|
Kadonnut prinsessa jaavalaisen sadun
suomalaisille lapsille sovittanut Jukka O. Miettinen.
Tervetuloa
oikeisiin kuninkaallisiin häihin! Tänään täällä trooppisen kuumalla
Jaavan saarella juhlitaan prinssi Panjin ja prinsessa Tjandra Kiranan
häitä.
Katsokaa,
tässä seisoo komea prinssi Panji kruunu päässään ja hänen vierellään on
viisas ministeri. Viereisessä huoneessa hovineito asettaa juuri
punaisen morsiushunnun prinsessa Tjandra Kirnan kasvoille.
Minä
itse olen Semar, prinssi Panjin palvelija ja tehtäväni on huolehtia
häävalmisteluista. Monen mielestä olen vain höpsö valkonaamainen pelle.
Mutta älkää antako hassun naamani ja hiustupsuni hämätä teitä. Kerron
teille salaisuuden, mutta lupaattehan, ettette paljasta sitä
kenellekään. En ole mikään tavallinen palvelija. Ei, minulla on
kaikenlaisia taikavoimia ja tehtäväni on valvoa, ettei hyveelliselle
prinssi Panjille tapahdu mitään pahaa...
Aivan
kohta hääjuhlat alkavat. Voi ei! Nyt minä tunnen, että jotakin hirveää
on tekeillä! Voi ei! Katsokaa, hovineito jättää prinsessan yksin ja
viidakon uumenista lentää häähuoneeseen ilkeä hirviöprinsessa. Hän
riuhtaisee hunnun Tjandra Kiranan päästä ja kaappaa hänet mukaansa
viidakkoon. Silmänräpäyksessä hirviöprinsessa palaa takaisin ja
katsokaa hän asettaa morsiushunnun omille kasvoilleen!
Juuri
silloin alkavat hääjuhlat. Prinsessa astuu prinssi Panjin eteen, joka
kohottaa morsiushunnun. Järkyttyneenä prinssi huudahtaa: "Mitä, ethän
sinä ole Tjandra Kirana!" Ja kuunnelkaa, mitä tuo inhottava
hirviöprinsessa vastaa! "Rakas prinssi, kyllä minä olen Tjandra Kirana,
mutta ilkeä hirviöprinsessa muutti taiallaan ulkomuotoni. Mutta ei
hätää, heti kun olemme vihityt ulkomuotoni palautuu ennalleen"
Tämähän
on hirveää! Nyt minun on tehtävä jotakin, tai muuten prinssi nai
hirviön! Onneksi minulla on taikavoimani. Kiidän viidakkoon oikean
prinsessa Tjandra Kiranan luo. Katsokaa hän on kirjoittanut kirjeen.
Vien sen äkkiä palatsiin ja pudotan sen prinssi Panjin eteen.
Suunnitelmani
onnistui. Prinssi nostaa kirjeen ja lukee Tjandra Kiranan viestin:
"Varo rakas prinssi. Morsiamesi on hirviö, mutta minä raukka olen
viidakossa. Pelasta minut!"
Katala
juoni on paljastunut. Hirviöprinsessa heitetään vankityrmään. Ministeri
ojentaa prinssille perintötikarin ja prinssi rientää viidakkoon
prinsessa Tjandra Kiranaa pelastamaan. Viidakossa Panji kohtaa monia
vaaroja: valtavia verta imeviä lepakoita, käärmeitä ja muita
villieläimiä. Hän etsii ja etsii, mutta ei löydä prinsessaa mistään.
Peloissaan
prinsessa on paennut Jaavan itäisimpään kolkkaan. Siellä
hirviöprinsessan isä, pelottava hirviöiden kuningas pitää prinsessaa
vankinaan. Hän on ihastunut kauniiseen prinsessaan ja haluaa hänet
vaimokseen. Hirviöllä on taikamahtinsa. Hän hallitsee petoeläimiä ja
voi vaihtaa halutessaan väriään. Katsokaa nyt hän sininen, mutta kun
hän suuttuu hän muuttuu punaiseksi.
Kuulkaa
mitä hän sanoo: "Haa, kaunis prinsessa, nyt olen odottanut kylliksi.
Tänään tulet vaimokseni, tai joudut petojen ruuaksi!"
Voi
ei, ei kai nyt prinsessa joudu hirviön vaimoksi! Minun on tehtävä
jotakin. Pyydän neuvoa taivaalliselta olennolta, vain hän voi auttaa..
Oi taivaallinen olento, kerro miten voin pelastaa prinsessan.
Katsokaa
sain taivaalliselta olennolta taikatikarin. Nyt minun on vietävä se
prinsessalle. En saa tuhlata hetkeäkään. Arvon prinsessa, älä itke
enää. Olen Semar, muistathan minut, olen prinssi Panjin palvelija. Tuon
sinulle viestin taivaalliselta olennolta. Tässä on taikatikari, surmaa
hirviö sillä. Ui sen jälkeen Balin saarelle. Siellä sinut kruunataan
kuninkaaksi. Mutta yhden ehdon taivaallinen olento on avulleen
asettanut. Et saa paljastaa henkilöllisyyttäsi prinssi Panjille ennen
kuin olet taistelussa vuodattanut hänen vertaan. Muista se!
Prinsessa
ottaa tikarin ja hirviön jälleen lähennellessä häntä prinsessa surmaa
hirviön. Suojelusta rukoillen hän heittää huivinsa rantakiviin ja
hyppää myrskyävään mereen, missä hopeinen taikakala ottaa hänet
selkäänsä ja kiidättää hänet turvallisesti Balin saarelle.
Rannalla
hurraava väkijoukko ottaa vieraan vastaan. He ovat kuulleet, että
vieras on kukistanut tikarillaan hirviökuninkaan ja luulevat siksi
prinsessaa prinssiksi. Niin he kruunaavat prinsessa Tjandra Kiranan
kuninkaakseen.
Samaan
aikaan prinssi Panji etsii viidakossa rakkaintaan. Hän löytää kuolleen
hirviökuninkaan. Prinsessan jälkiä seuraten hän päätyy rannalle. Siellä
hän näkee prinsessan huivin rantakiviin tarrautuneena. "Voi, onko
rakkaimpani hukkunut myrskyävään mereen", prinssi valittaa. Silloin
aalloista kohoaa hopeinen taikakala, joka lohduttaa prinssiä: "Jalo
prinssi, älä murehdi. Vein prinsessan turvallisesti Balin saarelle.
Hyppää selkääni, niin vien sinutkin sinne."
Balin
saarella hän kohtaa prinsessa Tjandra Kiranan, mutta ei tunnista tätä,
koska prinsessalla on kuninkaan kruunu päässään. "Arvon kuningas,
tiedän että morsiameni prinsessa Tjandra Kirna on täällä. Kerro
minulle, miten voin tavata hänet." Prinsessa vastaa ääntään madaltaen:
"Jalo prinssi, sitä en voi sinulle paljastaa." Prinssi raivostuu ja
sanoo. "Sitten, arvon kuningas, joudun haastamaan sinut
kaksintaisteluun!"
Tämä
on se hetki, jota prinsessa on odottanut. Nyt hän voisi vuodattaa
prinssin verta ja sen jälkeen hän saisi paljastaa prinssille oikean
henkilöllisyytensä.
Taistelu
alkaa. Taikatikarinsa avulla prinsessan on helppo voittaa taistelu.
Mutta kun prinssin tikari putoaa maahan, prinsessa epäröi. Ei, hän ei
kykene haavoittamaan rakkaintaan tikarilla.
Voi
lapset, nyt ovat hyvät neuvot tarpeen! Minun täytyy taas kiitää apuun.
Prinsessa, pst, prinsessa. Kuuntele, kuka on sanonut että sinut täytyy
tikarilla haavoittaa prinssiä. Tee ihan pieni haava vain, pisarakin
verta riittää täyttämään taivaallisen olennon asettaman ehdon.
Prinsessan
kasvot kirkastuvat, hän ottaa hiuksistaan kultaisen hiusneulan ja
tuikkaa sillä pikkuisen haavan prinssin käteen. Pisara verta putoaa
maahan ja niin prinsessa voi ottaa päästään kuninkaan kruunun ja hän
huudahtaa: "Katso, rakas prinssi, olen morsiamesi Tajandra Kirana!"
Mikä
ilo ja onni. Vihdoin rakastavaiset saavat toisensa ja hääjuhlat
käynnistyvät. Ja katsokaa, taivaallinen olento antaa siunauksensa
sirottelemalla taivaista tuoksuvia kukkien terälehtiä!"
Niinpä
niin, häät vietettiin ja arvatkaa kuka saa siivota jäljet. (luuttuaa
lattiaa). Minä tietenkin, prinssin palvelija Semar. Mutta ei se mitään,
teen sen mielelläni, nyt kun maassa vallitsee rauha ja sopu. Mutta,
lapset lupaattehan pitää salaisuuteni. Antaa kaikkien vaan kuvitella,
että olen vain hassu palvelija. Siten voin paremmin käyttää
taikavoimiani ja auttaa prinssiä ja prinsessaa....
SYTKYT
| OHJELMISTO | KALENTERI |
| KIERTUEKUVIA | YHTEYS | KUVAPANKKI |
laukkanensytkyt@gmail.com
|