Leningrad pääsiäisenä 1984

Tavoistani poiketen kerron yhdestä ennen 90-lukua tehdystä ulkomaan reissusta. Siinä on muutamia muistissa pysyviä juttuja. Vuonna 1990 matkustin melkein joka viikonloppu Leningradiin, mutten niistä reissuista tällä kertaa kerro. Kerron tästä kuusi vuotta aiemmin Joken kanssa tekemästäni retkestä Neva-joen suistoon.



Lähdimme Joken kanssa matkaan kohti Leningradia, miljoonakaupunkia, pääsiäisenä 1984, Sarajevon olympialaisten tauottua.



Me astuimme bussiin Hämeenlinnasta, Riihimäeltä meidän penkkikolmikkoome tuli jo aikuisiässä oleva Nykänen. Matka Viipuriin sujui korttia lätkien kolmistaan. Viipurissa pysähdyimme ja säntäsimme berioskaan, länsirahalla toimivaan turistimyymälään. Meistä se etenkin juhlavaa, sillä saimme ostaa kaupasta alkoholijuomaa "laillisesti". Olimmehan vasta 16-vuotiaita nuorukaisia. Muille se huuma oli lähinnä huokea hinta. Ostimme Joken kanssa yhteisesti 0,75 litran pullon Stolisnaja-vodkaa. Nykänen osti pelkästään itseään varten litran. Aloittaessamme nauttimisen, Nykänen varoitti isällisesti: "Ottakaa, pojat, ohuita siivuja kapeisiin kasvoihin". Hän taisi nappailla hieman liian paksuja siivuja omasta pullostaan, sillä Leningraadiin saavuttuamme jouduimme kantaamaan Nykäsen huoneeseensa. Taisi olla ajan tapa suomalaisilla ottaa Neuvostoliittoon päästynsä kasvomalliin sopimattomia siivuja.



Asuimme hotelli Pribaltiskajassa, tuon ajan suurimmassa leningradilaishotellissa. Noihin aikoihin valmistui kyllä vieläkin mahtavampi hotelli Pulkovskaja. Neuvostoliitolla oli tapana rehvastella suurilla rakennuksilla.

Leningradissa kävin muutamia kertoja 1980-luvulla, huipentuen Neuvostoliiton natistessa liitoksissaan vuoteen 1990, jolloin kävin siellä lähes joka viikonloppu. Ne ovatkin sitten jo toinen tarina. Kun neuovostoliitto hajosi 1991 kesti vuosikymmen ennen kuin palasin kaupunkiin.

Ulkomaan matkoja

Tommi 17.12.2003