Turun-Uusikaupungin retki marraskuulla 2003

Adobe Creative Suite-seminaari

Lähdin internet-junalla Turkuun kauniina marraskuisena aamuna Kannelkodista. Olin menossa Adoben Creative Suite- tuoteperheen lanseerausseminaariin Hamburger Börsiin kello yhdeksi. Olin opetellut edellisena päivänä internetistä Turun kaupungin sivuilta reitin rautatieasemalta Börsiin. Asemmalta viistosti vasempaan ja Humalistonkatua pitkin Eerikinkadulle, josta oikealle kauppatorille. Humaliston kadulla sijaitsi Applen mainoksia pursuava myymälä, Varimport. Koska minulla oli hyvää aikaa, piipahdin sisälle. Esitin murheeni: Olin ostanut edellisennä päivänä Anttilasta HP Photosmart 735-digitaalikameran enkä saanut sitä pelittämään iMacini kanssa. Herra kysyi olinko soittanut HP:lle. vastasin, etten. Miekkonen sanoi, että kannattaa soittaa sinne, kyllä hekin luonnollisesti laittavat koneet toimimaan yhdessä laskua vastaan, kehotti roudaamaan koneen ja kameran vaan sinne.



Torin laidalla kävin Suomalaisessa kirjakaupassa ihastelemassa Lisa Marklundin teosta "Punainen susi" . Sen minä haluaisin. Sitten näinkin torin toisella laidalla olevan talon katolla DNA-valomainoksen. Ajattelin, että jopas sattui. Tarvitsisin uuden SIM-kortin kadonneen tilalle. Ylitin torin ja yritin etsiä talosta DNA-myymälää. En löytänyt. Menin talossa sijaitsevaan matkatoimistoon kysymään mistä löytäisin DNA-myymälän. Minua informoitiin Hansa-kauppakeskuksesta löytyvän DNA-myymälän. Ihmettelin miksi tämän talon katolla oli DNA-logo, sehän ei ole mikään vanha yritys. Sain vastaustauksen, että se oli vaan mainosta. Kiitin ja lähdin ylittämään taas toria suunnaten Hansa-kauppakeskukseen. Ajattelin DNA:lla olevan kallis ja epäilyttävä tapa mainostaa itseään; Minähän oli suunnannut tuohon taloon nimenomaan kyltin takia, taloon, josta ei löytynytkään DNA-myymälää. Etsin kaikkialta Hansasta, kävin lukemassa useita opastintauluja, löytämättä DNA:ta. Menin ulos Eerikinkadun puolesta ovesta ja lähdin kävelemään Börsiin päin. Katutasossa, torin kulmassa, törmäsin DNA:n liikeeseen. Ovessa oli lappu, jossa joku kertoi tulevansa n 12. 45. Katsoin kellostai aikaa olevan runsaat puoli tuntia ko. aikaan. Lähdin muihin kauppoihin. Palasin takaisin jo puolen jälkeen. Ovessa oli edelleen lappu. Hetken seisoskeltuani, paikalle ilmestyi muitakin jonottajia. Määräajan umpeuduttua, otin valokuvan kyltistä ja lähdin seminaariin.

Seminaarin järjesti turkulainen Varimport, yritys, jossa olin saanut kannustavaa ohjausta tietotekniseen ongelmaani. Pääesiintyjät olivat Mikael Ahlavuo Adobesta ja vihreä peto, Tommi Luhtanen Greenbeastistä. Adobe tuo markkinoille ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko tuoteperheen kaikkien ohjelmien versiot. Painotus on ohjelmien yhteensopivuudella. Tuoteperheeseen kuuluu siis Photoshop, Illustrator, Indesign, GoLive, Acrobat 6.0 profssional ja Version Cue-tiedostonhallintatyökalun. Adoben seminaarit ovat erittäin tehokas foorumi saada tietoa heidän tuotteistaan.

Tietoja Adobe Creative Suitesta

 

Seminaarin jälkeen tapasin Peten Börsin aulabaarissa.  pete oli käynyt neuropsykologisessa kuntoutuksessa Turussa. Lähdimme käymään DNA:n myymälässä. Kortin saaminen kuitenkin treyhtyi siihen, että minun liitymäni oli vanhalla Telian kortilla, saisin oikeanlaisen kortin, lähtemällä juuri kaupasta lähteneen miehen perään. Koska olimme jonkun verran liikuntarajoitteisia, sanoin ettemme ehdi mitenkään liukasliikkeisen kaverin kannoille. Saimme osoitteen ja käsisuunnan. Tämänkertainen DNA-myymälä sijaitsi aika lähellä aloituspistettäni, matkatoimistoa. Sieltä sain sitten kortin. 

Uusikaupunki

Päräytimme Peten vakiotaksilla, Hillin kyydillä, mukavasti Uusikaupunkiin. Illalla poikkesimme ravintola Vanhaan Mestariin. Siellä istuimmekin sitten peten vanhan tuttavan taiteilija Jussi Grönlundin pöytään. Vaikutuin syvästi.

Jussin lähes joka lauseessa on jokin hieno sanoma. Jos sanoo, että hän puhuu paljon, muttei sano mitään, kertoo itsestään, ettei vaan tajunnut hommanydintä. Juuri tämän takia minusta oli hieno kuunnella Grönlundin Jussin puheita, koska lähes kaikkiin lauseisiin liittyi jotakin maailmankatsomuksellista ja kypsää. Sitä ei vaan ehtinyt kommentoimaan mitenkään, kun jo seuraava lause sisälsi jonkun helmen. Lähinnä tunsin itseni
kuivalle maalle joutuneeksi petokalaksi, joka haukkoo henkeään. Siksipä kalat pitäisikin teurastaa välittömästi pyydystettyään ne tai päästää ne takaisin veteen. Jussia kuunnellessa on tärkeää pitää kiduksensa jatkuvasti märkänä. Kalat hengittävät siten. Jussin pääomalla olisi helppoa tehdä pilkkaa ihmisistä, mutta Jussi ei tee, vaan yrittää jopa ymmärtää ihmisiä.

Kysyin, saanko tulla kuvaamaan hänen taulujaan hänen ateljeehensa. "Puolivalmiita", sanoi puolivillainen taiteilija ja epäsi pääsyni taideluolaansa. Lupasi ottaa kuitenkin mukaansa purjehtimaan Kalmariin. Hyvä niin, ajatttelin, kyllä purjehdus taideteosten kuvaamiseen hakkaa. Kerrassaan hieno ihminen ja mahtava kaveri (157 kg), olisi todella suuri kunnia päästä purjehtimaan hänen kanssaan.



Loppuillasta Pete äityi vääntämään kättä. Miesten hommia. Kädenvääntö ja homoilu ovat miesten hommia.



Seuraavana aamuna lähdimme uimaan Uusikaupungin uimahalliin. Uimahallin valvojana oli takavuosien koripallotähti Gerald Lee . Nykyisin hän on Korihaiden valmentaja. Gerry oli Peten oikein hyvä kaveri ja Pete kertoi oppineensa paljon käytännön englantia tarinoidessaan Gerryn kanssa. Laskin kerran kiemurasta vesiliukumäestä ja hyppäsin kerran tornista. Enempää en ehtinyt, kun Gerry oli haistanut hienoisen alkoholin tuoksun hengitysilmassa. Lähdimme syömään Savulan palvelutaloon. Oikein hyvää mausteporsasta.



Peten äiti käytti meitä autolla bonk-museossa. Museo oli näin talvisaikana kiinni, mutta kesällä tulisin varmasti katsomaan Alvar Gullichsenin ihmeellisiä keksintöjä. Jussi niistä kertoi meheviä tarinoita.



Pete kävi esittelemässäminut Ukin parhaalle suutarille. Siinä myös mies, jonka juttuja jaksaa kuunnella aamunkoittoon.




Uki on erikoinen kaupunki. Yhdestäkin talosta avautuu ovi suoraa kadulle. Hauskaahan meillä oli Peten kanssa viikonvaihde: Sutela ja Savula. Pete pelasi innokkaasti shakkia netissä amerikkalaisia vastaan. Viimeksi olin Ukissa kesällä, hieman viihteellisemmällä retkellä .

Retket

Tommi 13.11.2003