Ei se työ tekemällä lopu!
Suuri metsäyhtiö ilmoittaa vähentävänsä 600 työpaikkaa.
Tekniikka-alan yritys aloittaa yt-neuvottelun 500 työpaikan lopettamiseksi.
Telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuuden kumppaniyhtiö aloittaa 1200 henkeä koskevan yt-kierroksen.
Elektroniikkakomponentteja valmistava yhtiö sulkee useita toimipisteitä.
Metsäteollisuuden jätti on onnistunut karsomaan 4000 työpaikkaa.
Huonoja uutisia, vai mitä? Epäilemättä nämä tulevat jostain maasta, jossa työntekijöistä ei tule lähiaikoina olemaan pulaa, niin paljon heitä on sysitty vapaille markkinoille. Katsotaanpa, mitkä yritykset ovat kyseessä: M-real (600), Elcoteq (500), Perlos (1200), Scanfil (sulkeutuvat toimipisteet), UPM-kymmene (4000). Ei mutta... nehän ovat kaikki suomalaisia yrityksiä! Ja yritysten kansainvälisestä toiminnasta huolimatta irtisanomiset ovat tapahtuneet huikeaa työvoimapulaa kärsivässä Suomessa! Mitä ihmettä tämä tarkoittaa??
Sanalla sanoen Työvoimapula on silmälumetta. Bluffia, huijausta, iso emävale. Mitään työvoimapulaa ei Suomessa ole eikä sellaista tule. Työvoimapulasta kyllä kärsivät tietyt alat, kuten esimerkiksi rakennus- ja halpatyövoima-alat, mutta näin on aina ollut; aina joku ala on kärsinyt työvoimapulasta, kun monilla muilla aloilla on ollut ylitarjontaa. Työttömiä oli Suomessa viime vuonna 204 000 henkeä – eri alojen yritykset lopettavat jatkuvasti työpaikkoja ja irtisanovat väkeä – eläkkeelle lähtijöiden tilalle ei palkata uusia tekijöitä vaan virat lopetetaan – moniin työpaikkailmoituksiin tulee satoja hakemuksia.
Tästä huolimatta meille jaksetaan jankuttaa, että nyt ne tekijät loppuvat, ihanhetikohta. Nuorille lupaillaan suurilta ikäluokilta vapaaksi jääviä työpaikkoja, uskotellaan, että pian työnantajat jahtaavat tekijöitä kieli vyön alla ja vakuutetaan, että työvoimaa on pakko tuoda ulkomailta, koska kotimaassa ei väki riitä.
Miksi? Kuka tästä hyötyy? Ja kuinka tyhminä jankuttajat meitä työntekijöitä pitävät? Kuka hyvänsä voi hiukan ympärilleen vilkuilemalla todeta työvoimapulan uutisankaksi. Kuka tämän uutisankan ruokkimisesta oikein hyötyy?
Ja mitä ovat päättäjät tekemässä eräiden alojen työvoimapulalle? Suomessa makaa 204 000 ihmistä, joilla ei ole töitä ja samalla rakennus- ja hoitoala itkevät, kun ei ole tekijöitä. Suuri osa näistä työttömistä voitaisiin uudelleenkouluttaa työvoimapulasta kärsiville aloille. Tehdäänkö näin? Ei toki, sillä oikea ratkaisu alakohtaiseen työvoimapulaan on ulkomaalainen työvoima. Tämän ymmärtäisi vielä, jos valikoitaisiin maahanmuuttajista ammattitaitoiset ja laitettaisiin heidät töihin, mutta ei sekään käy, se olisi suvaitsematonta ja syrjivää. Sen sijaan tänne otetaan joukoittain kouluttamattomia ulkomaalaisia ja toivotaan, että jokunen heistä kouluttautuisi alalle, joka tarvitsee tekijöitä.
Olenko ainoa, jonka mielessä tässä kuviossa haiskahtaa nyt jokin?
Osku pajamäki kertoo lisää.
Tekniikka-alan yritys aloittaa yt-neuvottelun 500 työpaikan lopettamiseksi.
Telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuuden kumppaniyhtiö aloittaa 1200 henkeä koskevan yt-kierroksen.
Elektroniikkakomponentteja valmistava yhtiö sulkee useita toimipisteitä.
Metsäteollisuuden jätti on onnistunut karsomaan 4000 työpaikkaa.
Huonoja uutisia, vai mitä? Epäilemättä nämä tulevat jostain maasta, jossa työntekijöistä ei tule lähiaikoina olemaan pulaa, niin paljon heitä on sysitty vapaille markkinoille. Katsotaanpa, mitkä yritykset ovat kyseessä: M-real (600), Elcoteq (500), Perlos (1200), Scanfil (sulkeutuvat toimipisteet), UPM-kymmene (4000). Ei mutta... nehän ovat kaikki suomalaisia yrityksiä! Ja yritysten kansainvälisestä toiminnasta huolimatta irtisanomiset ovat tapahtuneet huikeaa työvoimapulaa kärsivässä Suomessa! Mitä ihmettä tämä tarkoittaa??
Sanalla sanoen Työvoimapula on silmälumetta. Bluffia, huijausta, iso emävale. Mitään työvoimapulaa ei Suomessa ole eikä sellaista tule. Työvoimapulasta kyllä kärsivät tietyt alat, kuten esimerkiksi rakennus- ja halpatyövoima-alat, mutta näin on aina ollut; aina joku ala on kärsinyt työvoimapulasta, kun monilla muilla aloilla on ollut ylitarjontaa. Työttömiä oli Suomessa viime vuonna 204 000 henkeä – eri alojen yritykset lopettavat jatkuvasti työpaikkoja ja irtisanovat väkeä – eläkkeelle lähtijöiden tilalle ei palkata uusia tekijöitä vaan virat lopetetaan – moniin työpaikkailmoituksiin tulee satoja hakemuksia.
Tästä huolimatta meille jaksetaan jankuttaa, että nyt ne tekijät loppuvat, ihanhetikohta. Nuorille lupaillaan suurilta ikäluokilta vapaaksi jääviä työpaikkoja, uskotellaan, että pian työnantajat jahtaavat tekijöitä kieli vyön alla ja vakuutetaan, että työvoimaa on pakko tuoda ulkomailta, koska kotimaassa ei väki riitä.
Miksi? Kuka tästä hyötyy? Ja kuinka tyhminä jankuttajat meitä työntekijöitä pitävät? Kuka hyvänsä voi hiukan ympärilleen vilkuilemalla todeta työvoimapulan uutisankaksi. Kuka tämän uutisankan ruokkimisesta oikein hyötyy?
Ja mitä ovat päättäjät tekemässä eräiden alojen työvoimapulalle? Suomessa makaa 204 000 ihmistä, joilla ei ole töitä ja samalla rakennus- ja hoitoala itkevät, kun ei ole tekijöitä. Suuri osa näistä työttömistä voitaisiin uudelleenkouluttaa työvoimapulasta kärsiville aloille. Tehdäänkö näin? Ei toki, sillä oikea ratkaisu alakohtaiseen työvoimapulaan on ulkomaalainen työvoima. Tämän ymmärtäisi vielä, jos valikoitaisiin maahanmuuttajista ammattitaitoiset ja laitettaisiin heidät töihin, mutta ei sekään käy, se olisi suvaitsematonta ja syrjivää. Sen sijaan tänne otetaan joukoittain kouluttamattomia ulkomaalaisia ja toivotaan, että jokunen heistä kouluttautuisi alalle, joka tarvitsee tekijöitä.
Olenko ainoa, jonka mielessä tässä kuviossa haiskahtaa nyt jokin?
Osku pajamäki kertoo lisää.
9 Comments:
no eihän tässä mikään muu haise kuin raha, sehän se aina haisee.. ja pahalta
Minä olen työtön, joka missään nimessä ei halua hoito- tai rakennusalalle, vaikka minut siihen ehkä pystyttäisiin kouluttamaan. Vähän jotenkin karsastan, ehkä siksi kun on oma lehmä ojassa, sellaista yhteiskuntaa joka harrastaa pakkotöitä.
Näkymätön tyttö: en nyt tarkoittanutkaan, että ihmisiä täytyisi pakkokouluttaa. Mutta epäilemättä kohtuullinen osa työttömistä suostuisi vapaaehtoisesti jollekin työvoimapulasta kärsivälle alalle, mutta tämänkään eteen ei tehdä juuri mitään.
Suurin ongelma taitaa olla se että esim. hoitoalalla olot ovat niin surkeat palkkaan verrattuna että sinne kouluttautuminen vaatii aika suurta motivaatiota ja kutsumusta, sitä ei välttämättä kaikilta löydy. Sama pätee aika moniin muihinkin työvoimapulasta kärsiviin aloihin. Ehkä koulutukseen kannustamisen/pakottamisen sijaan niiden alojen olosuhteita pitäisi parantaa? En kyllä tiedä mille aloille työttömiä sitten koulutetaan, yksi yleinen valituksen aihehan on se että meitä työnnetään erilaisille kursseille pois rumentamasta tilastoja.
Katsoin Oulussa haussa olevaa työvoimakoulutusta (koulutukset.mol.fi), siellä näkyy olevan siivousalaa ja hoitotyötä ja erilaisia rakennusjuttuja. Kyllä minusta ainakin vaikuttaa siltä että työttömiä yritetään kouluttaa niille aloille.
Näkymätön: Näyttää siltä, että se työvoimakoulutus ei oikein toimi. Taannoin vilauteltiin lehdissä tilastoja, joiden mukaan hyvin harva työvoimatoimiston koulutuksen läpikäynyt työllistyy. Parhaiten työllistyivät oppisopimuskoulutuksessa olleet. Tämä minusta viittaisi ihan siihen, että yritykset epäilevät työvoimatoimistojen koulutuksia, mutta saadessaan osallistua itse koulutukseen, työllistävät porukan.
Ylipäätään työvoimatoimistoista ei kovin hyvää juttua kuule, noin työllistymisen kannalta. Suurin virka niillä näyttääkin olevan työpaikkapankkina ja jonkinlaisena nettineuvopankkina. Virkailijat ovat toki erilaisia, mutta monia ei näy juuri kiinnostavan auttaa ihmisiä löytämään työtä.
Oppisopimuskoulutuksissa on kuitenkin se juttu että ko firma on ollut alunperinkin valmis satsaamaan työntekijään, oppisopimuskoulutettavalle kun pitää maksaa palkkaa. Siksi minusta ei vaikuta miltään ihmeeltä että koulutuksen käyneet työllistyvätkin.
Näkymätön tyttö: nimenomaan! Ja jos ja kun monet yritykset vääntelevät surkeina käsiään työvoimapulan vuoksi, lienee ihan kohtuullista olettaa, että ne olisivat kypsiä oppisopimuskoulutukseen.
YT-alalla useamman vuoden olleena ongelmana on organisaatioiden jähmeys. Kun iloisella 90-luvulla firman ovet kävivät kuin portsassa, niin otettiin tyyppi töihin ja katsottiin osaako se jotain, tai kasvatettiin itse kesäteekkarista. Nyt kun kerran kahteen vuoteen tai silleen saa palkata uuden tyypin ja kesäteekkareita voi ottaa ehkä yhden kerran kahdessa vuodessa, niin nyt palkattavan pitää olla viimeisen päälle. Pitäis olla työkokemusta ja papereita esittää, mielellään just siltä oikealta alalta. (Aivan kuin meidän pumpun ulkopuolella joku tekisi samaa hommaa. Suomessa siis.)
Toisin sanoen lun firmaan tai osastolle ei muutamaan vuoteen palkata uusia ihmisiä, niin se palkkaamisprosessi muuttuu nopeasti tosi vaikeaksi. Pomot unohtavat miten uusia ihmisiä palkataan ja muuttuvat liiankin varovaisiksi. Isossa talossa HR tietty osaa käytännön hommat, mutta se ruohonjuuritason pomo on viimeksi viisi vuotta sitten palkannut jonkun. Tai ei koskaan, se kun on perinyt paikkansa edeltäjänsä lähdettyä vihreämmille laitumille. Isossa talossa palkkaakaan ei saa maksaa, joten jos sen kultakimpaleen saa vaskooliin niin voi olla varma että se lähtee muutaman kuukauden jälkeen jollekin joka uskaltaa tuplata.
Oppisopimuskoulutus sopii hyvin tuollaiseen, näkee vähän onko työntekijästä millaisiin hommiin, firmassa jonkun täytyy ottaa ihan oikeasti vastuu koulutettavasta ja pelin voi viheltää poikki useaan otteeseen.
Todellisuudessahan monet yt-alan (kaikki alat ovat nykyään yt-aloja) firmat nykyisellään pistävät väkeä pihalle sellaisistakin tehtävistä, joihin he työntekijöitä kuitenkin tarvitsevat. Tämä on merkki siitä, että työmarkkinoilla on tarjolla osaavaa työvoimaa niin paljon, että kokeneitakin työntekijöitä kannattaa laittaa pihalle, koska enemmän tai vähemmän parempia on saatavilla. (Meidän firmassa toimitaan juurikin näin; itsekin olen tullut työhön, josta hiljattain oli "yhteistoimin" heitetty vanha työntekijä pihalle.)
On muuten muistettava, että työvoimatoimistojen kursseilla on pääfunktiona ihmisten aktivoiminen, ei työllistäminen. Koko järjestelmä on toki nurinkurinen sikäli, että opiskeluun ei kannusteta. Aikuisen työttömän ei kannata uudelleenkouluttautua, koska etuudet heikkenevät opiskelijaksi kirjauduttaessa. Tällä pyritään rajoittamaan harrastusluonteista opiskelua, mikä on sekin ymmärrettävää.
Siis vaikka ensinäkemältä tuntuisi, että hommassa ei ole mitään järkeä, syvemmältä löytyy perimmäinen idea: Työvoimakoulutuksella pidetään jokseenkin työkykyiset työttömät halpana reservityövoimana, joka pitää työvoimakustannukset aisoissa matalapalkka-aloilla. Oikeaa kouluttautumista jarrutetaan, koska se nostaa työvoiman hintaa. Toki tämä on ristiriidassa virallisen koulutuspolitiikan kanssa, mutta juhlapuheissa ja reaalipolitiikassa on aina ollut eroja; matalapalkkaista työvoimareserviä pidetään todellisuudessa tärkeänä.
E.
Lähetä kommentti
<< Home