Hyökyaalto Kaakkois-Aasiassa
Tapaninpäivänä 2004 Kaakkois-Aasiassa raivosi valtava
hyökyaalto. Aallon nostatti voimakas maanjäristys
Intian valtameressä 10 kilometrin syvyydessä Indonesiaan
kuuluvan Sumatran saaren länsipuolella. Maan repeytymä oli
100 kilometriä ja Suomen pituinen. Järistys johtuu
siitä, että Australian-Oseanin mannerlaatta työtyy
siinä kohdin Euraasian laatan alle. Kaakkois-Aasian tuhoisa
maanjäristyksen voimakkuus oli peräti 9,0
richteriä. Järistys oli viidenneksi suurin sitten vuoden 1900
ja voimakkain 1964 sattuneen Alaskan järistyksen jälkeen.
Merenalainen järistys aiheuttaa hyökyaallon, koko meri
vavahtaa, silloin on kysymys jotain muusta kuin veden pinnalla
puhaltavasta tuulesta. Ikäänkuin vedellä täytetty
iso vedellä täytetty saavi läikähtää,
koko vesimassa liikahtaa. Tavallinen, tuulen synnyttämä aalto
on 100 metriä pitkä, hyökyaalto on yli 100
kilometriä pitkä ja liikkuu kymmeniä kertoja nopeammin.
Ainakin 70.000 ihmistä
kuoli. Parin päivän jälkeen todettiin näin. Vuoden
vaihteessa luku oli noussut jo yli 150.000:nen.
Kuolleiden
määrä kasvaa huimasti lähiviikkojen aikana.
Katastrofi aihettaa alueella valtavan epidemia-aallon. Välillisten
kuolemien määrän on oletettu nousevan monikertaiseksi
välittömiin kuolemiin verrattuna. Onneksi nykyisin ollaan
erinomaisen tehokkaita kriisinhallintatyössä.
Kyseessä on valtava
onnettomuus. Syyskuun
11.päivän terrori-iskujen uhrien määrä on
murto-osa tähän verrattuna. Nagasakiin 9.8.1945 pudotettu
'Lihavaksi mieheksi' nimitetty atomipommi tappoi vuoden 1945 loppuun
mennessä 70.000 ja viiden vuoden kuluessa 140.000. Kolme
päivää aiemmin pudotettiin
Hiroshimaan "Pikku pojaksi' kutsuttu pommi. Vuoden 1945 loppuun
tultaessa oli Hiroshiman pommi aiheuttanut 140.000 kuolemantapausta.
Viisi vuotta myöhemmin määrä oli noussut
200.000:een. Kun toisen maailman sodan lopuksi Dresden palopommitettiin
poroksi kuolleita oli 135.000.
Maanjäristys on luonnonkatastrofi, jonka syntyyn ihminen ei omalla
toiminnallaan ole mitenkään
voinut vaikuttaa. Maanjäristyksiä on aina ollut ja aina
pitää tuleman. Maanjäristysten aiheuttamat tuhot ovat
toki suurenneet asutuksen lisäännyttyä maapallolla.
Tuskin maanjäristys Siperiassa tai hyökyaalto Pohjoisella
Jäämerellä saisi edes kunnon otsikoita.
Kenenkään ydinpaukuttelut tai
kasvihuonepäästöt eivät tällä kertaa
tuhoa aiheuttaneet, sen sai aikaan ikiaikainen mannerlaattojen liike
maankuoren sisällä. Järistyksen keskipisteen sattuminen
merelle vähensi kuitenkin kuolonuhrien määrää.
Lähi-aikojen historian tuhoisimmat maanjäristykset sattuivat
Kiinassa vuonna 1976 (240 000 kuollutta) ja Tokiossa 1923
(140 000 kuollutta). Tasan vuotta aiemmin 26. joulukuuta 2003
Bamissa, Iranissa kuoli järistyksessä ainakin 30 000
ihmistä. Vuonna 1991 hirmumyrsky tappoi Bangladeshissa 138000.
Näissä onnettomuuksissa länsimaisten uhrien
määrä jäi sangen minimaaliseksi eikä ne
siten ylittäneet suurista uhriluvistaan huolimatta
uutiskynnystä kunnolla mediassamme, saati tietoisuudessamme.
aikamme suurin luonnokatastrofi, vasemmassa kartassa
kuolonuhrien tiedossa olleet
määrät ovat hyvin aikaisesta vaiheesta, oikeassa luvut
alkavat olla lähellä todellista.
Hyvää uutta vuotta kuitenkin eri
kielillä
Verkossa aiheesta
Kuvia
Wikipedia
Yle
Maikkari
Mininet
Listalla suomalaisia
henkilöitä
CNN
BBC
Tsunami
events & data
Official Thai tsunami information
center
Viitasuden kotipesä
Tommi 29.12.2004