Tavallinen päivä

Metabloggausta. Jälleen kerran. :) Olen jo useampaakin kertaan kirjoittanut näistä "päiväkirjablogeista", joissa ihmiset kertovat elävästä elämästään. Ja varmaan antanut ymmärtää, että olen itse liian mystinen, kultivoitunut ja salailuntarpeinen jakaakseni kovinkaan suurta palasta elämästäni netissä.

No, tuskin. Jos ollaan rehellisiä, minun elämäni on tylsää. Siitä ei kerta kaikkiaan ole juuri mitään kerrottavaa. Herään, käyn töissä, katson elokuvia, luen kirjoja, näen kavereita, harrastan liikuntaa, vietän aikaani kihlattuni kanssa. Arkista, tavallista, tylsää. Ei niin, että valittaisin, minä kyllä pidän elämästäni suurimmaksi osaksi ja niiltä osin, jotka häiritsevät, pyrin parantamaan asioita. Mutta ei tästä mitään mielenkiintoista ja luettavaa tekstiä saa aikaan.

Tietysti oma lukunsa ovat "tarinankertojat". He ovat ihmisiä, jotka saavat tavallisen kauppareissun kuulostamaan seikkailulta ja nukkumaan käymisen jännittävältä matkalta. Minä osaan kai kirjoittaa kohtalaisesti, mutta mikään tarinan kerronnan ylimestari en ole.

No, kukin tavallaan. Sanoisin tähän loppuun jotain viisasta ja hienoa, mutta valitettavasti olen töissä. Ja töissä ei saa ajatella. Shhhhh.