Lappeenranta

Lähdin pyhien miehien päivänä 6.11.2004 matkaan kiskoilla kohti itäistä suurkaupunkia, Lappeenrantaa. Ei ollut kulunut kahta viikkoa, kun olin edellisen kerran ollut matkalla itäisessä Suomessa. Sillä kerralla matkasin hurjasti kauemmas, Joensuuhun. Kaimani tuli minua vastaan Lappeenrannan rautatieasemalle, josta kurvasimme Tommin kotiin Maaherrantielle. Komealta kalskahtava kadun nimi. Alkajaisiksi Tommin poika Teemu ajoi isänsä tukan. Keritsemiseen käytetään samaa konetta kuin  terrierin trimmaamiseen.



Kävimme ensinnä saunomassa ja sitten vieraat alkoivat lipua Tommille. Meitä oli kaikkiaan 12 miestä menossa Kisapuiston aitioon katsomaan ottelua Saimalan Pallot vastaan Kärppä Oulusta. Saimalan Pallot nimi tulee siitä, että isoäitini kesämökin nimi oli Saimala.  Toinen isoäitini kertoi, että alakoulussa ollessaan hänen piti hakea koulumatkalla luokkatoveri nimeltä Saima Susi. Tämä oli muita vanhempi ja jäänyt useita kertoja luokalleen ja siten myös muita oppilaita kookkaampi ja kömpelömpi. Isoäitini oli murheissaan jouduttuaan myöhästymään koulusta Saima Suden viivyttelyn takia. Luulen Saima Suden syntyneen Venäjän Japanin sodan aikoihin, joka puolestaan käytiin Korean ja Matshurian alueella 1904-05. Ylipäällikkömme Heimo Manner taisteli siellä tsaarin armeijan upseerina. Taisteluansioista keisari 29.11.1905 (eli noin 99 vuotta sitten)  ylensi tämän everstiksi. Itse Venäjällä ei sota mennyt ihan nappiin, se hävisi sen, jonka seurauksena Suomeen saatiin eduskuntalaitos 1906.



Jäähallissa meille oli varattu aitio ruokineen ja juomineen. Ruuaksi oli mainiota poronkäristystä, juomiksi olutta, lonkeroa, valko- ja punaviiniä. Ennen ottelua saipojen valmentaja "Mälli" kävi kertomassa meille ottelun ennakkotunnelmista. Hän kertoi, että ottelupäivän aamuna Myllyksen vatta oli sen verran kipeä, ettei tämä kyennyt lauteille. Pahaksi onneksi Saipojen Aat olivat matkanneet Hakamettään ja varamaalivahdiksi illan otteluun Saipat saivat Been veskarin, jonka nimeä Mälli sillä hetkellä ei kyennyt mieleensä palauttamaan.



Ottelua tuli myös katsomaan lapsuudenkaverini Hannu, jonka elämä oli heittänyt Lappeenrantaan elämään. Eero oli laittanut yhden lipun Viitasuden nimellä lippuluukulle Hannua varten. Kun Hannu lippua kävi kysymässä, ei minun eikä Eeron nimellä lippua löytynyt. Erätauolla selvisi, ettei hän ollut kysynyt lippua koodinimellä Viitasusi. Kehotin menemään uudestaan kyselemään. Kävi selväksi jonkun hyväkkään noutaneen Viitasuden lipun. Vankka epäilys kohdistuu lipunmyyjien sisäpiiriin. En oikein jaksa uskoa lappeenrantalaisella sukankuluttajalla juolahtavan pyhien miehien päivänä päähänsä aatosta: "Apropo! Taidankin lähteä Kisapuistoon kyselemään olisiko siellä mahdollisesti lippua Viitasuden nimellä! Haa! Kuningasajatus!".

Pelistä Eero teki taas hienon tekemällä ottelussa komean maalin ja epäonnistumalla ratkaisevassa rangaistuslaukauksessa taaten isännilleni voiton.

Otteluraportti Lappeenrannasta
Otteluraportti Oulusta


Ottelun jälkeen menimme Birraan ja Hannukin liittyi seuraan. Käväisimme yömyssyillä Hannun kanssa vielä Tommilla. Mukava ilta. Kertakaikkiaan.



Sunnuntaina vielä saunoimme ja sitten lähdimme syömään ravintolaan. Iltapäivästä sitten kömmin länteen suuntaavaan junaan. Kiitos isännälle!

Lappeenranta kesällä 2004
Oulu lokakuussa 2004
pelille lokakuussa 2004
urheilu
retket

Tommi 17.11.2004

Porschen maasturi nimittäin