Thaimaa ja Malesia 1993

 
Lähdimme avovaimoni Tiinan kanssa reppumatkalle Kauko-Itään. Lensimme Helsingistä Thaimaan pääkaupunkiin, Bangkokiin. Paikalliset kutsuvat sitä nimellä Krung Thep, enkelten kaupunki.  Bangkokin lentokentällä on ovela ilmiö. Sisätiloissa lentokentällä on ihan sopivan vilpoisaa kävellä reppu selässä. Kun astuu ulos, tunkee kuumuus pökerryttävästi vastaan. Sellaista kotrastia ei koe edes saunassa, niin yllättävä se on.

Pattaya

Bangkokista otimme taksin ja ajoimme 150 kilometrin päähän Pattayan lomakeskukseen. Olin ollut Pattayalla kolmea vuotta aiemmin , joten olin vähän perillä kuvioista. Sinne kannattaa ajaa ilmastoidulla limusiinilla. Otimme hotellihuoneen Grand Hotellista ja menimme vuokraamaan auton. Vuokrasimme helvetin hienon avojeepin. Siinä istuttiin korkeuksissa. Kaikki putket olivat kromatut. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen sopeutui yllättävän helposti. Ajelimme vähän aikaa aavikolla ja kaupungissa. Päätimme piipahtaa hotellissamme. Jätin auton parkkiin kadulle. Mennessämme hotelliin, havaitsin että siellä on hotellin asukeille maksuton parkkeeraaus. Kävimme huoneessa. Sanoin, että käyn viemässä auton valvotulle parkkialueelle. Yllätykseksi jeeppiä ei enää löytynytkään kadun varresta. Kiertelin korttelia, ajattelin olevani erehtynyt parkkipaikasta. Hain Tiinan etsintäpartioon. Haravoimme koko Etelä-Pattayan. Jouduimme toteamaan, että auto on kadonnut kuin pieru Saharaan. Emme oikeen voineet tehdä mitään, joten lähdimme keilaamaan. Ajattelimme selvittää asian seuraavana päivänä. Seuraavana päivänä tutkailimme vuokrauspapereita. Kävi ilmi, että jos kolmas osapuoli aiheuttaa autolle vahinkoa, kuten vaikka varastaa sen, vuokraaja on vastuullinen. Vuotta aiemmin Reposen Make oli Pattayalla suurissa vaikeuksissa ajettuaan moottoripyörällä pahan kolarin. Poliisit pidättivät Maken passin siihen saakka kun viimeinenkin dollari oli korvattu omasta ja vastapuolen pyöristä. Se oli kallis pieti. Ajattelin kauhulla mitä tuollainen hieno Jeeppi mahtaa kustantaa. Tuumailin olevan hyvin mahdollista, että vuokraamo oli itse anastanut auton ja meikäsusi pannaan maksumieheksi. Laadimme pakosuunnitelman. Minä jäin silmälumeeksi karusellibaariin kaljalle ja Tiina livahti hotelliin pakkaamaan reppumme. Hän tuli hikisenä kahden repun kanssa. Menimme bussiasemalle ja otimme seuraavan kyydin Bangkokin lentokentälle. Bankokin lentokentältä otimme seuraavan  lennon Phuketiin. Seuraava lento oli tosin vasta seuraavana aamuna ja jouduimme virumaan Domestic-terminaalin jääkylmillä lattioilla vuorokauden ppinaavien ajatusten takoessa kallossa. Kuvittelin, että kohta sotilaspartio tulee terminaaliin juoksujalkaa. Pilliin vihelletään ja raskaiden sotilassaappaiden kopse täyttää terminaalin.

Phuket

Pääsimme lentämään Phuketiin. Aluksi majoittauduimme Phuket Towniin matkustajakotiin. Se oli kurja rotanloukku. Matkustakodin emäntä oli puiseva akka. Lisäksi Tiina sairastui. Jouduin tutustumaan kaupunkiin omin päin. paras keino tutustua kaupunkiin on pestautua kuorma-auton kuljettajan apumieheksi. Niin minäkin tein. Ajeltiin pitkin saarta. Kuljettaja ei puhunut englantia, mutta toimeen tultiin hyvin. Käytiin roudaamassa kamaa eri puolilla. Minulla oli taskumatti lämmikkeenä, muttei se kuskia häirinnyt. Hän vaan nauroi hampaattomalla suullaan. Päivän parin päästä Tiinan olo kohentui ja lähdimme Batong Beachille. Olin oppinut saaren tuntemusta kuorma-auton kuljettajan apumiehenä. Batong Beach on kuin minikokoinen Pattaya. Hyvä mesta. Yhtenä päivänä matkasimme elefanttipuistoon. Sain ratsastaa norsulla. Thaimaassa on intialaisia elefantteja. Nehän eroavat afrikkalaisista elefanteista siinä suhteessa, että niitä peitää tuuhea karvoitus. Afrikkalaiset norsut ovat posliineja ja niillä on isommat korvat. Afrikkalaiset norsut ovat lisäksi suurempia kooltaan. Intialaiset sarvikuonot ovat sen sijaan suurempia kuin afrikkalaiset. Phuketissa visiteeresimme myös perhosfarmilla. Siellä oli tuhansia perhosia, jotkut niistä olivat suuria.

Phuketista lähdimme laivalla Phi Phi Islandille. Phi Phi-saari on paratiisi. Siellä ei ole yhtään autoa, kaksi moottoripyörää huristaa saarella. Kerran mulle sattui viheliäinen tapaus. Olin lievästi sanottuna krapulassa. Etenkin henkinen vointini oli pahasti laskusuuntainen. Autovarkaus pelotti. Kävelin saaren keskellä viidakossa paljain jaloin. Oli astuvinani puun juuren päälle. Juuri lähtikin liukkaasti viidakkoon. Se osoittautui neljäkymmentä senttiä pitkäksi liskoksi. Sydämeni hypähti kurkkuun. Juoksin halki viidakon saaren toiselle puolelle sekatavarakauppaan. En uskaltanut lähteä kotimatkalle saaren toiselle puolen. Jouduin juomaan pullollisen mekong-viskiä rohkaisuksi. Ostin vielä sandaalit viidakkoreissulle. Kävelin laiturille. Thaityttö kurkisteli veteen. Minäkin kumarruin katsomaan. Vedessä uiskenteli iso parvi pikkukaloja. Tyttö sanoi: "Big fish". Nyökkäsin ymmärtävästi.

Krabi

Oltuamme viikon päivät paratiisisaarella, hyppäsimme laivan kyytiin ja seilasimme mantereelle. Saavuimme Krabin kaupunkiin. Se oli kauimpana turismista kuin kuunaan Thaimaassa olen törmännyt. Olimme jossakin baarissa olusilla. Yhtäkkiä pöytäämme purjehti suomea puhuva mies. Hän oli ilahtunut, että törmäsi maanmiehiinsä. Sanoi kuulleensa pöytäänsä suomalaiset sanat: "Saatanan vittu". Mies oli 32-vuotias ja sanoi asuneensa Thaimaassa kahdeksan vuotta. Mies näytti vähintään nelikymppiseltä. Sanoi, ettei kykene nukkumaan kuin tunnin kerrallaan. Hänellä oli tyttöbaari Pattayalla. Näin kesällä hän oli järjestää työväkeä baariinsa etelästä.  Sanoi, että näin on menetelty seitkytluvulta lähtien. Hänen isänsä kuulemma harjoitti samaa ammattia silloin Thaimaassa. Homma etenee seuraavasti: Mennään maaseutukylään. Kylässä on yksi kauppa, joka samalla toimii baarina ja uutistoimistona. Työväkeä halajava mies parkeeraa kyläkauppaan. Hän kertoo olevansa etsimässä itselleen vaimoa. Päivän mittaan huhu leviää ja kylän miehet tulevat esittelemään tyttäriään muukalaiselle. Mies valitsee mieleisensä ja lähettää tytön Pattayalle hommiin. Mies jatkaa kiertämistään, kunnes seuraavan talven henkilökunta on kasattu. En ollut silloin vielä tottunut aikaisiin aamuherätyksiin, joten olin yllättynyt kun mies tuli hotellihuoneeseemme aamukuudelta uutinen mukanaan: "Nyt löytyi alan mesta". Jätin Tiinan nukkumaan ja hyppäsin miehen skootterin kyytiin. Karautimme erään ravintolan eteen. Siellä oli väsyneen näköistä henkilökuntaa. Mies oli valvottanut henkilökuntaa koko yön. Pari heppua oli tarjoilijoina ja kolme neljä miestä mies oli masinoinut soittajiksi. Mies itse kitaristina ja laulajana.  Joimme muutamat drinkit miehen suosittelemasta thai-viskistä. Muutaman biisin jälkeen lähdimme hakemaan Tiinaa hotellita. Ajoimme kolme päällä taisin alan mestaan. Nyt Tiina sai olla vokalisti. Kyselin mieheltä vaivihkaa: "Otetaan sellainen hypoteesi, että joku heppu on vuokrannut auton Pattayalta ja auto varastetaan. Mitä tapahtuu?". "No jos heppu jää kiinni hänet suljetaan nk. monkey-houseen, niin pitkäksi ajaksi kunnes hän on korvannut aiheuttamansa vahingon. Rahojen saamisessa on kiire, koska monkey-housessa länsimainen ei selviä hengissä kolmea kuukautta pitempään. Thaivankila monkey-housen rinnalla on palatsi . Jo sen takia, että siellä on kyettävä seisomaan, koska siellä on 15 senttiä kusta ja paskaa lattialla. Nilkat tulehtuvat vähintään viikon perästä. Jos kaveri taas pääsee karkuun, hän ei pääse maasta pois, kaikilla raja-asemilla on etsintäkuulutettujen henkilöiden passikopiot". Kiitin tiedosta ja aloin suunnittelman seuraavaa vetoa.

Hat Yai

Krabista lähdimme alaspäin kohti Malesian rajaa. Odottelimme Malesian junaa Hattivattien kaupungissa. Hattivatit ovat muumeissa valkoisia otuksia, jotka tapaavat lasketella koskea. Jostain syystä siellä on ovela tapa: Thaimaalialain juna tulee rajanylityskaupunkiin illalla, maleesialain juna lähtee aamulla-> kaupungissa on yövyttävä. Rajan ylitys pelotti, vedin koomat. Ja yöllä tapahtui yöllä kummia. Kun Tiina oli roudannut minun(/t) huoneeseen ja saanut minun onnellisesti nukkumaan, hän istuskeli itse hereillä mietiskelemässä elämää. Keskellä yötä (klo 2 tai 4) huoneeseen tuli pari tyyppiä omilla avaimillaan 'tarkastamaan puhelimen toimintaa'. Siihen se sitten jäikin eli Tiina taisi estää ryöstön valvomalla tuona yönä.

Passintarkastuskopilla näytti todellakin olevan passikopioita etsintäkuulutetuista henkilöistä. Annoin passini Tiinalle ja pyysin häntä näyttämään sen virkailijalle, samalla kun näyttää oman passinsa. Käteni tärisivät niin paljon, ettei passin ojentamisesta olisi tullut mitään, eikä se johtunut darrasta. Kuvittelin mielessäni pillin vihellyksen ja väkivaltaisen pidätyksen. Rajan ylitys meni kuitenkin moitteetta. Matkasimme junalla George Towniin.

Penang

 Malesia osoittautui paljon kalliimmaksi maaksi kuin Thaimaa. Ja kosolti sistimmäksi. Englannin kielen taito malesialaisilla on hyvää. Ero malkkujen ja thaikkujen englannin kielen taitamisessa on kuin vertaisi kiiskeä loheen.

Menimme junalla George Townin kaupunkiin. Tutustuimme kaupunkiin reput selässä ja hyppäsimme yöjunaan. George Townista matkustimme Penangiin. Taktiikkanamme oli matkata yöjunalla tai -bussilla. Näin säästimme yöpimiskulut.

Penangissa ajetaan maaliskuisin Formula-1 Grand Prix.

Kuala Lumpur

Penangista menimme yöbussilla Malesian pääkaupunkiin Kuala Lumpuriin. Kuala Lupurissa näin elämäni pilvenpiitäjät . Olimme väsyneitä matkaamisesta. Koko säästösuunnitelmamme meni mönkään, koska halusimme luxusta ja majoittauduimme kalliseen hotelliin kaupungin keskustaan. Hotellissa oli oikein pikkolo, joka saattoi asiakkaat hissillä ylös huoneisiinsa. Pikkolo oli varmaankin Malesian alkuasukkaita, Kovasti hän muistutti apinaa levene nenineen.

Kuala Lumpurissa Tiinaan iski vatsatauti. Menin apteekkiin ja ostin vatsalääkettä. Tullessani hotelliin tämä samainen pikkolo lähti taas saattamaan minua. Hississä hän uteli mitä olin tällä kertaa ostanut. sanoi ostaneeni vatsalääkettä vaimolleni. Alkuasukas otti lasipurkin kädestäni ja nuuhkaisi laajoilla sieraimillaan lasipurkin läpi. Ilmeisen hyvä hajuaisti tällä paholaisella oli, koska hän kykeni aistimaan lasin läpi tuotteen tehon. Hän vakuuttikin minut asiantuntevuudellaan sanoen nuuskimisen jälkeen: "Good!".

Bangkok

Kuala Lumpurista palailimme sitten takaisin ylös Bangkokiin. Matka kesti neljä päivää. Kävimme ainakin Surtanin kaupungissa. Matkustaminen yöjunissa ja -busseissa vaati taas veronsa ja otimme tavallista paremman hotellin. Emme kuitenkaan Orientalia, jossa kallein huone maksaa 100 000 dollaria/yö. Televisiosta tuli kerran ohjelmaa siitä. Kalliissa sviitissä oli koko katto yhtä screeniä. Kaukosäätimestä sai valita minkälaisen yömaiseman haluaa. Valittavana on tulivuoren purkauksia ja rajuilmoja. Huonepalvelijoina toimivat robotit. Kävimme Orientalissa kuitenkin kahvilla. Hinta oli thailaisittain huikea, 100 bahtia (3 euroa).

Lähdimme tutustumaan pahamaineiseen Pat Pongin korttelistoon. Siellä oli tyttöbaareja kerrakseen. Katsastelimme kaljojen hintoja. Hinnat olivat jotenkin tyyriin oloisia, koska olimme etelässä tottuneet halvempaan hintatasoon. Yksi mies tuli esittämään, että lähtisimme hänen suosittamaansa baariin. Hinta vaikutti huokealta, 40 bahtia pullo. Lähdimme  mukaan. Baarissa olikin villi live-seksiesitys. Pöytäämme tuli pari vähäpukeista tyttöä. Tytöt kysyivät ostanko heille drinkit. Lupasin ostaa. Vähän ajan kuluttua äijä tuli esittämään laskun 7000 bahtia. Sanoin sen olevan mahdotonta. Pihalla mies oli kertonut kaljan maksavan 40 bahtia. Olimme juoneet kaksi olutta kumpikin, sanoin sen tekevän 160 bahtia. Äijä sanoi, ettei hän voi olla vastuussa jos kaikenmaailman miehet tulevat esittämään outoja tarjouksia. Äijä lähti kävelemään. Äijä palasi henkivartijakaartin ja laskun kera:

4 beers 1000 bahts
4 lady drinks 4000 bahts
looking for show 2000 bahts

Sanoin, ettei minulla ole varaa moiseen. Äijä sanoi, että vaimoni jää sitten tänne strippaamaan pariksi kuukaudeksi. Se kattaa laskun. Sanoin, että neuvotellaan. Sain Tiinan lähtemään baarista ja sanoin, että hups, nyt lähti, mutta voin antaa kaikki rahani, jos pääsen myös itse lähtemään ehjin nahoin. Kun menimme seuraavaan baariin, lähetin Tiinan ulos ennen laskun pyytämistä. Varmuuden vuoksi. Olen muuten mennyt samaan halpaan Istanbulissa peräti kaksi kertaa.

Passintarkastus Bankokin lentokentällä vähän hirvitti, mutta olinhan ylittänyt Thaimaan rajan jo kaksi kertaa. Pilliin ei kuitenkaan vihelletty.

Retket

Tommi 10.1.2003