Pernaja

Tätini Tuula ja hänen miehensä Jyrki olivat kutsuneet meitä elokuun viikonlopuksi kesäpaikalleen Pernajaan . Itä-Uudenmaan kunnista vanhin on Pernaja, johon aikoinaan ovat kuuluneet myös nykyiset Lapinjärvi, Liljendal ja Loviisa. Pernaja on todellinen kartano- ja kulttuuripitäjä, jota voidaan hyvällä syyllä nimittää myös sivistyksen syntysijaksi. Suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola syntyi Pernajassa 1500-luvun alussa.

Pikkuserkukset

Paikalla oli tietysti myös Venlan pikkuserkku Linda. Tytöillä on ikäeroa kuukausi, Venlan eduksi. Eikö näin sanota kyseessä ollessa naisen iän? Linda on syntynyt loka- ja Venla marraskuussa Latvian itsenäisyyspäivänä .



Kuin suurta sattumaa, molemmilla tytöillä oli täsmälleen samanlaiset sadetakit. Se on epätodennäköisempää kuin voittaa lotossa. Linda kutsuu ioisäänsä Jyrkiä urhoksi. Se on kekseliäisyyttä, jos jokin.



Tytöt leikkivät tosi hienosti ja kiltisti koko viikonlopun. Ennen vanhaan viikonloppu oli lauantai-sunnuntai. Varmaan viidenkymmenen vuoden päästä viikonloppu on keskiviikko-sunnuntai. Sadan vuoden päästä demarit vaativat kaksisataavuotisjuhlillaan kahdeksan tunnin ruokatuntia katkaisemaan raskasta työpäivää.

Kalastus

Kävimme lauantai-iltapäivällä viemässä Jyrkin kanssa verkot merille. Jyrki tuntee kalojen liikkumiskorkeuden. Kuha ui matalalla näin lämpimillä vesillä, verkot kymmeneen metriin, hauki 5-6 metriä ja ahvenet matalammalla. Sunnauntaina kävimme kokemassa verkot. Saaliina oli kuha kymmenestä metristä, hauki kuudesta, neljä isoa meriahventa neljästä metristä. Atan kissatkin saivat neljä pientä lahnaa tuliaisiksi. Nurmet antoivat koko saaliin meille: Atta otti kuhan, josta teki maukkaan keiton sekä kaksi isoa ahventa, jotka valmisti uunissa kermakastikkeessa, kissat saivat lahnat. Minä vein Kannelmäkeen kaksi isoa meriahventa ja Jyrkin fileoiman hauen. Kutsuin Panun meriaterialle sunnuntai-illan kunniaksi. Paistoin kaikki kalat pannulla ja tarjosin keitettyjen perunoiden , voissa paitettujen kesäkurpitsaviipaileiden , kermakastikkeen, valkopulikurkkuviipaleiden ja marinoitujen valkosipuleiden kanssa. Venlakin kehui olevan hyvää ruokaa. Tiina ehdotti Venlalle tehtäväksi pinaattikeittoa, mutta olin eri mieltä. Lapsille ei pidä tehdä erikoisruokavalikoimaa, varsinkaan jos ruoka on pahaa maistamatta. Muutaman kerran kun jää nälkäiseksi, alkavat perunankuoretkin maistua.

Savustus

Rosvonpaistinpäällä olevalla nuotiolla Jyrki savusti lohifileen. Savustuspönttöön hän laittoi muutaman sokerinpalan, leppälastuja ja katajanoksia. Savustettu lohi oli maukasta, vei kielen mennessään. Noh, ei nyt ihan sanan mukaisesti, muutoinhan olisi pitänyt kieltään tonkia puuceen tynnöristä paskojen seasta.

Ravut

Vein tuomisiksi espajalaisia Jumbo-pakasterapuja. Olin aikeissa viedä Heimon kalan suomalaisia täplärapuja. mutta ne olivat Kennelmäen Maxista valitettavasti lopussa. Jumbo-rapuja on paketissa 16-22 kappaletta (ja ne ovat isoja), Heimon kalan paketissa on 12 suomalaista täplärapua.

Heimon kalan pakasteravut poikkeavat ulkomaisista seuraavasti:
Söimme nimittäin maanantaina Tiinan kanssa paketin Heimon kalan rapuja, Maxiin oli tullut lähetys Rengosta (Heimon kala on Rengossa). Olin jokseenkin pettynyt kun avasin sulatetun paketin. Ravut olivat mitättömän kokoisia Jumbo-rapuihin verrattuna, lisäksi niitä oli lähes puolet vähemmän. Alettuani maistelemaan, keksin vertauksen. Ero oli kuin Chapagne Dom Perignonilla ja Elysee kuohuviinillä. Rapujuhliin, jossa on tarjolla runsaasti snapseja, olutta ja viiniä, eikä rapujen syönti ole pääasia, kannattaa hankkia espanjalaisia Jumbo-rapuja. Jos rapujuhliin on tulossa henkilöitä, jotka ovat kultivoituneita rapujen ystäviä eikä tuoreita ole saatavilla, suositan Heimon kalan pakasterapuja.

Maanantaina syömiemme kuuden pienen ravun jälkeen meille maistui perinteinen kaalisoppa , Pernajassa rapuja ja muuta särvintä oli riittämiin, nälkä lähti.

Rosvonpaisti

Ensin Jyrki kaivoi perinteisen kuopan, jonka vuorasi varaavilla kivillä. Kuoppaan asetettiin marinoitu lampaan paisti. Paistin ympärille unohtui laittaa silavaa. Se mehustaa paistia. Pekonia oli kyllä hakittu, mutta se nyt jäi laittamatta. Paitiin voi laitta kylkiäisiksi myös sipuleita ja nauriita. Kuoppa peitetään hiekalla. EI mullalla,. Multa toimii eristeenä. Päällä tehdään mukava nuotio.



Hiekalla peitetyn kuopan päälle Jyrki teki raivaamistaan risuista miehekkään nuotion. Parhaimmillaan liekit nuoleskelivat ohi lentävien lokkien siipisulkia. No, onneksi ne eivät olleet ikaroksia.



Perinteen mukaisesti koko seurakunta kokoontuu paistin esiinkaivajaisiin.



Ja paketin katköistä löytyy höyryvä lammas, voila! Mannerheim tapasi sanoa: "Rakasta lampaanlihaa niin paljon, että voisin syödä sitä joka päivä niinkuin muhamettilainen". Rosvonpaisti oli HYVÄÄ! Suurkiitokset isäntäväelle.

Kotomaan retket

Palautetta Tommille 26.7.2003