin ja kiipeiltiin ja hauskaa oli.

attas

Menimme sitten kotipihaan ja koska lumi alkoi tuntua aika nuoskaiselta, ajattelimme, että voisimme rakentaa lumiukon pihaan. Ja onnistuihan se. Komea ukkeli siitä tulikin, porkkananenä ja porkkanahampaat, isot nappisilmät, oranssi lippis ja keltainen kaulaliina. Oikein näyttävä olio, Leevi nimeltään. Rakensimme myös lumilyhdyn, myös etupihalle ja illalla sytytimme kynttilät niihin. Kauniita pimeässä yössä. Naapurin Sirkka ja Ritva tekivät hekin omat ukkonsa.

Seija oli tuonut Venlalle leimasineläimiä, joita Venla innokkaasti painoi valkoiselle paperille. Venla leikki sisäleikkejä ja me Seijan kanssa yritimme vähän harrastaa esperantokeskustelua. Oli ihan rattoisa iltapäivä.

Illansuussa menimme Venlan kanssa vielä ulos. Mammulla hiukan lumitöitä ja Venla möyri pihan lumivuorissa ja laski pulkalla kadulta pihaan. Kävimme vielä leikkipuistossa ja pienella potkurilenkillä.Illalla luettiin kirjoja, tehtiin palapelejä ja lepäiltiin.

Keskiviikko 18.2.2004

Keskiviikon ohjelmaan olimme suunnitelleet luistelua ja uintia peräjälkeen, koska kummatkin paikat sijaitsevat lähinaapureina. Luistelu sujui ihan Ok, paitsi että Venlan jalat väsyivät melko pian. Mutta mukavaa oli oleilla ulkona aurinkoisessa pakkassäässä.Luistelun jälkeen Venla vihdoin pääsi uimahalliin, jota hän oli odotellut jo useita päiviä. Ja hauskaahan siellä oli. Vuoronperään uimaharjoittelua ja sukeltelua lastenaltaassa ja porealtaassa ja liukumäessä aina kun se oli avoinna. On helppoa käydä Venlan kanssa uimassa, kun ei tarvitse koko ajan olla sydän syrjällään ja pelätä, että nyt se vetää vettä henkeen. Vauvauinti antaa kyllä hienot valmiudet lapselle tottua luonnolliseen vedessä oleskeluun.

Kotiin saavuttuamme olimme kumpikin aika väsyneitä, niin että mielellämme laittauduimme TV:n eteen katsomaan Mika Waltarin kertomuksen pohjalta tehtyä elokuvaa: Ilona ja hänen karitsansa.

Päivällisen syötyämme lähdimme vielä vähän ulos. Menimme leikkipuistoon liukurin ja potkurin kera. Siellä Venla laskeskeli mäkeä. Hetken päästä sinne tuli samanikäinen Valtteripoika yksikseen ja lapset virittelivät keskustelua keskenään. Ihan sujuvaa sananvaihtoa. Keinussa puhutiin mm. sukulaisista, asuinpaikoista ja iästä. Kun todettiin, että kumpikin on 4v., Valtteri halusi mittauttaa pituuden. Venla totesi mittauksen jälkeen, että ollaan yhtä pitkiä. Valtteri sanoi, että hän on kyllä vähän pitempi. Venla :"Minä olen tyttö." Valtteri:"Minä olen poika" Venla:"Niin, mutta sinä et ole minun poikaystävä. Minun poikaystävä asuu minun talossa Kannelmäessä."

Asiat pitää tehdä selviksi heti alun pitäen.

Illalla vielä katselimme kuvakirjoja meristä, ekologiasta ym. ja televisiosta saadun virikkeen pohjalta Venla halusi keskustella kielillä. Puhuimme kuvista englanniksi, sujuvasti!

Torstai 19.2.2004

Tänä aamuna pakkasta oli reippaasti , taisi olla yli 20 astetta. Päätimme siirtää ulkoilun iltapäivään.Vierailimme Anna-Maijan luona. Venla tutustui Anna-Maijan kissoihin Lakuun ja Dianaan, jotka olivat himpun verran rohkeampia kuin meidän kissat. Pelasimme Anna-Maijan poikien apinapallopeliä ja nautimme hyvistä tarjoiluista.

Sen jälkeen ajoimme Hämeenlinnan käärmetaloon katsomaan pelottavia matelijoita. Venla sanoi pelkäävänsä isonpuoleisia liskoja, jotka olivat vähän virkeämpiä kuin paikallaan makaavat käärmeet. Eräs iso kuristajakäärme oli kiertynyt isoksi kasaksi hautomaan muniaan, jotka se oli muninut tammikuun lopulla. Hautominen kestää 3 kk, joten huhtikuulla siellä vilisee uusia pieniä käärmeitä, jotka kaikki on jo kaupattu eteenpäin eurooppalaisille terraarioille. Hämeenlinnan käärmetalossa monet isot käärmeet ovat lisääntyneet, mikä on harvinaista vangituilla käärmeillä.
Kolmårdenin eläintarhassakin ovat vuosia yrittäneet saada isoja käärmeitä lisääntymään, mutta käärmepariskunnan kohtaamisesta ei ole syntynyt kuin suuria haavoja, jotka eläinlääkärin on täytynyt paikata. Eivät ole tykänneet toisistaan. Sattui mukavasti, että naapuri Vilenin tyttärenpoika Ilmari oli samaan aikaan menossa käärmetaloon mummonsa kanssa. Sovimme tapaavamme myöhemmin Papinniityssä.

Kotiin tultuamme jäimmekin pihaan touhuamaan. Traktori on tehnyt valtaisia lumivuoria pihan reunustoille. Niissä oli kiva kiipeillä. Mammu haki rautalapion ja yritti rakentaa huonekaluja lumeen. Jollakin lailla saatiin aikaiseksi kulmasohva ja pöytä, sänky ja hella. Lumi oli tosi kovaa ja hankala muotoilla. Sitten laskettiin mäkeä pihassa potkurilla, pulkalla ja suksilla.Ja Venla yritti kiipeillä puissa, jopa naapurin tontillakin. Ilmarikin viihtyi vähän aikaa kanssamme.

Illalla katsoimme lasten ohjelmat ja leikimme nukkeleikkejä. Lapsia kuljetettiin Linnamäelle karuselliin ja välillä sairaalaan tai uimaan.

Perjantai 20.2.2004

Perjantai-päivän ohjelmassamme oli käynti Pulmu-mummin luona Sisälähetyksessä. Pulmu tarjosi meille ruuan talon ruokasalissa ja hyvältä ruoka maistuikin. Venla söi oikein hyvin jauhelihapihvejä ja perunaa ja jälkiruuaksi hän sai vielä herkullisen jäätelön.

Kotiin tultuamme siirryimme takapihalle.Oli mukava suojasää, oiva sää lumilinnan teolle. Siitä sitten vaan palloja pyörittämään ja linnahan siitä kohosikin, kolmessa kerroksessa. Siihen hupeni pihan hankien päällyskerros. Lattialle laitettiin vielä kissan alusia ja Venlan nuket pääsivät kokeilemaan ulkona asumista. Naapurin Ritva oli nähnyt omalta pihaltaan lumiukkomme ja hän saapui poikansa Aarnon perheen lapsien Martan ja Sofian kanssa katsastamaan rakennelmiamme. Hekin intoutuivat rakentamaan lumiukon etupihalle. Ja samaan hurmaan joutui vielä toinenkin naapurimme Rekolan Sirkka, joka myöskin rakensi lumiukon etupihalleen. Hauskoja, jo unohduksissa olleita talven riemuja! Pimeän tultua sytytimme vielä kynttilät lumilyhtyihimme ja linnaan. Tunnelmallista!

Venla kävi vielä leikkimässä Sofian ja Martan kanssa Eskolassa. Muuten kaikki olisi mennyt hyvin, mutta kun Venla palasi Ritvan kanssa kotiin, niin Mammu ei kuullutkaan ovikellon soittoa pölyimurin ääneltä ja Venlalta pääsi itku. Ritva soitti sitten puhelimella ja sen Mammu kuuli ja Venla pääsi onnellisesti kotiin. Siinä sitten vähän istuskeltiin sylitysten ja lohduteltiin ja kyllähän se asia selvisi.

Lauantai 21.2.2004

Perjantai-iltana olimme käyneet Papinniityn saunassa ja lauantaiyön kärsimme papiljonttien kiristyksessä. Aamun tullessa papiljontit olivat kuitenkin valahteneet mikä minnekin ja kiharamme olivat jotakuinkin oienneet. (toim. huom. papiljontti = papiljotti)

Lauantaiaamu oli lasten ohjelmien aamu, 2 tuntia yhteen menoon lapsille sopivaa ohjelmaa, Teletapitkin pitkästä aikaa. Aamiainenkin jouduttiin nauttimaan TV:n edessä.

Leivoimme dallaspullia vieraitamme varten. Niistä tuli komeita, pulskia pullia.
Ruokailun jälkeen menimme ulos, ensin omaan pihaan ja myöhemmin leikkipuistoon. Potkuri luisti hyvin. Laskimme monta kertaa automäkeä alas aina kuivaushuoneelle asti.

Leikkipuistossa tavattiin taas Valtteri ja veljensä Pasi, jotka ryhtyivät kohta puihin kiipeämään. Venla perässä. Pojat eivät oikein päästäneet Venlaa mukaan. Se Venlaa harmitti ja siinä käytiin pitkällistä sanasotaa.

Venla: "Minäkin haluan kiivetä"
Valtteri: "Ei pienet voi kiivetä."
Venla"Me ollaan yhtä paljon, 4"
Valtteri: " Minä olen puoli neljä"
Venla: " Ei semmosta ole olemassa"
Valtteri: "Et sinä voi kiivetä"
Venla " Et sinä määrää. Mammu määrää"
Valtteri: "Ei määrää"
Venla: "Ei sinua, mutta minua Mammu määrää"

Jätimme Venlan kanssa pojat puuhun ja lähdimme kotiin vieraitamme vastaanottamaan.

Tiina, Tommi, Sirkka-Liisa ja Eero saapuivat Venlaa hakemaan. Kahvinjuonnin jälkeen olikin sitten aika sanoa Näkemiin, Venla ja kiittää Venlaa kivasta, erilaisesta viikosta. Hyvin me pärjättiin ja mukavaa meillä oli. Tervetuloa uudelleen, Venla!

Laskiainen
Talviurheilua 2003
Pulkkamäessä 2003
Luisteluretki tarhassa
Venlan sivut isän palstoilla
Venlan sivut mammun palstoilla

Mammu kirjoitti, Isä toimitti helmikuussa 2004