Tottele eläintä
Lueskellessani Saastaista huonetta törmäsin tähän mielenkiintoiseen sivustoon, jossa syvästi kristitty nainen käsittelee muun muassa esiaviollista seksiä ja kristityn naisen soveliasta pukeutumistyyliä. Ei liene arvata, että esiaviollinen seksi on EIEI ja pukeutumisen on oltava ”siveää” eli siis peittävää. Hellyys vakavassa seurustelusuhteessa sentään sallitaan (halaaminen, pussaaminen), mutta ”ne eivät ole välttämättömiä.” Kirjoittaja kertoo myös, kuinka ihaili miehensä ”selkärankaa”, kun tämä kykeni pitämään näppinsä erossa hänestä ennen papin aamenta - valitettavasti joskus voi käydä niinkin, että mies pitää näppinsä erossa myös aamenen jälkeen...
Kristinuskon mieskuva on mielenkiintoinen ja Satunaisen sivusto on hyvä esimerkki siitä. Miksi naisen tulee pukeutua siveästi? No jotta miehessä ei heräisi kiellettyjä himoja – jotka siis väistämättä heräävät, kun tämä näkee vähäsen paljasta pintaa. Osiossa ”miehen ajatuksia naiselle” henkilö nimeltä Rory Partin kiteyttää ajatuksen kauniisti:
Toki meillä on silti vastuuitsehillinnästä ja puhtaasta elämästä. Mutta leijona on leijona ja mies on mies.
Aivan niin. Miestä verrataan eläimeen, joka ei kykene hillitsemään himojaan ja vaikka höpistään kauniita sanoja ”miehen vastuusta”, päästään aina lopulta siihen, että naisen tehtävä on käydä sotaa miehen sukupuolista himoa vastaan. Mies on sen armoilla ja sen orja. Ehkä hän kykenee vielä pitämään näppinsä kurissa, mutta ajatuksiaan ei ja jo ne riittävät tekemään hänestä saastaisen ja syntisen. Miehen ajatusten puhtaus on naisen vastuulla.
Ja sitten tämä sukupuolisesti villi olento, joka ei itse kykene hillitsemään himojaan vaan tarvitsee naisen soturikseen – eläin – on perheenpää, jonka valtaan naisen on alistuttava!
Ei juma mitä logiikkaa!
Kristinuskon mieskuva on mielenkiintoinen ja Satunaisen sivusto on hyvä esimerkki siitä. Miksi naisen tulee pukeutua siveästi? No jotta miehessä ei heräisi kiellettyjä himoja – jotka siis väistämättä heräävät, kun tämä näkee vähäsen paljasta pintaa. Osiossa ”miehen ajatuksia naiselle” henkilö nimeltä Rory Partin kiteyttää ajatuksen kauniisti:
Toki meillä on silti vastuuitsehillinnästä ja puhtaasta elämästä. Mutta leijona on leijona ja mies on mies.
Aivan niin. Miestä verrataan eläimeen, joka ei kykene hillitsemään himojaan ja vaikka höpistään kauniita sanoja ”miehen vastuusta”, päästään aina lopulta siihen, että naisen tehtävä on käydä sotaa miehen sukupuolista himoa vastaan. Mies on sen armoilla ja sen orja. Ehkä hän kykenee vielä pitämään näppinsä kurissa, mutta ajatuksiaan ei ja jo ne riittävät tekemään hänestä saastaisen ja syntisen. Miehen ajatusten puhtaus on naisen vastuulla.
Ja sitten tämä sukupuolisesti villi olento, joka ei itse kykene hillitsemään himojaan vaan tarvitsee naisen soturikseen – eläin – on perheenpää, jonka valtaan naisen on alistuttava!
Ei juma mitä logiikkaa!
19 Comments:
Satunainen on ihan ässä. Kaikkien naisten pitäisi ymmärtää että miehet on pomoja.
Ja koska jumala loi miehen sekä pomoksi että elukaksi, on vain oikein, että mies on molempia satasella.
Voisko olla niin, että mies on kaikin muin puolin täydellinen, mutta naisen on tuettava miestä tässä hänen ainoassa heikkoudessaan? Eli naisen on alistuttava ja oltava käyttämättä ainoaa valtakeinoaan, miehen alkuvoimaisen sukuvietin ärsyttämistä.
Ihan paras sivusto kyllä. Juuri tuo, minusta kaikki hellyys ja läheisyys pitäsi jättää avioliittoon -osuus oli kyllä hillitön. Siis ei kädestä pitämistä? Ainakaan mielellään siis. Mitä ihmettä sen "seurustelukumppanin" kanssa sitten voi tehdä? Miksi pään rapsuttaminen on jotenkin vähemmän läheinen kiintymyksen osoitustapa kuin kädestäpitäminen. Ei jeesus.
Tuo Roryn teksti oli kyllä täysin ala-arvoinen. olen vieläpä kuullut erään kristityn mieshenkilön ihan livenä vetoavan tuohon leijona ohn leijona ja mies on mies -argumenttiin. Hän oli langennut esiaviollisiin suhteisiin, muttei olisi hyväksynyt vastaavaa joltain mahdolliselta tulevalta vaimokkeeltaa. Hänhän on sentään mies, ja syytön himoihinsa, nainen ei.
Hyvä kohta oli myös homous-osiossa. Meidän tulee rakastaa homoseksuaaleja, sillä sekin on vain synti muiden joukossa, samaa kamaa kuin esim. haureus (avioliiton ulkopuoliset suhteet). "Muistakaa siis rakastaa homoseksuaaleja tuttavianne samalla lailla kuin avoliitossa eläviä."
Vautsi. Enpä muistanutkaan että itsekin avovaimokkeena olen tuollainen megasyntinen.
Kaikella sitä ihminen jaksaa itseään piinata. TUntea nyt syyllisyyttä siitä, että on pitänyt kihlattuaan kädestä ja halannut. Pahemmalta minusta tuntuisi jos laiminlöisin kyseiset toimet:)
Oikeastaan Satunaisellakin on heikkoutensa. Mä en kyllä siis tajuu noin tiukkaa vanhatestamentillista siveyskäsitystä.
Se on hyvää shittii, että mies on pomo ja se on vielä parempaa, että miestä pitää ymmärtää kun sillä on se muna, mutta miestä sitten myös pitäisi ymmärtää, kun sillä on se muna. Ei siinä pitäisi nipottaa jostain avioliitoista.
(Kai tiedätte, että joskus-aikoinaan kiersi sellainenkin pice of folklore, että jos miehellä on erektio eikä se pääse sitä laukaisemaan johonkin sopivaan koloon, siitä voi sairastua pahastikin. Nykynaiset ovat tietysti niin itsekkäitä, että niitä ei miesten sairastuminen haittaisi, mutta aikoinaan, kun naiset olivat vielä empaattisia ja sympaattisia, tämä lienee tuottanut mahtavia tuloksia.)
Orange: Ja jos olisit fundi, olisit jo syvässä kriisissä. ;)
Siis sanokaa nyt jo, että toi satutyttö on trolli. Onhan?
'Mitä ihmettä sen "seurustelukumppanin" kanssa sitten voi tehdä?'
Orange hyvä, lukea Raamattua tietenkin ja keskustella siitä. Hankkia joku yhteinen harrastus, kuten vaikka joku vapaaehtoistyö. Kasvaa henkisesti yhdessä ja tukea toinen toisiaan jos keskustelun lomassa pulpahtaa syntinen ajatus mieleen. Ehkä rukoilla yhdessä. Ihan vakavissaan - luulen, että tämä olisi ideaalitilanne. Oppia tuntemaan toinen hyveellisillä tavoilla.
Mä taas luulen, että seurustelukumppanin kanssa on ennen kaikkea tarkoitus olla panematta.
Siinä se aika menee rattoisasti tapellessa himoja vastaan. Ei paljon tartte miettiä muuta puuhaa kun yrittää vaan pitää näppinsä erossa toisen pebasta.
Mitä vikaa on oppia tuntemaan toinen epähyveellisillä tavoilla?
Kristityt aina väittävät, että jos hyppää ennen liittoa sänkyyn, sitä ajattelee sitten vain seksiäseksiäseksiä eikä tutustu kumppaniin.
Mutta hei, kuka täällä koko ajan ajattelee seksiäseksiäseksiä? Tuntuu, että jotkut fundamentalistikristityt eivät muuta teekään - koko parisuhde on sitä, että varotaan niin kauheasti sortumasta sänkyyn. Siinäkö sitten tutustuu, kun päässä kilisee ja kolisee?
Hoidettaisi vaan se seksi pois päiväjärjestyksestä niin tutustuminenkin olisi ihan helppoa.
Nimim. ekana yönä sänkyyn ja jo 4 vuotta seurustelua takaisin. Ei paljoa kaduta. :) Olisi myös absurdia väittää, ettenkö tuntisi miestäni. :D
Mä pistän paremmaksi: tutustumisesta petiin neljässä tunnissa, takana kymmenen vuotta ja viikot päälle.
Kai sen nyt kaikki tietää, että jeesushihhulit ei ajattele mitään muuta kuin panemista. Jos ei käteenkään saa vetää, niin hulluksihan siinä tulee eikä todellakaan mieleen mahdu muuta.
Hmm. Voitit. Hiisi. Me ehdimme tutustua jo muutama päivä ennen sitä iltaa, joskaan silloin tutustuessamme kyse oli vain siitä, että olimme samassa porukassa baarissa - harrastusjärjestöjuttuja, nääs. :)
orange seeds kysyi mitä sitten "seurustelukumppanin" kanssa pitäisi tehdä?
Veikkaan, että samoja juttuja mitä ennen seurustelua, kuten käydä yhdessä partsaleirillä tai vaikka hoitaa sukulaisten lapsia. Oh, siinä oiva yhteinen harrastus. ;)
Tästä tulikin mieleen himo. Eikö hyveellisen miehen pitäisi hillitä himojaan ja etsiä itselleen mahdollisimman vastenmielisen näköinen nainen, ettei vain sisäinen leijona pääse vahingossa heräämään?
Kun miehen päässä ei pyörisi seksi, niin jää enemmän aikaa Jumalan ajattelemiseen. Tai jotain. :-P
---
Mitä tulee pikaseksiin, niin kuulun vanhoolliseen koulukuntaan. Olen keskustellut aina "syvällisiä" petikaverini kanssa, ennen kuin hyppäsimme sänkyyn. Ehkä olen sillai pervo, ettei minulle riitä pelkkä fyysinen puoli. :-P
En tosiaan ymmärrä tuota logiikkaa, että jos seurustellessa antaa periksi seksinhimolle, niin sitten koko suhteestä tulee pelkkää seksiä, eikä mitään syvällistä. Niinkö ei sitten muka käy, jos puoli vuotta (tai monesti vähemmän) kärvistelään niiden himojen kanssa, ja sitten hommataan se naimalupa? Koska muutamissa kuukausissahan ehtii tutustua toiseen todella hyvin...
Uskisten mielestä on moraalitonta myös asua yhdessä ennen naimisiin menoa. Minusta olisi lähes moraalitonta tai ainakin pöljää mennä sillä lailla sitoutumaan ennen kuin yhdessä asumisen sujumista on kokeiltu. Siinähän sitä toiseen tutustuu.
Satunainenkin tuntui ajattelevan, että ehtiihän siinä aviossa olleessaan sitten toiseen tutustumaan. Siis mitä V...ua? Entä jos käykin niin että siinä aviollisessa tutustumisprosessissa vasya sitten selviääkin, ettei puoliso olekaan sellainen ihminen jonka kanssa haluaisi olla?
Jos itse olisin mennyt joidenkin menneiden poikaystävien kanssa naimisiin alle puolen vuoden tuttavuuden perusteella, niin aika huonoja diilejä olisi tullut tehtyä.
Vaan ehkä uskiksilla onkin ylimaallinen ihmistuntemus.
Jooo. Muslimeillahan tuo menee samalla tavalla. Mies on se järkevä ja luomakunnan kruunu, mutta naisen täytyy verhoutua kokovartalokaapuihin sillä muuten mies ei voi hillitä itseään ja Nainen on se eläin kaikesta tästä huolimatta.
ja tulee näitä lukiessa semmoinen tarina mieleen kristitystä pariskunnasta joka sitten hankki sen naimaluvan ennenkuin seksiin ryhdyttiin ja puolen vuoden (vai kestikö siinä jopa malkein vuosi) sitten erottiin kun nainen mokoma petti ja petti siksi ettei miestä paljoa nuo naimahommat luvan jälkeenkään kiinnostaneet.
Seksi on kuitenkin suhteellisen merkittävä osa suhdetta, joilekin enemmän joillekin vähemmän, mutta kuka sitä sikaa säkissä haluaa? Enkä tarkoita että olis pakko harrastaa ennen naimisiin menoa mutta silloin täytyy keskusteluyhteys myös seksuaalisuudesta olla aika vapaa ja selvä.
Eläimiä me kaikki ollaan.
Kyllä se Satunainen on ihan tosissaan. Sehän on tuolla sivustolla valokuvansa ja nimensä kanssa (ks. kohta Esittely).
Sivuston vieraskirja on muuten mitä parasta viihdettä. Sivuston ylläpitäjä antaa siellä tarkempia pukeutumis- , seksuaalisuus- ja siveysohjeita.
Miksiköhän sivustolla ei puhuta mitään naisen himoista ja niitten hillitsemisestä? Vai eikö siveä nainen himoitse?
Jaksaisko tähän vastata? Luulen, että minut voidaan käsittää tahallaan väärin..
No.
Miksi ei seksiä ennen avioliittoa?
Raamattu ei suoraan esitä asialle perusteluja, toteaa vain, että näin tulisi olla. Raamattua lukemalla ja järkeä käyttämällä voi kuitenkin löytää perusteluita.
Ensiksi, avioliitto (johon kuuluvaksi seksi ilmoitetaan) on tarkoitettu koko elämän kestäväksi suhteeksi. Seksi merkitsee Jumalan silmissä avioliiton solmimista.
Toiseksi, miksi seksin pitäisi kuulua vain yhteen ihmissuhteeseen? Raamatun mukaan seksuaalisuus meissä on hyvin perustava asia - "mieheksi ja naiseksi hän loi"... Seksi sitoo ihmiset yhteen hyvin syvällä tavalla, Raamatun sanoin "he tulevat yhdeksi lihaksi", eli yhdeksi ihmiseksi. Jos sitten erotaan, se on sama asia kuin repisi yhden ihmisen kahtia.
Psykologisesti ajatellen seksuaalisuus on herkkä alue. Jos sen alueella haavoitut, haavasi on syvä. Jos seksuaalisuuden alueella saat kokea hyväksyntää ja eheytymistä, paranet kokonaisvaltaisestikin. Tässä valossa ei ole ihme, jos Raamattu suosittaa sitä, että seksin tulisi kuulua vain yhteen suhteeseen.
Avioliittoon ei pitäisi rynnätä suinpäin, vaan harkita, kuka on kaikinpuolin niin turvallinen ja itselle sopiva ihminen, että hänen kanssaan uskaltaa jakaa myös elämän vaikeimmat asiat ja olla hänen edessään alasti sielua myöten. Sillä juuri siitähän seksissä on yhtäältä kysymys. Toisen tuntemisesta syvemmin.
Läheisyys ja hellyys ovat toki sallittuja jo ennen avioliittoa.
Orange seeds, mitä sanoit yhdessä asumisesta, kuulostaa samalta kuin koeaika. Jos täytät mitat, otan sinut. Jos et, lennät ulos. Miten tällaiseen kuvaan sopii turvallisuus ja luottamus? Miksi ihmistä ei voisi oppia tuntemaan niin ettei asu yhdessä? Toki se vie aikaa, ehkä jopa vuoden tai kaksi. Se vaatii myös työtä ja halua selvittää vaikeuksia.
gram, osut naulan kantaan keskustelemisen tärkeydestä.
Siveä pukeutuminen
En ole kuin joskus vilkaissut Satunaisen sivuja, enkä siksi puutu niihin muuten kuin niiltä osin, mitä tässä on siteerattu.
Kuulostaa siltä, että Satunainen tekee ylilyöntejä. Silti hän puolustaa nähdäkseni aivan oikeaa asiaa. Minkä takia naisen pitäisi esitellä rintojaan, takamustaan tai muuta eroottiseksi miellettävää aluetta julkisesti? Eikö naiselle riitä se, että hän on haluttava ja seksikäs oman miehensä silmissä?
Keskimäärin miehet ilmeisesti todella ovat visuaalisempia kuin naiset, eli kiihottuvat helpommin siitä, mitä näkevät. Jos ihminen haluaa elää Raamatun arvojen ja ohjeiden mukaan, miksi hänen pitäisi tahallaan asettaa toinen tilanteeseen, jossa tämän on vaikeampi toimia "siveellisesti"? Minusta tällainen provosoiminen on vastuutonta. Silti olen sitä mieltä, että mies on vastuussa siitä mitä tekee, vaikka häntä provosoitaisiin.
Naisillakin voi olla himoja tottakai. Ne vain saattavat herätä erilaisista ärsykkeistä kuin miesten himot, vaikka nainenkin voi olla visuaalinen yksilö.
"Raamattu ei suoraan esitä asialle perusteluja, toteaa vain, että näin tulisi olla."
Jos en muista väärin, Raamattu ei totea, että ennen avioliittoa ei saisi harrastaa seksiä - tai tarkemmin sanoen UT ei totea. VT:ssä neitsyysvaatimus on ehdoton, mutta vain naisen kohdalla. Kuitenkin, VT:hän on se vanha juttu, jonka säännöksiä ei enää tarvitse noudattaa... (tosin käytännössä niin, että vain niitä säädöksiä ei tarvitse noudattaa, joita ei koeta hyviks/tarpeellisiksi, kuka sen valinnan sitten tekeekään).
Myönnän, että tässä voin olla väärässä, en jaksa lukea kaikkia Paavalin kirjeitä läpi. Muistaakseni Paavali ei kuitenkaan kieltä esiaviollista seksiä vaan riettauden/irstailun vai mikä se nyt sitten olikaan. Ja se, mikä on rietastelua, vaatii tulkintaa. Tulkinnat ovat arvauksia, toiset toki perustellumpia kuin toiset, mutta silti arvauksia siitä, mitä kyseiset kohdat kirjoittanut henkilö ajatteli ja tarkoitti.
"Raamattua lukemalla ja järkeä käyttämällä voi kuitenkin löytää perusteluita."
Kyseisellä metodilla voi itse asiassa löytää perustelut mille vain, jos halu on kyllin kova.
"Ensiksi, avioliitto (johon kuuluvaksi seksi ilmoitetaan) on tarkoitettu koko elämän kestäväksi suhteeksi. Seksi merkitsee Jumalan silmissä avioliiton solmimista."
Tuolla logiikalla mitään esiaviollista seksiä ei olekaan, sillä ensimmäinen kerta on jo avioliitto - jälkeen tulevat kerrat vain ovat puolison pettämistä.
"Toiseksi, miksi seksin pitäisi kuulua vain yhteen ihmissuhteeseen? Raamatun mukaan seksuaalisuus meissä on hyvin perustava asia - "mieheksi ja naiseksi hän loi"... Seksi sitoo ihmiset yhteen hyvin syvällä tavalla, Raamatun sanoin "he tulevat yhdeksi lihaksi", eli yhdeksi ihmiseksi. Jos sitten erotaan, se on sama asia kuin repisi yhden ihmisen kahtia."
Repisi kahtia ja sitten joskus tulisi jälleen yhdeksi lihaksi jonkun toisen kanssa? Mitä vikaa siinä on?
Ja kuten sanottu, tuo vaatii voimakasta tulkintaa. Totta kai voi tulkita noin ja pyrkiä itse pitäytymään siinä, mutta miksi sitten julistaa tietävänsä se aukoton totuus ja saarnata muille, että esiaviollinen seksi on ehdottoman väärin?
"Psykologisesti ajatellen seksuaalisuus on herkkä alue. Jos sen alueella haavoitut, haavasi on syvä. Jos seksuaalisuuden alueella saat kokea hyväksyntää ja eheytymistä, paranet kokonaisvaltaisestikin. Tässä valossa ei ole ihme, jos Raamattu suosittaa sitä, että seksin tulisi kuulua vain yhteen suhteeseen."
Suosittaa on eri asia kuin käskeä. Jos suosittaa jotain, se ei tarkoita, että muut vaihtoehdot olisivat väärin, ainoastaan, että ne olisivat ehkä huonompia.
Toiseksi, vaikka seksisuhde päättyisi, ei se tarkoita haavoittumista itse seksin saralla.
Ja kolmanneksi, toisille se on herkempi asia kuin toisille. Minusta on epäilyttävää teilata tässä asiassa ihmisen omat sanat ja kokemukset väittäen, että esiaviollinen seksi on oletusarvoisesti vahingollista. Jos ihminen kokee itsensä ehjäksi, rakastetuksi ja nauttii elämästään harrastaen esiaviollista seksiä, millä lailla se tuhoaa hänet? Jos hän elää elämänsä loppuun saakka onnellisena vaikkapa avoliitossa, miten hän on seksuaalisesti rikki?
"Avioliittoon ei pitäisi rynnätä suinpäin, vaan harkita, kuka on kaikinpuolin niin turvallinen ja itselle sopiva ihminen, että hänen kanssaan uskaltaa jakaa myös elämän vaikeimmat asiat ja olla hänen edessään alasti sielua myöten. Sillä juuri siitähän seksissä on yhtäältä kysymys. Toisen tuntemisesta syvemmin."
Samaa mieltä. Ja siinähän se ongelma usein nuorilla seksistä kieltäytyjillä on. Himot eivät lakkaa olemasta sillä, että niitä yrittää tukahduttaa eikä halua niitä toteuttaa. Usein nuoret sitten himoissaan säntäävät sukkelaan naimisiin, jotta pääsisivät sänkyyn - näin raadollista se usein on. Kuinka siinä, muutaman kuukauden aikana, seksin ja himon häiritessä jatkuvasti ajatuksia, energian kuluessa siihen, että pitää itseään jatkuvasti kurissa, ehtii todella tutustua toiseen?
Jos sen seksin vain hoitaisi pois tieltä, voisi usein tutustua toiseen, kun ei tarvitsisi koko ajan ajatella seksiä.
Tässä on vielä yksi piirre. Tuntuu siltä, että monet uskovat kuvittelevat seksin sujuvan mainiosti heti papin aamenen jälkeen. Kunhan vaan saadaan lupa, helelei ja taivas aukeaa. Joillekin totuus on karumpi: vuosia kestänyt seksuaalinen tukahduttaminen ja saarnaus siitä, kuinka seksi on likaista ja synnillistä, olkoonkin ennen avioliittoa, aiheuttaa monille yksinkertaisesti sellaiset traumat, joita papin aamen ei yksinkertaisesti avaa. Miten tämä on parempi juttu kuin seksistä ennen liittoa traumatisoituneen kohtalo? Kun vielä ilmeisen fundamentalistit eivät osaa/uskalla puhua seksistä edes oman puolison kanssa, tilanne voi olla aika patti. Siinä sitten asia joko korjaantuu omia aikojaan (useimmiten ei), erotaan tai kärvistellään liitossa ilman seksiä tai huonon, satunnaisen seksin kanssa.
"Orange seeds, mitä sanoit yhdessä asumisesta, kuulostaa samalta kuin koeaika. Jos täytät mitat, otan sinut. Jos et, lennät ulos."
Seurusteluko ei ole koeaikaa? Minusta koeaika on vain hyvä idea. Miksi pitäisi väkisin pelata lottoa tulevaisuudellaan, kun siitä voi vähän varmistuakin, sopiiko toinen itselleen.
"Miten tällaiseen kuvaan sopii turvallisuus ja luottamus? Miksi ihmistä ei voisi oppia tuntemaan niin ettei asu yhdessä? Toki se vie aikaa, ehkä jopa vuoden tai kaksi. Se vaatii myös työtä ja halua selvittää vaikeuksia."
Toki ihmisen voi oppia tuntemaan, vaikkei asu yhdessä, mutta yhteenmuutto voi yhtäkkiä tuoda esiin piirteitä ja asioita, joita ei toisessa huomannut - ja jotka pahimmillaan tappavat suhteen.
Enpä muuten tunne ainuttakaan fundista, joka olisi odottanut edes vuotta ennen naimisiinmenoa. Oitis piti mennä (jotta pääsee sinne sänkyyn).
Ensinnä haluan pyytää Arawn anteeksi omassa blogissani olevaa vastausta kommenttiisi. En tiedä, mitä ajattelit kun kirjoitit kommenttiasi, mutta joka tapauksessa oma sävyni ei ollut asiallinen. Anteeksi. :/
Sitten tähän.
UT ja neitsyys
Useassa kohtaa UT:ssa kielletään haureus, ja alkukieltä osaavat ovat kertoneet tämän sanan merkitsevän avioliiton ulkopuolista seksiä (muun muassa vai pelkästään, en muista), myös esiaviollista.
Uusimmassa Raamatun käännöksessä on monilta osin parempaa suomea kuin vanhemmassa, mutta tämän haureus-sanan olisi voinut kyllä kääntää paremmin. Eihän sitä kukaan enää ymmärrä.
VT:n lait - voimassa vai ei
VT:ssa on kolmenlaista lakia. 1) Rituaalinen laki, eli säännökset uhreista, pesuista ja muista vastaavista. 2) Moraalilaki. 3) Yhteiskunnallinen laki. Ensimmäinen on se, josta sanotaan, että Jeesus täytti sen tähtemme, ja siksi sitä ei enää tarvitse noudattaa. Toinen laki on voimassa. Kolmannesta jotkut ovat sitä mieltä, että se on voimassa täysin, toiset taas pitävät sen periaatteita voimassaolevina.
VT:n lakien voimassaoloa avaa hyvin liittonäkökohta. Siinailla Jumala solmi liiton Israelin kansan kanssa, ja laki kaikkineen oli liiton ehto. Jeesuksessa Jumala solmi liiton kaikkien kansojen kanssa - "tämä on uusi liitto minun veressäni" - ja siten Uudessa Testamentissa on esitetty uudet liitonehdot. Jeesus ei kuitenkaan UT:ssa muistaakseni kumoa mitään VT:n lakeja, ainoastaan fariseusten kehittelemät perinnäissäänöt, joita ei siis edes VT:sta löydy, vaan ainoastaan sitä tulkitsevasta kirjallisuudesta.
"Raamattua lukemalla ja järkeä käyttämällä voi kuitenkin löytää perusteluita." Kyseisellä metodilla voi itse asiassa löytää perustelut mille vain, jos halu on kyllin kova.
No, olen näkemyksiäni ja perusteluja tässä kertonut, jotta halukkaat voivat arvioida, onko niissä järkeä ja pohjautuvatko ne Raamattuun, vai onko ne tekaistu leikkaa jae sieltä, liimaa toinen täältä -periaatteella.
Seksi=avioliitto
Sikäli kuin olen asian oikein ymmärtänyt, johtopäätöksesi on täsmälleen oikea.
Mitäkö vikaa on siinä, että toistuvasti revitään kappaleiksi? Jos sinusta se ihan todella ei ole mitenkään paha asia, niin varmaankaan ei ole enää mitään, mitä tästä kyseisestä asiasta kannattaisi sanoa.
"Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi." 1. Moos. 2:24 UT:ssa Jeesus sanoo: "Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." Matt.19:6
Missä kohtaa tein liian voimakkaan tulkinnan?
Kokemuksista
Ihmiset ovat toki yksilöitä tälläkin alueella ja voivat kokea asiat eri tavalla. Kokemukset eivät kuitenkaan aina kerro totuutta. Rautalankaesimerkki: vanhemmat saattavat rakastaa lastaan, vaikka eivät osaisi osoittaa sitä, ja tässä tapauksessa lapsi ei siis koe olevansa rakastettu, vaikka itse asiassa on.
Avioliitto ja koeaika
Ymmärtääkseni koko asian pointti Jumalan puolelta on tässä: "Minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra." Malakia 2:16
Niinpä seurustelu kyllä onkin eräänlainen koeaika, ja vielä kihlauskin on sitä. Mutta onhan eri asia tutustua toiseen kuin harrastaa seksiä koemielessä. Syvyysero on käsittääkseni huomattava, ellei sitten halua pitää seksiä täsmälleen samanlaisena fyysisenä toimintona kuin syömistä.
Ihmettelen, että millaisia fundiksia oikein tunnet, kun minä taas en tunne ketään kuvauksiisi sopivaa. Tunnen ehkä pari pariskuntaa, jotka ovat menneet naimisiin seurusteltuaan alle vuoden. Sitten tunnen liudan niitä, jotka ovat seurustelleet vuodesta jopa kymmeneen vuoteen ennen avioon menoa.
Kovin monien kanssa en ole niin läheinen ystävä, että puhuisin seksielämään liittyvistä asioista - niistä puhun mieheni kanssa. Kontekstin huomioonottaen en rupea kertomaan asioitani enempää, vaikka mieli melkein tekisi. Mutta on ne rajat minullakin.
Hyvä, että kirjoitit, että jotkut eivät osaa tai pysty puhumaan seksistä. Kuulostaa siltä, että on olemassa joku myyttinen fundiksen stereotyyppi: himokas hiiri joka ei sitten osaa edes puhua. Hm. Ja kaikki kypsät aikuiset ovat sitten ei-uskovia? Ehkäpä kaikki ihmiset eivät mahdu näihin kahteen kategoriaan.
Himoista vielä. Ei parisuhdekaan takaa sitä, että himonsa, kaikki ja siihen aikaan kun tekee mieli, voi noin vaan toteuttaa. Ihmisen on siis syytä oppia hillitsemään himonsa - huomio, ei tukahduttamaan. Eräs kypsän aikuisen merkki on, että kykenee odottamaan. Sitä kannattanee harjoitella jo teininä.
En ymmärrä, miten seksin säästäminen avioliittoon tekee siitä likaista?
Ensinnä haluan pyytää Arawn anteeksi omassa blogissani olevaa vastausta kommenttiisi. En tiedä, mitä ajattelit kun kirjoitit kommenttiasi, mutta joka tapauksessa oma sävyni ei ollut asiallinen. Anteeksi. :/
Hymm. En minä kyllä siksi jättänyt sitä siihen. Tulipahan vain mieleen se vanha sanonta nettiväittelyistä: ”Jos väittelet idiootin kanssa, katso, ettei hän tee samoin.” ;)
Useassa kohtaa UT:ssa kielletään haureus, ja alkukieltä osaavat ovat kertoneet tämän sanan merkitsevän avioliiton ulkopuolista seksiä (muun muassa vai pelkästään, en muista), myös esiaviollista.
Ilmeisesti aika monikin asia saisi jossain määrin erilaisen sävyn, jos alkukieltä väänneltäisiin ja käänneltäisiin. En nyt valitettavasti tässä töissä muista niitä esimerkkejä. Tarttis kanssa vähän muitakin referenssejä tuosta, alkukielten suhteen kun ei kaikessa olla yksimielisiä – en toki tiedä, kumpaan kastiin kyseinen sana kuuluu. Luin koineekreikkaa, mutta emme päässeet sanaan ”haureus” –asti.
VT:ssa on kolmenlaista lakia. 1) Rituaalinen laki, eli säännökset uhreista, pesuista ja muista vastaavista. 2) Moraalilaki. 3) Yhteiskunnallinen laki. Ensimmäinen on se, josta sanotaan, että Jeesus täytti sen tähtemme, ja siksi sitä ei enää tarvitse noudattaa. Toinen laki on voimassa. Kolmannesta jotkut ovat sitä mieltä, että se on voimassa täysin, toiset taas pitävät sen periaatteita voimassaolevina.
Kolmannen ongelma onkin se, että samat ihmiset ihan mielellään lainailevat sieltä itselleen sopivia kohtia, mutta kun osoittaa sellaisia, joista he eivät pidä, alkaakin yhtäkkiä tämä ”ei se enää ole voimassa” –selitys.
Jeesus ei kuitenkaan UT:ssa muistaakseni kumoa mitään VT:n lakeja, ainoastaan fariseusten kehittelemät perinnäissäänöt, joita ei siis edes VT:sta löydy, vaan ainoastaan sitä tulkitsevasta kirjallisuudesta.
Jos Jeesus ei kumoa mitään UT:n lakeja, kuka kumosi rituaalilain? Paavaliko? Luulis, että Jeesuksen sanoilla on enemmän painoarvoa...
No, olen näkemyksiäni ja perusteluja tässä kertonut, jotta halukkaat voivat arvioida, onko niissä järkeä ja pohjautuvatko ne Raamattuun, vai onko ne tekaistu leikkaa jae sieltä, liimaa toinen täältä -periaatteella.
No mutta. Jos näkemykset perustuvat VAIN Raamattuun, ne ovat ihan erilaisia kuin jos ne perustuvat Raamattuun ja sen ajan yhteiskuntaan – jälkimmäisessä pyritään arvailemaan, mitä sen ajan ihminen tarkoitti kirjoittaessaan X ja toimimaan sen mukaan. Edellisessä luetaan, että X ja näin on sitten tehtävä. Molemmista saa kyllä aikaan vaikka mitä, kuten historia osoittaa.
Mitäkö vikaa on siinä, että toistuvasti revitään kappaleiksi? Jos sinusta se ihan todella ei ole mitenkään paha asia, niin varmaankaan ei ole enää mitään, mitä tästä kyseisestä asiasta kannattaisi sanoa.
"Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi." 1. Moos. 2:24 UT:ssa Jeesus sanoo: "Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." Matt.19:6
Missä kohtaa tein liian voimakkaan tulkinnan?
Minusta ”rikki repiminen” on se turhan voimakas tulkinta. Jos kaksi asiaa saatetaan yhteen, niitä ei välttämättä tarvitse repiä ”rikki”, jotta ne saadaan myöhemmin eroon. Rikki repiminen on hyvin negatiivinen ilmaus eikä kumpikaan lainaamasi kohta kerro, että seuraukset olisivat niin negatiiviset kuin annat ymmärtää – ne kertovat vain, että 1) mies ja vaimo tulevat yhdeksi lihaksi ja 2) ihminen ei saa erottaa, mitä Jumala on yhdistänyt (tästä saisi kyllä lisääkin ihmettelyä...) Erottaa on ihan eri asia kuin repiä rikki.
Ihmiset ovat toki yksilöitä tälläkin alueella ja voivat kokea asiat eri tavalla. Kokemukset eivät kuitenkaan aina kerro totuutta. Rautalankaesimerkki: vanhemmat saattavat rakastaa lastaan, vaikka eivät osaisi osoittaa sitä, ja tässä tapauksessa lapsi ei siis koe olevansa rakastettu, vaikka itse asiassa on.
Vai onko? Rakkauskin on kokemus – ihminen kokee rakastavansa. Ja juuri sanoit, että kokemukset eivät kerro totuutta, eli ehkä vanhemmat eivät rakastakaan, vaikka kokevat rakastavansa – tällöin lapsen kokemus taas olisi aivan oikea.
Ja tärkeintä on minusta lopultakin ihmisen oma kokemus: jos ihminen kokee, ettei häntä rakasteta, hänelle se on yks hailee, mitä nämä ”ei rakastajat” selittävät. Tärkeintä on kokemus ja oma kokemus ei voi olla ITSELLE koskaan virheellinen. Tämä vuoksi minusta on väärin sanoa, että joku on onneton, jos harrastaa esiaviollista seksiä. Jos tyyppi ei tunne eikä koe itseään onnettomaksi, ei hän sitä sillä hetkellä ole.
Ymmärtääkseni koko asian pointti Jumalan puolelta on tässä: "Minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra." Malakia 2:16
Ja kerta kerran jälkeen hylkää Israelin kansan, kun nämä eivät steppaa, kuten herra Sebaot haluaisi.
Niinpä seurustelu kyllä onkin eräänlainen koeaika, ja vielä kihlauskin on sitä. Mutta onhan eri asia tutustua toiseen kuin harrastaa seksiä koemielessä. Syvyysero on käsittääkseni huomattava, ellei sitten halua pitää seksiä täsmälleen samanlaisena fyysisenä toimintona kuin syömistä.
Esiaviollinen seksi siis estää tutustumisen? Seksi ON minusta osa tutustumista ja siksi osa koeaikaa. Ei se seksin syvyyttä mihinkään poista. Enemmän minä itkisin, jos päätyisin naimisiin tyypin kanssa, jonka kanssa seksi on katastrofi ja josta sitten seuraa ero kuin ero suhteesta, jossa on harrastettu seksiä, mutta ero johtuu jostain muusta syystä. En oleta enkä odota, että kaikki kokisivat näin, mutta osa ilmeisesti kokee.
Ihmettelen, että millaisia fundiksia oikein tunnet, kun minä taas en tunne ketään kuvauksiisi sopivaa. Tunnen ehkä pari pariskuntaa, jotka ovat menneet naimisiin seurusteltuaan alle vuoden. Sitten tunnen liudan niitä, jotka ovat seurustelleet vuodesta jopa kymmeneen vuoteen ennen avioon menoa.
Onhan se ihmeellistä, että on muunkinlaisia fundiksia kuin mitä sinä tunnet? Minä tunnen lähinnä juuri noita, jotka ovat paukanneet naimisiin hyvin lyhyen seurustelun jälkeen. Osa myöntää suoraan, että seksi vei, osan kanssa en ole keskustellut aiheesta – he vaikuttavat ihmisiltä, jotka eivät haluakaan puhua seksistä.
Kovin monien kanssa en ole niin läheinen ystävä, että puhuisin seksielämään liittyvistä asioista - niistä puhun mieheni kanssa.
Minä puhun aika monen kanssa.
Hyvä, että kirjoitit, että jotkut eivät osaa tai pysty puhumaan seksistä. Kuulostaa siltä, että on olemassa joku myyttinen fundiksen stereotyyppi: himokas hiiri joka ei sitten osaa edes puhua. Hm. Ja kaikki kypsät aikuiset ovat sitten ei-uskovia? Ehkäpä kaikki ihmiset eivät mahdu näihin kahteen kategoriaan.
Minä kuvaan ihan niitä ihmisiä, jotka tunnen ja esitän epäilyjä, että heidän kaltaisiaan on enemmän. En ole missään sanonut, että kaikki fundikset olisivat sellaisia.
Himoista vielä. Ei parisuhdekaan takaa sitä, että himonsa, kaikki ja siihen aikaan kun tekee mieli, voi noin vaan toteuttaa. Ihmisen on siis syytä oppia hillitsemään himonsa - huomio, ei tukahduttamaan. Eräs kypsän aikuisen merkki on, että kykenee odottamaan. Sitä kannattanee harjoitella jo teininä.
Pitäisikö tämä ymmärtää, että esiaviollista seksiä harrastaneet ovat himonsa orjia, jotka eivät osaa odottaa?
En ymmärrä, miten seksin säästäminen avioliittoon tekee siitä likaista?
Ei se teekään. Minä sanoin, että saarna, jossa julistetaan seksin olevan likaista ENNEN liittoa, vaikuttaa yleensä ihmisen kuvaan seksistä YLEENSÄ – tällöin seksi voi tuntua liitossakin häpeälliseltä ja likaiselta, vaikka ihan tietoisella tasolla ymmärtäisi, että nyt sen pitäisi olla jees ja ok. Ei siis se säästäminen vaan se, kuinka esiaviollista seksiä kuvataan.
Lähetä kommentti
<< Home