Sienestys

Olimme Venlan kanssa sienestämässä 14.9.2003 Saimalassa. Palkkasimme Atan oppaaksi, hän kun sertifioitu kaupallisten sienien kerääjä.

Matka

Matkustimme M-junalla Kannelmäestä Pasilaan. Siellä meillä olikin ruhtinaalliset kolme minuuttia aikaa lipun ostamiseen ja juna vaihtoon. Ehdimme, koska kukaan tai mikään ei ollut tiellämme.



R-junalla körötimme Riihimäelle asti. Järvenpään kohdalla Venla lauloi:

Neljä veljestä,
istui aidalla,
silvati seilaa,
silvati seilaa,
Eero lensi pois

Kolme veljestä,
istui aidalla,
silvati seilaa,
silvati seilaa,
Tuomas lensi pois

Kaksi veljestä,
istui aidalla,
silvati seilaa,
silvati seilaa,
Pyry lensi pois

Yksi veli vain,
istui aidalla,
silvati seilaa,
silvati seilaa,
Kaikin lensi pois

Kysyin konduktööriltä miten pääsee Turenkiin. Hän sanoi junaa vaihdettavan Riihimäessä. Taajamajuna lähtisi raiteelta neljä. Kysyin mille raiteelle nykyinen juna seisahtuisi Riihimäellä. Hän sanoi sen seisahtuvan raiteelle viisi, samalle laiturille siis. Hän lisäsi olevansa itsekin vaihtavansa taajamajunaan.

Laskeuduin alas ja katsoin raitella neljä olevaa valotaulua, siinä oli lähtöaika 15.14. Sytytin savukkeen. Edellinen konduktööri tulikin juoksujalkaa ilmoittamaan raiteen neljä olevan tuonnempana. Kiiruhdin tunneliin. Alaspäin mentäessä homma jotenkin onnistui nortti huulten välissäkin, mutta kivuttaessa tunnelista laiturille, piti natsa sylkäistä pois. Epäilenpä jollekin äidille olevan aika haastava rasti työntää rattaita portaissa.  Ehdin minuuttia ennen junan lähtöä junan vierelle. Huomionarvoista on se, että kanssamatkustajien acvuliasuus loppuu Riihimäen kohdalla. Sen jälkeen ei kaiketi olla enää tottuneita yksin rattaiden kanssa liikkuviin vanhempiin. Onneksi Venla on sen verran iso tyttö, että hän osaa nousta itsekin junaan ja junasta pois. Tehtäväksi jää vain nostaa tyhjät rattaat. Olen kyllä ostellut rattaita nukkuva Venla kyydissä. Pääkaupunkiseudulla avun tarjoajia on kyllä tyydyttävästi. Mutta täytyy kuitenkin pitää itsensä siinä kondiksessa, että hommasta selviää tarvittaessa omin avuin.

Turengissa Atta olikin meitä autolla vastassa. Trippasin matkan Turengin asemalta Saimalan pihaan: 5.7 vanhaa kilometriä. Ei paha matka käveltäväksi kaatosateessa väsyneenä; piristävä.

Sienestys

Saimalan pihalta löytyi isot määrät mustarouskuja. Mustarouskut ovat hävinneet nykyisten sienikirjojen suosteltavien sienien listoilta, koska jotkut ruotsalaiset olivat myrkyttyneet niistä, mutteivathan ne usalla lähteä EMUunkaan mukaan. Tietäähän ne. Sirkka Rekolan ohje on keittää niitä kymmenen minuuttia.



Kangassieniä oli paljon läheisessä metsässä. Kävin katsastamassa läheisen koivikon. Kylä siihen kelpaisi talo rakentaa. Pellon laidassa oli ampiaiset pesänrakennuspuuhissa.



Kärpässienten käyttöohjetta olen kysellyt, muttei minun tuttavapiirissäni tunnu olevan tieto-taitoa miten niiden kanssa menetellä. Pitääkö ne kuivata ja polttaa piipussa vai ihanko vaan syödä rouskia. En tiedä, koristakoot metsiä ja maita.

Luontoretket

Tommi 15.9.2003