Kun minä synnyin

ujelsivat pommikoneet

Sortavalan taivaalla.

Nyt -

vuosikymmeniä myöhemmin -

ylläni kiitävät satelliitit,

tuhansilla tutkilla varustettuina...

Onko uhka silti sama:

tuhon voimassa miljoonat kyyneleet -

tuska ja toivo -

Kuin läpikulkumatkalla

olleen rakastajan

paluu omalle kiertoradalleen.


Grafiikka ja runot: Hilkka Pulli

KOPIOINTI KIELLETTY


Kuljin pitkin rantatietä

illan rauhaa kuunnellen.

Lehtokerttu lepiköstä

kertoi mulle keväimestä,

synnyst' uuden heleyden.

Katsoin kauas ulapalle,

sieltä laineet hietikolle

toivat tuulen suloisen.

Paljain varpain tunnelmasta

poimin marjat varoen,

mut,

onneen suureen onko noista

mansikoista aatosten.


Copyright © 2011 Hilkka Pulli



Sivuluetteloon