Ovet eivät ole avoinna
Tiedättekö, mikä on tänä kännyköiden aikakautena erittäin raivostuttava ilmiö? Se, että opiskelijakämpässä kukaan ei tule avaamaan ovea, vaikka kuinka kilisytät kelloa, ellet ole etukäteen soittanut tulevasi tai oven takana kilauta puhelimella, että avaa ovi.
Perkele. Ennen vanhaan mentiin heti ovelle, kysyttiin kuka ja avattiin, jos vastaus oli sopiva. Nyt on turha toivoa, että haluamasi henkilön kämppikset viitsisivät sen verran persettään keikuttaa, että jaksaisivat raahautua ovelle asti. Ei kiinnosta pätkääkään, vaikka ovella seisova henkilö rämppäisi kelloa hamaan tuomiopäivään asti, kunhan arvon hienohelmojen ei tarvitse vällyjen ja kotitattereiden välistä liikkua.
Seuraavalla kerran rikon jonkun ikkunan. Repikää siitä, laiskamadot.
Perkele. Ennen vanhaan mentiin heti ovelle, kysyttiin kuka ja avattiin, jos vastaus oli sopiva. Nyt on turha toivoa, että haluamasi henkilön kämppikset viitsisivät sen verran persettään keikuttaa, että jaksaisivat raahautua ovelle asti. Ei kiinnosta pätkääkään, vaikka ovella seisova henkilö rämppäisi kelloa hamaan tuomiopäivään asti, kunhan arvon hienohelmojen ei tarvitse vällyjen ja kotitattereiden välistä liikkua.
Seuraavalla kerran rikon jonkun ikkunan. Repikää siitä, laiskamadot.


3 Comments:
Monet pelkää myös tv-luvan tarkastajia. Onneksi mun kämppis on se maksanu, niin ei tartte pelätä ;)
Tv-lupatrkastajien lisäksi on tapana myös vältellä Jehovantodistajia ja Mormooneja. Onneksi ei tuota telkkaria ole. Uskontokauppiaidenkin kanssa on ihan rattoisaa rupatella. Joillain kieroutuneella tavalla ainakin.
Mikäli pelkää avata ovea, kun sen takana voi olla tv-lupatarkastaja, niin silloin tarvitaan ovisilmä. Ovisilmä parantaa myös vieraan viihtymistä, silä sen edessä voi sisäänpääsyä odotellessa vaikka väännellä naamaansa.
Lähetä kommentti
<< Home