Rantatie

Ostimme vaimoan kanssa rivitalo-osakkeen Hämeenlinnasta. Asunto sijaitsee kuusi kilometriä rautatieasemalta etelään, Katumajärven rannalla, Vanajan sydämessä. Asunto tuntuu täydelliseltä hankinnalta. Asunto ja kesämökki samassa. Hämeenlinna sijaitsee aika keskeisellä paikalla: idässä on Lahti 73 kilometrin päässä, etelässä Helsinki 98 kilometrin päässä (sekä Espoo ja Vantaa), lännessä Turku 142 kilometrin päässä ja pohjoisessa Tampere 75 kilometrin päässä.

Järvi

Rantasauna

Asunto sijaitsee siis järven rannalla. Taloyhtiöllä on oma rantasauna, joka on osakkaiden vapaassa käytössä. Saunassa ei ole jätevedenpoistoa, joten siellä ei saa peseytyä. Saunassa saunotaan uimapuku päällä, jotta kaikki, ikään, sukupuoleen ja rotulaan katsomatta voivat nauttia rantasaunan idyllistä. Peseytyminen suoritetaan omassa saunassa asunnossa. Äitienpäivänä taloyhtiöllä oli laituritalkoot. Muutamassa tunnissa saatiin mitä mainioin laituri asennettua paikalleen. Siitä pitäen olemmekin joka ilta saunoneet rantasaunassa ja käyneet uimassa. Veden lämpötilakin on jotenkin siedettävä, + 17, ottaen huomioon näin aikaisen ajankohdan. Toukokuun alku on ollut jopa helteinen. Veden lämpenemistä on vaikea uskoa todeksi, koska huhtikuun puolivälissä vasta jäät lähtivät järvestä. Toukokuun alun helteiden jälkeen ilma viileni ja vedenlämpökin laski +13:een.

22.5.2004 Meillä oli jokakeväiset saunatalkoot. Huolsimme ja pesimme saunan.

Rannassa on savustuspönttö, jossa savustin kaupasta ostamani kirjolohifileen. Se hipoi maultaan lähes täydellisyyttä. Otin sitä evääksi, kun lähdin katsomaan jalkapallo-ottelua Urkulle.

rantasauna talvella

Rantasaunalla on aivan mahtava syödä hiihtolounasta laturetken päätteeksi.

Kanootti

Ostin Turusta punaisen Coleman Journey -avokanootin. Olemme ahkerasti käyneet meloskelemassa koko perhe Katumalla. Kanootti on varsin nopea menopeli soutuveneeseen verrattuna. Lisäksi se on hiljainen, jos mielii päästä eläinten lähelle. Kanootti on RAM-X (lausutaan rämäks) polyeteeniä. Jos pohjaan tulee lommo, sen voi potkaista sisäpuolelta oikoiseksi. Kanootissa on kahdelle aikuiselle tuhdot. Kanootin pohjalla voi kuljettaa matkustajia tai kuormaa. Suurin sallittu kuorma on 470 kiloa (5 henkilöä). Kanootti on 15.6 jalkaa (4.72 metriä) pitkä ja painaa 38 kiloa. Olen hankkinut kaksi kelluntaliiviä lapsille, yhden naisille (75-85 kg) ja yhden miehille (> 100 kg).

Kävimme kanootilla ongella serkkuni Tuomaan kanssa Katuman eteläpäässä. Pikkukalat eivät olleet syönnillä. Myöhemmin selvisi syy: ne kutevat vielä eivätkä kerkiä syömään. Kahden viikon perästä, toukokuun lopulla alkaa nappaamaan mato-ongella. Meidän ongissa on jonkun verran hintaeroa. Mullan maksoi onget 2 kpl 40 centiä, Tuomaksella yksi onki kolme euroa. Minun vapa 1,90 euroa, Tuomaksen kympin. En tajua, miten kalat huomaavat kumpi on kalliimpi. Ei selvinnyt ainakaan vielä.

Onkimisen jälkeen saunoimme Tuomaan kanssa rantasaunassa ja kävimme uimassa. Samaan aikaan paistoimme kassler-pihvejä kaasugrillillä. Alatalon miehet, Erkki ja Pekka savustivat ankeriasta savustuspöntössä saunan edessä. Olivat saaneet 4,5 kiloisen vonkaleen rysällä. Savustettu ankerias kuuluu kaiketi maailman suurimpiin herkkuihin. Samaan kastiin se kuulunee kuin ankeriaan poikaset valkosipulikastikkeessa, osterit, langustiinit, keskiaikaiseen tapaan lahdattu sika, ilmakuivattu kinkku, pariloitu vasikanmaksa, grillattu meriantura, paistettu ankanrinta, hevosen sisäfile ja inarinnieriä. Tuliko nälkä?

He kuuluvat Katumajärven hoitokalastajiin ja olivat saaneet rysään toukokuun alussa 520 kiloa särkeä yhtenä päivänä. Sellaisen saaliin kun nostaa veneeseen, menee makaamaan sen päälle ja jää (jostakin) kiinni, niin tietää miltä tuntuu jäädä rysän päältä kiinni.

Vanajanlinnaan on puolisen kilometriä järven yli. Oman veneensä voi parkkeerata Vanajanlinnan rantasaunan laituriin ja kivuta muurin viertä ravintolaan syömään tai juomaan, Piti viedä äiti ja vaimo kanootilla äitienpäivälounaalle Vanajanlinnaan, mutta se oli täyteenbuukattu. Olisi pitänyt varmaan vuotta aiemmin varata pöytä. Menu olisi ollut aika naseva.

Aluksi vain minulla ja tyttärellä oli kelluntaliivit, mutta vaimolla oli ainoastaan rintaliivit. Kävin ostamassa hänellekin kelluntaliivit.

Ostin kanoottihousuikseni Caterpillar-myymälästä safarihousut. En sovittanut niitä, vaan "ostin vaan" suuren maailman tyyliin. Kotona en sitten saanut millään ilveellä niitä kiinni. Möin ne serkulleni Tuomaalle. Seuraavana päivänä menin liikkeeseen. Se olikin kiinni, vaikka ovessa luki sen olevan avoinna ma-pe 11-17. Raivon vallassa kynsin ovea. Takahuoneesta tuli krapulainen myyjä, joka tuli avaamaan ovea ja kysymään mikä mullon hätänä. Kysyin oliko liike suljettu. Äijä myönsi sen olevan. Sanoin ostaneeni pari päivää takaperin safarihousut, mutta ne osoittautuivat liian pieniksi. Kysyin mieheltä möisikö hän mullen isommat safarihousut. Mies myöntyi. Ostin taas "sian säkisssä". Tällä kertaa ne osoittautuivat sopiviksi. Lähdemme Tuomaan kanssa kesällä kanoottisafarille aina Vanajavedelle saakka.

Melonta on kivaa ja veneily tuntuu kiinnostavalta.

Näkki

Naapurini Terälän Erkki kertoi hurjan tarinan Venlalle Katumajärvessä asustavasta näkistä. Se on sammakon näköinen ja tynnyrin kokoinen. Sillä on linna järven pohjassa. Entisaikoina oli peikko vienyt näkin lapset Mantereenlinnaan. Öisin näkki laulaa lapsilleen (omasta mielestään sillä on kaunis ääni). Pienten lasten ei sovi yksin mennä laiturille, koska silloin näkki saattaa lapsen napata linnaansa. Sen omat lapsethan on peikko vienyt ja se ikävöi nitä kovin.

Venlaa kiinnostaa kovasti tarina näkistä. Hän kyselee minulta päivittäin visaisia kysymyksiä näkistä. Pelkoa lieventääkseni, olen kertonut kaiken olevan vaan tarinaa, mutta tietynlainen kunnioitus Venlalla on säilynyt näkkiä kohtaan. Olen useasti kehottanut kääntymään Erkin puoleen näkkiasioissa. Hän tietää tarkemmin näkinperhesuhteet ym. Minä tiesin vain näkin lähisuvun, isä Suki Sukin ja äiti Venuksen.

Katumajärven seutu on ollut muinoin jättiläisten vendien ja vandaalien maa.

Saari

Taloyhtiöllä on rannassa pieni saari, jonne pääsee romanttista kaarisiltaa pitkin. Saarella on kelopuiset ruokailukalusteet ja nuotiopaikka. Saarella on mukava syöttää aika kesyä nokikanaa. Se kiittää kumealla äänellään. Visto elävä. Myös sorsarouva poikineen käy syömässä saaren rannassa.

Katuma on aika linturikas järvi. Olen nähnyt joutsenen, härkälinnun, silkkiuikun, telkän, koskelon ja joitakin tunnistamattomia lajeja. Kuvan toisella rannalla näkyy Vanajanlinna.

Saaren rannassa on vesipumppu, joka pumppuaa vettä kastelujärjestelmään. Vesipisteitä on joka puolella taloyhtiön aluetta.

Saaressa on nuotiopaikka. Jossa paistelin mm. riistakäristystä mustassa padassa. Siinä oli peuran- ja saksanhirvenlihaa. Saarella on kahdet painekyllästetyt hirsikalustot ruokailemista varten. Nuotiolla on myös kiva tehdä ruokaa muurinpohjapannulla.

Tupaantuliaisiin olen varannut jätkänkynttilän. Se palaa komeasti.

purjehtijan vaimo purjeena - Meri-Kukka Forsius

Asunto

Venlan huone

Venlan huone sijaitsee heti ulko-ovesta tultaessa vasemmalla. Venlalla on kaunis huone. Siellä on nuoren neidin kirjoituspöytä, kirjahylly, askartelupöytä, TV ja videonauhuri.

Olohuone

Olohuone on upea. Se on nelisen metriä korkea. Siellä on täydellinen kotiteatteri: palamaton laajakuva-TV, videonauhuri, DVD-soitin, viritin, vahvistin, DV-kamera ja kaiuttimet. Sohvakaluston ja kirjahyllyn lisäksi siellä on Saimalasta lainaamani 1800-luvun piironki. Eteisessä on yhtä vanha senkki.

Terassi

Olohuoneesta on käynti koko asunnon levyiselle terassille. Terassin ylle voi vetää markiisin. Markiisikangas uusittiin koko taloon (siis B-talo) yhtenäisyyden säilyttämiseksi toukokuussa 2004. Naapurimme Pirjo hoiti tilauksen. Kannatin kolmea kangasvaihtoehtoa. Valitun kankaan työnimi taisi olla "Pirteä". Muita loppusuoralle päässeitä kangasmalleja taisivat olla "Komea" ja "Toisi uutta ilmettä".

Keittiö

Päällystimme ruokailutilan tuolit säämiskällä. Niistä tuli saatanan komeat. Ne oli pakko päällystää, kun olin istuksinut niillä paljaana veriperseellä. Niissä oli komeat jarrutusjäljet. Paasikivi, joka oli kova kiroilemaan sanoi kuoltuaan ja päästyään taivaaseen: "Onpa täällä saatanan komeata!".

Pöydän ääressä on kiva lukea aamuisin Hesarista tietoa kaupungin tapahtumista juoden kupilinen yrttiteetä. Minulla on päälläni Putin-paita. Siinä on Putinin kuva ja teksti "Nature? - It will grow back". Se on pienen ihmisen hiljainen protesti Venäjän luonnonvaroja tuhlaavaa ja uhmaavaa ympäristöpolitiikkaa vastaan. Protesti kannatti, luin lehdestä kuvanottohetkellä 22.5.2004 Putinin ilmoittaneen Venäjän ratifioivan Kioton ilmastosopimuksen. Lähdin paita päällä Urkulle futismatsiin.

21.05 juhlimme. Osoitteemme on Rantatie 21 B 5. Kello 21.05 lähetimme sähkeen taivaalle.

Keittiö on täysin nykyaikainen, koneistettu keittiö. Kiva laittaa ruokaa. Kaappien päällä on upeat spottivalot.

Toimistoni

Portaiden alla on työskentelypisteeni. Siihen kuuluu kaikki mitä tarvitsen: tietokone, kanneri, sprintteri, 25 metrin kirjasto ja lepotuoli. Siinä on kaikki, mitä elämältä haluan. Siellä lepää sieluni. Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehin.

Kirjat järjestin tekijän mukaan aakkosjärjestykseen ja elämäkerrat päähenkilön mukaan aakkosjärjestykseen. Tietosanakirjat ja kerättävät lehdet (Yliopisto, National Geographic, Tieteen kuvalehti, Parnasso, Suomen kuvalehdet, Kuukausiliitteet ja Yhteys-lehdet) menivät toiseeen hyllyyn.

Kodinhoitohuone

Kodinhoitohuone on vaimon valtakuntaa. Siellä hän pesee pyykkiä ja mankeloi.

Sauna

Sauna on melko tilava ja antaa parhaat sähkölöylyt. Ennen laiturinasennusta kävimme aina kun mahdollista saunomassa siinä. Käymme siinä nytkin rantasaunan jälkeen peseytymässä.

Tosi kiva lämmittää sauna aamulla, käydä vaimon kanssa heittämässä katiska järveen ja käväistä juoksulenkillä maastopoluilla (esim. Mantereenlinnalle tulee hyvä intervalliharjoitus) ja saunoa sen päälle.

Me roolitamme Venlan kanssa saunassa erilaisten tarinoiden henkilöitä lähipiiristä. Saan monet makeat naurut saunoessa. Muumit, Peppi...

lumikylpy

Talvisin emme käy rantasaunassa, vaan otamme lumikylvyt takapihalla. Venla tykkää hirveästi ja sanoo viitasusilla olevan paras nahka. Ehdottomasti parasta kylpylunta on nk. puuterilumi, joka on keveää kuin pumpuli. Sitä tulee kun pakkasella sataa lunta. Nahkansa hyvyyden takia tosin viitasudet kuulemma kylpevät missä tahansa lumessa.

Makuuhuone

Meillä on aika pieni makuuhuone, Siellä ei ole oikein muuta kuin sänky yöpöytineen. Mutta eipä siellä kai muuta tarvitse ollakaan, Makuuhuoneesta pääsee takapihalle.

Takapiha

Takapihalla meillä on muovimatto terassin alla, muualla nurmen ja sammaleen sekoitusta. Pidän sammalpeitteestä. Lisäksi siellä on laatoitettu ruokailutila, jossa olen myös grillaillut sylinterigrillissä. En oikein pidä siitä, se tuppaa polttamaan lihat.

Kävin toukokuun alkuöinä takapihalla katsomassa kuunpimennystä (katsomassa, heh). Kylläpä oli musta yö. Havaitsin, etteivät linnut laulaneet yhtään. Taisivat peljätä Jumalan suuttuneen. Kun Kuu joutuu Maan varjoon, tapahtuu kuunpimennys. Maa on tällöin Auringon ja Kuun välissä ja tällöin on täysikuu. Jos Kuu kiertäisi Maata juuri Maan ratatasossa, olisi jokaisen täydenkuun aikaan kuunpimennys. Kuun ratatason kaltevuudesta (noin 5 asteen verran) johtuu, että kuunpimennyksiä tapahtuu noin puolen vuoden välein.

8.6.2004 Venus ohitti kuun 8.20 - 14.20 Suomen aikaa. Ohitus näkyi koko Euroopassa, Afrikassa ja osassa Aasiaa. Suomessa oli sen verran pilvinen sää, ettei pientä Venusta näkynyt Auringon kehrässä. Ateenasta tuli suora kaukoputkinäkymä ja siinä Venus ohitti Auringon. Ohituksen tapahtuvat kaksi kertaa peräkkäin kahdeksan vuoden välein, sitten on taas pitempi tauko. Edellisen kerran Venus meni Auringon editse Maahan nähden 1874. Tykkään seurailla avaruudellisia juttuja.

Talvella hiihtolatu lähtee suoraan takapihalta mahtaviin hiihtomaisemiin.

Aktiviteetteja

Ravustaminen

Hankimme naapurin Jukan kanssa parikymmentä mertaa, joilla sitten ravustamme Katumalla. Olen aina tiennyt, että rapujen syöminen on kallista puuhaa, mutta sehän on "amatöörien puuhastelua" (Kari-Pekka Kyrö, Lahdessa 2001) verrattuna pyytämiseen. Mutta mukavaa puuhaa se on.

Paavo

Saimme valtavan ravun merrasta 11.8.2004 klo 19.55. Ristimme sen Paavoksi. Se oli 16,5 senttiä pitkä, toinen saksi Venlan kämmenen kokoinen ja toinen surkastunut. Aiheuttakohan rakennettavan golf-kentän lannoitteet tällaista? New Yorkin viemäreihin pantu DDT aiheutti rottien kasvamisen koirankokoisiksi. Viemäreissä asuville spurguille tuli hyvät metsästysmaastot. Ehkä Paavo pitäisi ilmiantaa kalamieslehteen?

Ennätysravuissa saalistajan kuva on tärkeä. Venla otti Jukasta kuvan.

rapujen keittäminen

Kasvimaa

Jokaisella osakkaalla on oma pieni kasvimaatonttinsa. Meillä on pantu kasvamaan rabarperia, mustia ja punaisia viinimarjoja, karviaisia, sipulia, perunaa, mansikkaa, herneitä, ruohosipulia, mammutibasikaa, amppelimansikka, lehtiselleriä ja onkimatoja.

Huvimaja

Asuntome etupihalla on huvimaja, jota Venla voi pitää leikkimökkinään. Olemme myös kahvitelleet siellä ja syöneet eväitä, silloin kun meillä ei ollut mitään huonekaluja asunnolla vielä ja kävimme vaan kasvimaahommissa. Sitä voi varsin hyvin pitää myös vierasmajana kesällä.

Rullaluistelu

Turengintien varrella näkee paljon rullaluistelijoita sauvojen kanssa. Ajattelin, että siinäpä oiva harrastus. Sain Tukkamieheltä luistimet. Sitten sain vaimolta teleskooppikävelysauvat. Pyöräilykypärä minulla on. Ostin Venlallekin omat luistimet. Lisäksi molemmille polvi- ja rannesuojat.

Kävimme Patrian parkkipaikalla treenaamassa luistelua. Vartija tuli hätistelemään meitä pois, olimme kaiketi vakoojien näköisiä. Patria valmistaa sotateollisuutta.

Taas sain ihmetellä viisivuotiaan motorista kehittymistä. Venlan rullaluistelutaito oli kehittynyt huimasti talviunien aikana.

Itselläni on tarkoitus luistella kesä sauvojen kanssa ja talven tullen siirtää oppi suksiin ja alkaa harrastaa talvisaikaan luisteluhiihtoa.

Klikkaa kuvaa, jos haluat nähdä videoklipin luistelusta. 1 MB

Matonpesupaikka

Kaupungin yleisellä uimarannalla on nykyaikainen matonpesupaikka. Hieno laitos. Matot vain kanoottiin ja meloskelua mattopyykille. Helppoa ja hauskaa!

Kalastus

Kun asuu järven rannalla, tarjoutuu mahdollisuus kalastamiseen. Järvessä minulla on katiska odottamassa kaloja satimeen. Kanotilla voi käydä mato-ongella. Mato-onginta ja virvelöinti onnistuvat myös hyvin laiturilta.

Kiinalaisten 4000 vuotta vanha viisaus on, että jumalat eivät vähennä ihmisen elinpäivistä niitä päiviä, jotka hän käyttää kalastamiseen.

Ratsastus

isompi kuva klikkaamalla

Venla kävi ratsastamassa perhepäivähoitajan kanssa. Alueen perhepäivähoitajat järjestävät yhdessä ilahduttavan usein tällaisia teemapäiviä.

Juran äiti Maarit oli ottanut kuvan ja se saapui minulle sähköpostilla ennen kuin tyttö oli tullut kotiin. Venla on ollut useaan kertaan lyhyen elämänsä varrella hevosen selässä. Ainakin Pikku Kilissä Lieksassa ja Sirkus Apollossa Munkkivuoressa. Venlan Ninni-täti harrastaa ratsastusta ja aikonee opettaa Venlalle ratsastuksen saloja.

Nyt Venla on aloittanut ratsastusharrastuksen kerran viikossa.

Musta koira

isompia kuvia klikkaamalla

Venlan Ninni-täti toi mustan afgaaninkoiransa meille hoitoon pariksi viikoksi. Saapa nähdä jääkö koira pitemmälle visiitille. Koira on oikein säyseä elikko, joka silloin tällöin kyllä laulaa korvan juuressa. Sillä on sangen korkea ääni. Koira syö vain kerran päivässä, iltaisin. Silti se virtsaa ja ulostaa monia kertoja. Pelottavaa jotenkin?!?

Kissat

Kävimme Venlan ja Atan kanssa hakemassa Hauhontaustalta kaksi 15 viikkoista kissanpoikasta.

Toinen on sellainen, jonka halusin: isotassuinen, punainen, pitkäkarvainen ja geeneissä on Mainen Coonin rotua äidin puolelta, isästähän kissoilla on harvoin tarkkaa tietoa. Sellaiset kasvavat kolmivuotiaiksi saakka, luulen sen olevan uros. Silloin se kasvaa 6-8 kiloiseksi eli suureksi. Sitä sanotaan amerikkalaiseksi metsäkissaksi ja niiden huhutaan olevan kotikissan ja ilveksen risteytyksiä. Toisen teorian mukaan mainenkissan sanotaan olevan kotikissan ja pesukarhun jälkeläinen. Pesukarhuhan on englanniksi racoon. Punainen viihtyy pesukarhun tavoin vesilätäköisssä.

Toinen on raidallinen tiikerikissa, juuri kissa Venlan mieleen. Se on notkea ja kevytrakenteisempi kuin veljensä. Omistajat epäilivät sen olevan naaras, mutta paikalle tullut eläinasiantuntija epäili sen olevan uros, koska se oli vilkkaampi ja uteliaampi kuin samavärityksinen sisaruksensa. Kissoista ei helposti tiedä.

Menimme paikalle klo 1030, koska pelkäsimme kissojen vietävän käsistä. Pentueesta oli viisi poikasta jäänyt henkiin. Atta huomasi tänään ilmoituksen lehdestä. Soitin sinne ja kaksi oli haettu jo. Minulle kerrottiin succeen olevan kova ja toinen puhelin soikin soittoni aikana; kissoja kysyttiin. Yhden rouvan kerrottiin olevan tulossa klo 1500 katsomaan kissoja. Ajattelin, jotta nyt nopeus olisi valttia, kerroin, että voimme tulla jo päivällä katsomaan. Halusimme kaksi kissaa ja kolme oli jaossa. Itse halusin vantteran ilveksen kokoisen suojelukissan, Venla siromman tyttökissan.

Soitin matkalta taloon ja sieltä kerrottiin, että kissojen kanssa enemmän aikaa viettänyt sisar oli mennyt rantaan saunan lämmitykseen. Kissoja ei voisi luovuttaa hyvästelemättä. Sanoin meidän olevan lähellä, tulisimme ainakin katsastamaan kissat. Kissat nähtyätyämme, valitsin mielessäni kaksi. Sanoin menevämme lounastamaan Miekan tilalle ja tulevamme lounaan jälkeen takaisin kun toinen sisar on palannut saunasta.

Kävimme Miekan tilalla, mutta siellä ei ollut ruokaa tarjota. Ajoimme Vuolteen kievarille. Taas vesiperä. Kiersimme kaikki mahdolliset nurkat Hauhon keskustassa. Mikään ravintola ei ollut auki. Lopulta löysimme Majavaravintolan, jossa söimme seisovan pöydän sangen edulliseen hintaan; meiltä aikuisilta 6 €, Venlalta 2 €. Repertuaari oli laaja: lohimedaljongeja, porsaan leikkeitä, broilerin koipia, valkosipuliperunoita, pastaa, kinkkukiusausta, hyvä salaattipöytä, monenkirjava juomavalikoima.

Palasimme kissatalolle Hauhontakaan 1317. Nyt toinenkin sisaruksista oli saapunut paikalle. Hän sanoi luvanneensa klo 1500 saapuvalle rouvalle, että tämä saa valita kissansa ensin. Alkoi piinaava odottaminen. Rouvan saavuttua ja tarinoituamme aikamme, annoin kissojen valita: Avasin mukana tuomamme kissan kantolaatikon ja asetin sen lattialle. Etukäteen mielessäni valitsemani kissat menivät uteliaana laatikkoon, kolmannen raitakissan jäädessä sijoilleen. Sanoin kissojen tehneen valintansa, nyt oli ihmisten vuoro valita. Kaikki olivat yhtä mieltä, että kissojen valinta oli hyvä. Saimme kissat, jotka halusimme; ison ja punaisen sekä vikkelä tiikerikissan. Kättelimme ja lupasimme lähettää kuvia postissa.

Viedessäni Venlan tarhaan seuraavana aamuna, keskustelimme nimistä. Päädyimme nimiin Viiru ja Pesonen.

Viirullinen Viiru on aika selvä nimi. Punaisen Pesosen toinen nimi on Magnus eli suuri latinaksi. Tuttavallisemmin Maunu.

Punainen Maunu Pesonen ja Viiru Viitanen.

suurempi kuva napsauttamalla

Vaimon työpaikanvaihto

Tiina sai työpaikan isoäitini Pulmun palvelutalosta Turuntieltä. Hän aloittaa kesäkuun lopulla. Isoäitini fysioterapeutti oli lukenut jostakin (varmaan Hämeen Sanomista) Eeron neuvottelevan Jokereiden kanssa. Mummi sanoi, ettei ole kuullut asiasta, mutta ottaa selkoa. Mummi kysyi Eeron veljeltä Tuomakselta asian paikkansa pitävyyttä. Tuomas sanoi, ettei ole kuullut mutta lupasi selvittää asian itseltään Eerolta. Tuomas soitti Eerolle, joka puolestaan lähetti fysioterapeutille sanan, ettei hänkään ole kuullut mitään aiheesta. Hämeen Sanomilla lienee tosi hyvät tietolähteet.

Olen tilannut Hämeen Sanomat. Muistuipa mieleeni, kun eräälle tuttavalle soitti Keski-Uusimaan myyjä ja sanoi tilauksen olevan lopuillaan ja jatketaanko tilausta. Tuttuni virkkoi: "Ei jatketa. Luulin pitkään Hämeen Sanomien olleen maamme kehnoin sanomalehti, mutta olenkin ollut väärässä".

Venlan päivähoito

Venlalla on maanantaista 10.5 ollut lähtien perhepäivähoitopaikka ja syksystä lähtien hänet hyväksyttiin seurakunnan päiväkerhoon kaksi kertaa viikossa neljäksi tunniksi. Pidän uskonnollista kasvatusta huomattavasti kielikerhoja tärkeämpinä. Tuolla suuressa maailmassa vaan ei saa kunnon uskonnollista menoa kokea kuin korkeintaan lenkkisaunassa. Siellä Jeesus-mies tulee kertomaan kadotuksen syövereistä kun olemme Onnin ja puheenjohtajan kanssa pihalla kaljalla ja röökillä. Se ei ole oika tapa opettaa uskonasioita. Keskustelin hyvän tovin uskonasioista kerhonvetäjän kanssa. Tein häneen hyvän vaikutuksen uskonnollissävytteisillä jutuillani ja raamatuntietämykselläni.

Perhepäivähoitopaikkaan on parin kilometrin matka, joka polkupyörällä taittuu muutamassa minuutissa. Hoitaja Piialla on hoidossa yksi Venlan ikäinen poika ja kaksi vuoden vanhaa lasta. Hänen omat lapsensa ovat jo kouluiässä. Heti toisena hoitopäivänä he tekivät retken yhdessä kaikkien Hämeenlinnan perhepäivähoitajien kanssa Lammin Hämeenkoskelle. Lapset saivat ratsastaa siellä ponilla ja ajaa traktorin lavalla. He ovat myöhemmin käyneet ratsastamassa hevosella.

Elokuussa 2004 Venla aloitti Solvikin päiväkodissa vanhempien lasten ryhmässä. Venlan ryhmän nimi on Mettiset.

Venla käy talvisin hiihtäen tarhassa. Matkaan menee kolme varttia vielä, mutta ehkä tulevaisuudessa aika lyhenee hiihtotaidon karttuessa.

Tiinan autokoulu

Hämeenlinna on paljon amerikkalaisempi kaupunki kuin Helsinki. Tällä julkinen liikenne on paljon heikommissa kantimissa kuin pääkaupunkiseudulla. Osaksi siitä syystä Tiina aloitti autokoulun Hämeenlinnan autokoulussa kesän alussa. Ajoharjoitteluautona hänellä on Mini Cooper. Kehotin häntä valitsemaan sen ajokikseen vollkkareiden sijaan, koska tuollaiselle autolla tarjoutuu mahdollisuus ajaa ehkä kerran elämässä. Kilpailutin kymmeniä autokouluja Suomessa etsiessäni parasta ratkaisua Tiinalle. Hämeenlinnan autokoulu menestyi tarjouskilpailussa parhaiten, referenssinä oli vielä se, että olen itse suorittanut KT- ja AB-kortin kyseisessä koulussa.

Hämeenlinnalainen ajotapa on siten niin hämäläinen että huh. Täällä ei tietä anneta, omista oikeuksista pidetään kynsin hampain kiinni. Se johtunee siitä, että autojen lukumäärä on sen verran alhainen, ettei ruuhka pakota joustavuuteen. Liikennevaloista jono lähtee nykien liikkeelle ja autoja ehtii mennä yksillä valoilla puolet siitä mitä Helsingissä. Saksassa, missä on paljon autoja, kaiki kuljettajat katsovat valo-osoittimeen edellä olevan persauksen sijaan. Vihreän valon vaihtuessa, kaikille nousee kytkin yhtäaikaa ja koko jono lähtee yhtäaikaisesti liikkeelle.

Sakottajat täällä ovat ällistyttäviä. Olimme kerran TT-Koneessa ostamassa Moccamasteria ja tulostamassa erästä taulua. Jäimme vielä rupattelemaan Hukan kanssa ulko-ovelle. Se oli kohtalokasta. Kun menimme ulos. oli pysäköinnin valvoja kirjoittamassa pysäköintivirhemaksua. Hän ei armottomuudessaan jättänyt sakkoa kirjoittamatta vaikka ajoneuvonhaltija saapuikin paikalle. No ei auta, ajoimme kirjastoon parin kilometrin päähän. Parkkeerasin kirjaston eteen ja menimme kopioimaan papereita. Palattuamme oli sama pysäköinninvalvoja käynyt jättämässä taas muistutuksen. tällä kertaa pysäköintikiekon puutteellisuudesta. Aikaa edellisestä virhemaksusta oli kuusi minuuttia. Parkkipirkon on täytynyt seurata meitä autolla tai mopolla, muuten noin nopea toiminta ei olisi mahdollista. Varmaan sama henkilö "tilasi" kerran poliisit puhalluttamaan minut Tiiriön Citymarketin pihalle.

Tiina otti minun neuvostani ajokikseen Mini Cooperin. Voi olla, ettei sellaista autoa pääse enää tämän elämän aikana ajamaan. Once-in-a-life-time. Olimme kerran Venlan kanssa seurailemassa ajotuntia. Lukioaikana meillä oli tapana seurta aina jotakuta luokkatoveria, jolla oli ajotunti. Autokoulun opettaja nimittäin haki oppilaansa usein koulun edestä ja näin päästiin hyvin "jäljille". Sama auto kurvasi usein opetusauton eteen, teki äkillisiä ohituksia ym. Opettaja ehkä hiukan ihmetteli. Aikaisemmin seurattin kavereiden treffejä tyttöjen kanssa intensivisesti. Aulangon metsäpoluilla nuoren parin yleinen näky oli lehtiä lukeva parivaljakko levähdyspenkeillä (lehteen oli tietenkin pistetty silmänreiät). Hauskoja aikoja.

Tiina sai ajokortin syyskuun 15. 2004. Äitini osti Tiinalle purkillisen herkkuoliiveja kun hän sai ajotutkinnon läpi. Ilmeisesti vanha karjalainen tapa; kun saa kuljettajan tutkinnon suoritetuksi, saa purkillisen oliiveja. Minua hieman huvitti alkuun, kunnes aloin syömään noita oliiveja. Nehän ovat taivaallisia. Niitä tuottaa Matti Taina ja niitä saa Hämeenlinnasta sekä Tiiriön Citymarketista ja Hämeensaaren KKK-supermarketista. Myös KKK-supermarket Turenki myy herkkuoliiveja.

Tiina teki eilen reippaan eleen töissä. Pakkasi kolme mummoa talon Audiin ja vei heitä autolla Aulangolle. Pari mummoa ryhtyi tappelemaan takapenkillä. Toinen potkaisi toista, jonka johdosta toinen iski takaisin nyrkillä. Tiina sanoi: "Olkaa hiljaa siellä takana, häiritsette kuljettajaa!" Minusta se oli hauska juttu.

Valkoinen

Ostimme Tiinalle ensiauton. Valkoisen. Auto helppo käsitellä. Oikein hyvä valinta. Auto on niin helppo ajettava, että tiedustelin poliisilta onko kyseisessä automallissa korkeampi promilleraja rattijuopumuksen suhteen.

Pitkä Punainen

Talven tullen ostimme pitkän punaisen Kartano-Fordin. Enemmän tilaa perheelle ja matkatavaroille. Myös Helsingin matkustamisesta tulee siedettävää. Kartano onkin sitten aivan toista luokkaa ajohelppoudessaan Valkoisen kanssa. Iso, fordimaisen jäykät polkimet ja vaihteet, takaveto, heh. Ei ole mielestäni oikein auto naisen käteen, mutta Tiinalla on riuskat otteet, joten uskon tämän tottuvan vaikka linja-autoon tai panssarivaunuun. Autossa on omat oikkunsa, jotka vaativat totuttelua. Käynnistäminen ei ole keltanokalle helppoa; miesten hommia, samoin kuin kädenvääntö ja homoilu.

Pitkällä punaisella leikin aika ajoin uhrilampaita. Matkin sitä kohtausta, jossa senaattorin tytär ajaa farmariautolla kuunnellen, taputtaen rattiin ja laulaen kovaa Tom Pettyn American Girliä. Huisaa!

Pitkä punainen on hyvä perusauto, mutta kulutus seka-ajossa on hieman raskasta.

Polttoaine	87,28 litraa
Ajettu matka	923,30 kilometriä
Kulutus	9,45 l/100 km

Vanajanlinna

Vanajanlinnaan on matkaa vesitse puolisen kilometriä. Saattaapa olla kilometrikin. Vanajanlinna oli aiemmin Sirola-opisto, Sirola-opiston, lähes viisikymmentä vuotta (Sirola-opisto lopetti toimintansa vuonna 1994) toimineen äärivasemmiston kansanopiston, ensisijaisena tarkoituksena oli Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ja Suomen kansandemokraattisen liiton (SKDL) jäsenten ja toimitsijoiden, kaadereiden eli etujoukon, kouluttaminen. Sirola-opisto oli ainutlaatuinen monessakin mielessä, ei vähiten siksi, että kommunistinen opisto sai porvarilliselta Suomelta virallisen hyväksynnän valtionapuna. Valtio tuki toimintaa, joka maailmansotien välisenä aikana olisi johtanut syytteeseen valtio- tai maanpetoksesta ja vankilaan.

Vanajanlinnan historia alkaa vuonna 1918, kun Rosenlew-yhtymän pääosakas, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carl Wilhelm Rosenlew osti Äikäälän tilan. Myöhemmin tilaan liitettiin maita, niin että kartanon kokonaispinta-alaksi muodostui yli 500 hehtaaria, mikä oli edellytys hirvenmetsästysoikeudelle alueella.

Rosenlewillä oli ajatuksena rakentaa hankitulle luonnnonkauniille paikalle metsästyslinna, jonne saattaisi kutsua suraelämän ja politiikan johtohenkilöitä. Vanajanlinnan suunnittelu annettiin arkkitehti Sigurd Frosterukselle. Päälinnan rakentaminen aloitettiin 1919 ja saatiin valmiiksi 1924.

Linnan vieraat olivat huippuluokkaa. Juhlat ja syksyiset metsästysretket tulivat tutuiksi mm. presidenteille Mannerheim, Ryti, Svinhufvud. Myös Fazerin mahtisuvulle oli linnassa oma huoneisto. Vanajanlinna oli Rosenlewin omistuksessa vuoteen 1941

Nykyään Vanajanlinna on erittäin tasokas hotelli ja ravintola. Äitini 60-, tätini 70- ja isoäitini 80-vuotispäivät on vietetty siellä. Olen suunnitellut hääjuhlaa sinne. Kun hääpari perinteisesti lähtee limusiinilla hääjuhlasta. Minä taluttaisin nuorikkoni gondoolin kyytiin, joka soutaisi meidät järven toiselle puolen kotiin. Heinäkuussa 2004 Kimi Räikkönen ja Jenni Dahlman viettävät hääjuhlaansa Vanajanlinnassa. Kävimme perheen kanssa uudelleenkihlautumislounaalla Vanajanlinnassa kanootilla 16.5.2004. Vaimo alkoi ensin käyttää kihlasormusta. Minä ratifioin sopimuksen osaltani 06.05.04 klo 03.02. Lounaaksi seisovassa pöydässä oli kerrassaan makoisa alkuruokapöytä;

Sinappisilakoita
Savustettuja sillifileitä
Ahventerriiniä
Muikkupateeta
Lämminsavulohta
Graavattua Norjan lohta
Sellerisalaattia, purjokastiketta
Tuorevihannessalaattia yrttiöljyssä
Tammenlehvä-pinjansiemensalaattia
Tummia rypäleitä, Mustaleima Emmentalia
Lintupiirasta
Savuporocoulibiacceja

Pääruuaksi oli naudanpaistia kanttararellikastikkeella ja kampelarullia paprikakastikkeella. Jälkiruuaksi täytekakkua ja kaakaota.

Mantereenlinna

Katumajärven eteläpuolella on mäkimaata, jonka korkein huippu, Mantereenlinna (muinainen linnavuori), kohoaa 132 metriä merenpinnan yläpuolelle. Talolta on ehkä kilometrin verran Mantereenlinnan linnavuorelle, joka on edelleen olla kaunein paikka, jossa olen kuunaan käynyt. Aika kultaa muistot - sanotaan. Se voi tietenkin olla totta, mutta muistoissani asia on niin. Ajelin pikkupoikana bussilla tai pyörällä keväisin Mantereenlinnalle, katselin alas kalliolta ja polttelin. Käymme usein perheen kanssa pyhisin Mantereenlinnalla pyörillä retkellä. Samalla silmäilemme, josko näkin lapsia näkyisi.

Leikkipuisto

Toisella puolen tietä on paras leikkipuisto, missä MINÄ olen käynyt. Laitteet ovat huippuluokkaa.

Kumivene

Venlalla on kumivene. Aina kun pumppaan venettä (sinne pitää polkaista 33000 kertaa), muistan Kummelin dialogin Ladojen kokoontumisajossa:

Partamies 1: "Täten luovutan teille vuoden Ladakuski-palkinnon"
Partamies 2: "Onks se, saatana taas kumivene?"
Partamies 1: "O"

Kirjasto

Menimme Hämeenlinnan kaupungin kirjaston asiakkaiksi koko perhe. Kirjasto vaikuttaa hyvin modernilta. Erityisen upea oli Origo-verkkokirjasto.

Venlalle myönnettiin ensimmäinen kirjastokortti. Hän pitää sitä hyvin ylpeänä.

Uimahalli

Kävin Hämeenlinnan kaupungin liikuntavirastosta kyselemässä samanlaista erityisuimakorttia kuin Stadissa minulla oli. Ei täältä sellaista saa. Kaupungin valtuuston päätöksellä sotainvalidit pääsevät maksutta uimaan. Kysyin voisinko minä anoa kaupungin valtuustolta korttia, jolla pääsisin ilmaiseksi. Nainen vastasi, ettei tule sellaista puoltamaan valtuuston kokouksessa asiaa esitellessään. Sain kuitenkin eläkeläiskortin uimahallin kassalta, jolla pääsen puoleen hintaan uimaan. Sitä varten näytin työeläkekortin ja ajokortin. Ostin kymmenen kerran lippuvihon hintaan 21 €. Erityisuimakortti maksaa Stadissa vuodessa 35 €, eli break-even-point on 17 kerrassa verrattuna Hämeenlinnan tilanteeseen.

Hyvä juttu, että sain alennuksen, tohdin viedä Venlaa usein uimaan. Katumajärvessä uinti jää vähemmälle syksyn ja talven tullen. Kastautumisella ei ole uimataitoa edistävää vaikutusta. Venlahan on pienestä pitäen ollut vesipeto: vauvauinti, tenavauinti, Helsingin uimahalleissa vapaamuotoiset uinnit, järvet, meret, uimakoulut; alkeis I ja alkeis II, uinti Katumassa, Kreikan matkallahan Venlaa oli vaikea pitää pois vedestä. Pitäähän hommaan saada jatkumoa.

Uimahallissa on uintimaksuun sisältyvä kuntosali, jossa on kiva käydä jumppaamassa. Heti ensimmäisellä uintikerralla kävimme Venlan kanssa läpi lähes kaikki uimahallin tarjoamat mahdolisuudet: lastenaltaan, porekylvyt, vesiliukumäen, ison altaan, kylmävesialtaan ja hyppyaltaan. venla ui hyppyaltaalle mennessä minun tukematta, tosin parin metrin välein kaiteeseen tukien koko 25 metrin ison altaan päästä päähän. Harjoittelimme hyppäämistä metrin ponnahduslaudalta. Venla halusi mennä hyppäämään kolmen metrin laudalta. Koska hyppy metristä sujui suurin piirtein pystyasennossa, kipusimme ylempään torniin. Hyppy sujui muuten hyvin, mutta kädet läpsähtivät pientä kipua tuottaen veden pintaan.

Tanssiopisto

Venla on käynyt Hämeenlinnan tanssiopiston tanssitunneilla lauantaisin 1220 - 1305. Mukava harrastus.

Luistelu

Venla on kehittynyt luistelussa huimasti viime keväästä. Hän käy luistelemassa Käikälän luistelukentällä.

Hiihto

Katuman jää tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hiihtämiseen. Todella viattomien lasten päivänä avasin hiihtokauteni. Ensin hiihtelimme Venlan kanssa pihamäessä ja jäällä hitusen. Venlan mentyä sisään hiihdin jäällä järven pohjoiseen päätyyn ja sieltä eteläiseen.

Venla hiihtää tarhamatkat. Panen sauna lämpiämään aamulla kun lähdemme tarhaan. Teen pienen hikilenkin vietyäni Venlan tarhaan.

vanajalounas

Olin tammikuun 4. päivä Venlan kanssa koko päivän hiihtoreissulla. Olimme Vanajanlinnassa hiihtolounaalla. Tarkoituksemme oli tarkistaa onko se talvella elossa. Olihan se. Siellä oli aluksi vain kolme liikemiestä syömässä. Tiedustelin lounasta. Meidät ohjattiin seisovaan pöytään, jossa oli monenmoista herkkua; pääruuaksi hiillostettua siikaa ja kananrintaa. Sitten saapui iso liikemiesseurue, näiden perään radiohaastatteluryhmä, joka haastatteli jotakin miestä. Myös Mika Salo perheineen tuli jonkinlaiseen haastatteluun Vanajanlinnaan. Hän on ilmeisesti liekeissä Ferrarijuttujen takia. Heidän poikansa Max tuli esittelemään Venlalle upeaa vihreää kilpa-autoaan. Laskua maksaessani kerroin tarjoilijalle käyvämme kesäisin meloen, talvella hiihtäen pistäytymässä. Venla selvisi matkasta hyvin. Sitkeä tyttö.

Hämeenlinnan latukartat

latu takapihalta

Pääsemme hiihtämään latua pitkin takapihalta mäkeä alas jäälle. Hiihtoharjoittelusta oli seurauksena Venlalle Hämeenlinnan mestaruus kuusivuotiaiden tyttöjen sarjassa pitkäperjantaina 2005.

Kauniiden hiihtopäivien määrä on loppujen lopuksi vuosittain aika vähäinen, siksi kannattaa tehdä hiihtoretki aina kun sää suosii ja jättää mut kotkotukset tuonnemma. Kuvista saat suurennoksen klikkaamalla kuvaa.

Lumikouru

Takapihalta parkkipaikalta rantasaunalle olen tehnyt lumikourun, jota on turvallista laskea sekä pulkalla että liukurilla. Tekee hyvää hiihtolenkin jälkeen.

Pyöräily

Vanajalta tarjoutuu aika hyvä pyöräilyverkosto joka suuntaan. Venlakin oppi keväällä 2005 ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä. Tai se meni oikeastaan niin, ettei Venla osannut syksyllä 2004 laitettaessa pyörä talvivarstoon ajaa pyörällä ilman apupyöriä, mutta keväällä osasi, ottaessa pyörä talviteloilta. Videoklippi klikkaamalla kuvaa.

Bileitä

Venlan nimipäiväbileet vietettiin 2.6.2004
Laavolat visiitillä heinäkuussa 2004
Mummi ja Tiia visiitillä heinäkuussa 2004
Kesäjuhlat 31.7.2004
Hippalot elokuussa 2004
Kirppari elo-syyskuussa 2004

24.-26.6 IsoJussi-festivaali
3.-4.7 Ämyrock
15.-18.7 Linnajazz
23.-24.7 Wanaja-festivaali
28.-31.7 Irwin festivaali
3.-8.8 Hippalot
6.-7.8 Katajiston Aulankoblues
7.8 Rocklinna Metal Fest
14.-15.8 Elomessut
Tampere-cup 18.-21.8.2004
21.-22.8 Hämeen linnan keskiaikamarkkinat
Valkosipulifestarit Keravalla 21.8.2004

Ajo-ohje Rantatielle
Kartat Hämeenlinnassa
Tarinat
Venla
Matkakertomuksia
Kuntoutumiseni
Keittokirja
Vieraskirja
Palvelupiste Kastelli

Tommi isäni kuolinpäivänä 11.5.2004