Istanbul 1997

 

Läksin toisen kerran Istanbuliin toukokuun 9. 1997. Satuin silloinkin saamaan pikalähdön hintaan 995:-. Tällä kertaa lähdin matkaan yksin. Matkalla lyöttäydyin yksiin hieman erikoisemman nuoren kaverin kanssa. Hän piti huvinaan jymäyttää tullivirkailijoita. Tällä kertaa hän oli sonnustatunut tulliin tekoviiksin. Päässään hänellä oli korkea silinterihattu ja yllään pitkä vaaleanpunainen satiinitakki. Jalassa valtavan suuret lenkkarit, ainakin kokoa 46.



Öisin tämä kaveri ei nukkunut vaan piti huvinaan käydä tepastelemassa kuulujen moskeijoiden ja minareettien pihamailla. Istanbulissa tuli vierailtua Topkapin palatsissa ja Hagia Sofian suurkirkossa . Topkapin palatsissa Turkin sulttaanilla oli aikoinaan maailman suurin haaremi.



Yhtenä päivänä erikoinen kaveri (hän käytti itsestään nimeä Rashid) kertoi ostaneensa matkakirjoituskoneen. Aloimmekin yhdessä naputtelemaan näytelmiä.

Nuori kerrossiivooja ihastui minuun. Hän toi minulle joka aamu teetä vuoteeseen. Polttelimme myös tupakoita, muistaakseni hotellin käytävän lattialla. Kerran hän lähti näyttämään minulle kaupunkia. Ostin matkalle koripallon, jota herkeämättä pomputtelin Konstantinolin kaduilla.

Yhtenä päivänä eksyin samaan ravintolaan kuin kaksi vuotta aiemmin. Hetken kuluttua pöytääni pyysi lupaa saada istuutua kaksi vähäpukeista tyttöstä. Annoimme luvat ja ostin heille sellaiset juomat kuin he halusivat. Hetken kuluttua äijä tuli esittämään laskua, joka tietenkin oli tähtitieteellinen. Omat paukut ylihintaisia ja lady drinkit jotain ihan posketonta. Taas sama juttu kuin Bangkokissa 1993 ja Istanbulissa 1995 . Jouduin pulittamaan koko käteisvarantoni, mustalaiset sitten maksoivat taksin hotellilla. Vastapalvelukseski roudasin heille nahkatakkeja Suomeen. Opinkohan minä koskaan? Mambo-Viitanen on villi luonteeltaan.

Toukokuussa Istanbulissa alkaa olla niin lämmin, että saattaa päivällä pärjätä ihan T-paidallakin.

Seutulassa Esa tuli hakemaan minua kentältä Susannan kanssa. Kun Esa näki oudosti pukeutuneen nuoren herran, hän piti melkoisena varmuutena, että olen yhyttänyt kummajaisen seuraani. Eikä erehtynyt, kysyin voimmeko heittää muukalaisen matkalla Töölöön. En ole sen koommin nähnyt tätä Rashidia.

 Istanbul 1995
Retket

Tommi 12.10.2003