Barcelona kesällä 1999

Olin Eerolan Esan kanssa Barcelonassa ensimmäisen kerran vissiin pääsiäisenä 1999. Tutkailimme kohdetta ja hyvin mielenkiintoiselta tuo sen ajan euroopan menomesta numero yksi vaikutti. Minulla kävi vaan sillä tavalla, että ilmeisesti työstressini laukesi ja nukuin melkein koko viikon hotellissa. Se oli ihmeellistä. En ole koskaan aiemmin enkä sen jälkeen (pl. kooma kesällä 2000) kyennyt samaan.  Olin valmis siis uuteen visiittiin heti samana kesänä.

Meitähän oli isohko ryhmä Barcelonassa kesällä 1999. Oltiin sovittu, olikohan se nyt 20.6, La Ramblan ekalle terassille treffit kahden aikaan. Esa Eerola ja Esa Impola ajoivat moottoripyörillään halki Euroopan Barcelonaan, Saksa, Sveitsi, Ranska ja Espanja. Mikko, Panu, Mika, Jussi ja Kartsa lensivät Barcelonaan Helsingistä. Minä lensin Helsingistä Mallorcalle Palman kaupunkiin. Näin vilaukselta Eeron Palman kentällä. Eero ja Terhi nousivat samaan koneeseen millä olin juuri tullut. Ostin näet viekkaasti halvan äkkilähdön viikoksi Mallorcalle. Se oli ilman majoitusta. Palmassa oli jokin tapahtuma, enkä yrityksistäni huolimatta löytänyt yösijaa koko kaupungista. Laitoin reppuni päänaluseksi puiston penkille ja vaivuin uneen. Heräsin kun joku tonki rahavyötäni. Nousin äristen nyrkkejä heilutellen yläpystyyn ja tunkeilija koki parhaaksi vetäytyä. Ajattelin, että olisi viisainta etsiä suojaisampi makuusija. Kiipesin kukkulan laella. Siellä oli kivimuurin ympäröimä komea linna. Ainoa vika linnassa oli se, että piha-aluetta valaisi kiertävä valonheitin. hetken tarkkailtuani huomasin erään paksun puun muodostavan heittimelle varjon. Kipusin aidan yli ja menin alakyyryä puun luo. Puun varjossa vietinkin sitten aika rauhallisen yön. Talossa pidettävät juhlat hieman häiritsivät nukkumistani, mutta verikoiria ei yön aikana tullut nuuskimaan meikäsutta. Aamun tunteina menin sitten Palman satamaan, josta ostin lehden - Diari de Blaleares - löytääkseni tiedon kansainvaelluksesta Baleaarien saarille. En löytänyt selitystä, joten ostin lipun katamaraanilla Barcelonaan. Merimatka oli kaiketi vielä lyhyempi kuin Helsingin ja Tallinnan välillä. Katamaraani oli tosin jättiläinen verrattuna Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöiviin vastaaviin, se saattoi siis olla myös nopeampi vaikka matka olisi ollut pitempi. Barcelonan satamasta olikin lyhyt matka treffipaikalle. Kaikkihan sinne saapuivat sitten omia aikojaan. Odotellessani kavereita la Ramblan ensimmäisellä terassilla - sovitussa treffipaikassa - luin katalonialaisesta lehteä - El Periodicoa.



Vietimme aika mukavan viikon Gaudin kaupungissa. Gaudi kuoli jäätyään Barcelonassa raitiovaunun yliajamaksi 74-vuotiaana melko tarkkaan 74 vuotta ennen minua, 10.6.1926. Barcelonan eläintarhan ylpeys on valkoinen albiinogorilla, vihainen otus. Ostin kuvan siitä Tiinalle kotiinviemiseksi, ei kuitenkaan oikein osannut arvostaa. Hänen nimensä oli Snowflake - lumihiutale. Hänet surmattiin lääkärien toimesta 2003, koska hän sairasti syöpää. Syöpää sairastavia ihmisiä ei kaiketi lopeteta.

Kerran aamureissulla sattui kummallinen tapaus. Olin ostanut maistiaisiksi purkillisen Don Simonia, sangria-tyypistä hedelmäviiniä. Päätin maistaa sitä eräällä kapealla kujalla. Kaadettuani aimo kulauksen sitä kurkkuuni, tapahtui jotain ihmeeseen verrattavaa. Aloin nousta katutasosta ylöspäin. Ajattelin, ettei "Domppa" sentään niin taivaallista ole. Järkeenkäypä selitys paljastui; olin seissyt hydraulisen tiesulun päällä. Tiesulku nousee aika ajoin estämään autojen liikennöimisen kyseisellä tieosuudella.

Toinen tapaus liittyy myös "Domppaan". Menin eräänä aamuna supermerkadoon tarkoituksenani ostaa "Domppaa". Supermerkadon ovella oli vartija, joka esitti, ettei paidatta saa asioida supermerkadossa. Keksin nopeasti ratkaisun; maassa oli kuin tilauksesta paperikassi. Tein siihen pään sekä käsien reiät ja puin komeuden ylleni. Kysyin varmistuakseni vartijalta mahdollisesta kravattipakosta. Eipä tarvinnut, nyt vartijalle kelpaisi, näkipä hän siinä jotain humoristisiakin piirteitä.

Pari päivää ennen lähtöäni ainakin Panu, Mika, Imppis ja Jussi  tulivat Mallorcan saarelle viettämään pari päivää beach-lomaa. Menimme meren yli vanhalla matkustajalaivalla, joka varmaankin oli ollut joskus Suomen ja Ruotsin välisessä lauttaliikenteessä. Pari päivää heiluimme Mallorcan rantakohteissa. Sitten lensinkin Charter-lennolla Helsinkiin. Pojat menivät katamaraanilla takaisin Barcelonaan.

Tommi 24.12.2002