Oulu

Retkemme alkoi oikeastaan Hämeenlinnan rautatieasemalta 30.10.2004 klo 809, kun Janne saapui junalla etelästä. Onneksi kuppasimme asemalla sekunnin tarpeellista enemmän, sillä Evon kohdalla editsemme juoksi iso hirvi. Jos olisimme lähteneet sekuntia aikaisemmin, olisi yhteentörmäys ollut hirven kanssa selviö. Todennäköisesti ainakin hirvi olisi kuollut.



Pidimme ruokailu- ja kuljettajanvaihtotauot Jyväskylässä ja Kärsämäellä. Tuttuja paikkoja, Jyväskylä työelämän kautta ja Kärsämäki muistuu mieleen vapusta 1984, jolloin jouduimme vakavaan liikenneturmaan palttuamme hiihtoreissulta Lapista. Autolla meneminen oli hyvä ratkaisu, sillä pitkällä automatkalla, yhteenkuuluvaisuus kasvaa moninkertaisesti. Juna nimittäin on niin paljon väljempi, että kaikki voivat käyttää matka-aikansa hyvinkin vapaasti: voi matkustaa vaikkapa vessassa koko matkan, eikä silloin pääse kommunikoimaan taatusti kovinkaan hyvin. Henkilöautoon päädyttiin jo sangen varhaisessa vaiheessa. Matkasuunnitelmamme oli mielestäni lyömätön.

Ouluunhan me saavuimme suunnitelman mukaisesti klo 1500. Ilma Oulussa tuntui aika jäätävältä. Eero olikin toimittanut meille otteluliput hotelli Turistin respaan. Tutustuimme hoteliin ottamalla huoneessamme grogit: Englannin laivastossamiehistön oikeuksiin kuului päivittäinen rommiannos. Amiraali Grogin aluksella nassakat kuitenkin ehtyivät. Grog määräsi lisättäväksi vettä rommiin kapinan välttämiseksi. Näin syntyi grogi, joka on alunperin pilkkanimitys vesitetylle viinalle.



Otteluun lähdimme hyvissä ajoin, koska meidän piti hankkiutua vielä kahdesta lipusta eroon. Tuomashan kokeena aurinkolasikauppiaana möi liput alle minuutissa.

Itse ottelussa Eero tarjosi meille täydellisen omakohtaisen panoksen tekemällä kaikki joukkueensa maalit, mutta Jokeri teki kaksi enemmän ja voitti liigan kärkikamppailun 4-2 (viimeinen maali tyhjään maaliin).

Otteluraportti Oulusta
Kärppien sivuilta voi katsella maalikimaran ottelusta la 30.10 Kärpät-Jokerit



Ottelun jälkeen olimme varanneet pöydän Rannan Matalasta, jota olimme kuulleet kehuttavan maasta taivaaseen. Minulle tarjottiin ensin pullo shampanjaa ja tuotiin ruusu. Ihmettelin. Seurueemme valitsi ruuakseen menu I:n ja II:n.



Minä söin alkuruuaksi kermaista kanttarellisienikeittoa, paahdettua pancettaa ja basilikum vaahtoa. Pääruuaksi otin merianturaa meunière. Jälkiruokakin tuotiin ja hämmästelin taas. Myöhemmin syy ylenpalttiseen kohteluun selvisi: Esa oli soittanut etukäteen Miraclen Oulun johtajalle, Allulle ja pyytänyt tätä järjestämään "hieman" ekstraa. Upea juttu. Meitä Allun kanssa yhdistää se, että molempien serkut ovat oivia kiekkoilijoita.



Rannan Matalasta kävimme muutamalla oluella vielä pubissa, jossa tapasimme lisää kärppäpelaajia. Univormunahan meillä oli valkoiset serkus-paidat. Täysin yleiskäyttöinen paita, sillä yksi jos toinenkin on jonkun serkus.




Paluumatkalla pysähdyimme Jyväskylässä huoltoasemalla. Menin vessaan, kuulin WC-koppiin jonkun tulleen heittämään tarvevettä pisuaariin, arvelin sen olevan joku serkuistani. Kun virtsaaja pieraisi kovaäänisesti, en voinut olla huudahtamatta omalta osastoltani: "Ei sadetta ilman ukkosta!". Tultuani WC:stä ja silmäiltyäni ympäristöä, totesin sademiehen täytyneen olla salkkareiden Sauli. Täytyy äänestää tätä salkkareiden loppunaamaksi. Nauroin koko Toivakan lenkin ajan. Jouduimme nimittäin kiertämään Toivakan kautta, koska poliisi oli sulkenut nelostien Jyväskylän kohdalla säiliöauton  jouduttua onnettomuuteen henkilöuton kanssa. Säiliöautosta oli valunut todella vaaralliseksi luokiteltavaa ainetta 3000 litraa maastoon. Henkilöauton kuljettaja kuoli. Paluumatka kesti muutenkin odotettua kauemmin sillä emme kääntyneet Padasjoen kohdalla nelostieltä  luoteeseen, vaan jatkoimme nelostietä aina Lahteen asti. Tulipahan nähtyä Salpausselän komeat hyppytornit. Kaiken kaikkiaan hyvin suunniteltu reissu vietiin läpi suurella ammattitaidolla. Kiitokset kaikille osallistujille.

retket
Saipat-Kärppä

Tommi l.11.2004