Viva la EU
Oletteko törmänneet tunteeseen, että teksti ja todellisuus eivät iiihan vastaa toisiaan? Että jossain on jotain mätää? Vähän niin kuin jos lukee Uutta Testamenttia ja sitten katsoo, miten kristinusko varsinaisesti ilmenee maan päällä. Tai Koraania, jonka jälkeen voi asettua sohvalle ihailemaan Saudi-Arabian menoa. Minulle tuli juuri äsken sellainen tunne luettuani Kasvin blogista Euroopan parlamentin teletunnistetieto-päätöksestä.
Tällä haavaa yksi sivuaineistani on HElsingin yliopiston tarjoama EU-opintokokonaisuus, jonka johdantokurssin tentin kolmisen viikkoa sitten. Tenttiä varten luin kirjat Opiskellen uudistuvaan unioniin ja Euroopan rajat (toim. Raunio & Tiilikainen). Edellinen kuvasi unionin toimintaa, jälkimmäinen keskittyi itälaajenemiseen ja sen dynamiikkaan.
Kirjat antoivat EU:sta hyvin myönteisen ja asiantuntevan kuvan. Toki kritiikkiäkin esiintyi, mutta ei itse Euroopan Unionin toimintaa kohtaan, vaan lähinnä itälaajenemista silmällä pitäen tehtyjä rakennemuutoksia kohtaan. Päätöksen teon esimerkiksi katsottiin monimutkaistuvan ja vaikeutuvan, sillä uusien jäsenmaiden myötä määräenemmistöön tarvittava prosentuaalinen määrä nousee pari prosenttiyksikköä. Ongelmiksi mainittiin myös kansalaisten epäluottamus ja tyytymättömyys Unionia kohtaan, mikä tuntui kirjoja lukiessa typerältä. Niistä välittyi vaikutelma, että kansalaiset eivät vain tunne EU:a, minkä vuoksi he suhtautuvat siihen epäillen ja ovat yksinkertaisesti ennakkoluuloisia kauhukuvamaakareita. Katsottiin, että EU:n olisi syytä tehdä itseään tykö kansalaisille, eritoten niille, jotka olivat kyllin ennakkoluuloisia hylätäkseen perustuslain kansanäänestyksessä. Itse ajattelin jalosti, että nythän minä ymmärrän EU:a paljon paremmin enkä ainakaan sorru inhoamaan sitä. On se niin hienoa kuulua Unioniin!
Ja sitten. Euroopan parlamentti päättää teletunnistetietojen tallentamisesta. [Wtf?! Senhän piti olla mun kaveri!] Euroopan parlamentti päättää, että tekijänoikeusrikoksessa vahingon kohteella on oikeus julkistaa tekijän tiedot tekijän kustannuksella. [Heeeetkinen...] EU huijaa WTO:n kokouksessa suostumalla muka alentamaan maataloustukia, vaikka oikeasti niitä siirrellään vain laatikosta toiseen eikä EU:lla ole pienintäkään aietta vapauttaa kauppaansa kehitysmaiden kanssa. [Ai, ei pyritäkään vapaakauppaan?] Mitähän sieltä seuraavaksi tulee?
Ei jumalauta. Jos täällä nyt olisi äänestys EU:n perustuslaista, olisin tasan yhtä kenkku (siis viisas) kuin tanskalaiset ja äänestäisin varmasti vastaan. Ihan vain näyttääkseni, mitä mieltä olen siitä rupujengistä, joka hengaa EU-parlamentissa, ministerineuvostossa ja komissiossa. Pieni viesti teille, ummikot: tämä ei ole oikea tapa tehdä itseään suosituksi kansalaisten parissa! Itse asiassa se on täysin väärä tapa.
Sivuaineestani en kuitenkaan luovu. Tunne vihollisesi. Soluttaudun EU-virkailijaksi koneistoon ja mädätän sen sisältä päin. Kaikki suurimman järjestelmät mätänevät aina sisältä, ennen kuin joku ulkoa pyyhkäisee ne historiaan. Tosin, en ole ihan varma, tarvitaanko minua, osaavat ne näemmä itsekin, mutta ei vara venettä kaada.
Tällä haavaa yksi sivuaineistani on HElsingin yliopiston tarjoama EU-opintokokonaisuus, jonka johdantokurssin tentin kolmisen viikkoa sitten. Tenttiä varten luin kirjat Opiskellen uudistuvaan unioniin ja Euroopan rajat (toim. Raunio & Tiilikainen). Edellinen kuvasi unionin toimintaa, jälkimmäinen keskittyi itälaajenemiseen ja sen dynamiikkaan.
Kirjat antoivat EU:sta hyvin myönteisen ja asiantuntevan kuvan. Toki kritiikkiäkin esiintyi, mutta ei itse Euroopan Unionin toimintaa kohtaan, vaan lähinnä itälaajenemista silmällä pitäen tehtyjä rakennemuutoksia kohtaan. Päätöksen teon esimerkiksi katsottiin monimutkaistuvan ja vaikeutuvan, sillä uusien jäsenmaiden myötä määräenemmistöön tarvittava prosentuaalinen määrä nousee pari prosenttiyksikköä. Ongelmiksi mainittiin myös kansalaisten epäluottamus ja tyytymättömyys Unionia kohtaan, mikä tuntui kirjoja lukiessa typerältä. Niistä välittyi vaikutelma, että kansalaiset eivät vain tunne EU:a, minkä vuoksi he suhtautuvat siihen epäillen ja ovat yksinkertaisesti ennakkoluuloisia kauhukuvamaakareita. Katsottiin, että EU:n olisi syytä tehdä itseään tykö kansalaisille, eritoten niille, jotka olivat kyllin ennakkoluuloisia hylätäkseen perustuslain kansanäänestyksessä. Itse ajattelin jalosti, että nythän minä ymmärrän EU:a paljon paremmin enkä ainakaan sorru inhoamaan sitä. On se niin hienoa kuulua Unioniin!
Ja sitten. Euroopan parlamentti päättää teletunnistetietojen tallentamisesta. [Wtf?! Senhän piti olla mun kaveri!] Euroopan parlamentti päättää, että tekijänoikeusrikoksessa vahingon kohteella on oikeus julkistaa tekijän tiedot tekijän kustannuksella. [Heeeetkinen...] EU huijaa WTO:n kokouksessa suostumalla muka alentamaan maataloustukia, vaikka oikeasti niitä siirrellään vain laatikosta toiseen eikä EU:lla ole pienintäkään aietta vapauttaa kauppaansa kehitysmaiden kanssa. [Ai, ei pyritäkään vapaakauppaan?] Mitähän sieltä seuraavaksi tulee?
Ei jumalauta. Jos täällä nyt olisi äänestys EU:n perustuslaista, olisin tasan yhtä kenkku (siis viisas) kuin tanskalaiset ja äänestäisin varmasti vastaan. Ihan vain näyttääkseni, mitä mieltä olen siitä rupujengistä, joka hengaa EU-parlamentissa, ministerineuvostossa ja komissiossa. Pieni viesti teille, ummikot: tämä ei ole oikea tapa tehdä itseään suosituksi kansalaisten parissa! Itse asiassa se on täysin väärä tapa.
Sivuaineestani en kuitenkaan luovu. Tunne vihollisesi. Soluttaudun EU-virkailijaksi koneistoon ja mädätän sen sisältä päin. Kaikki suurimman järjestelmät mätänevät aina sisältä, ennen kuin joku ulkoa pyyhkäisee ne historiaan. Tosin, en ole ihan varma, tarvitaanko minua, osaavat ne näemmä itsekin, mutta ei vara venettä kaada.
8 Comments:
Minut EU onnistui osittain lahjomaan maksamalla opiskeluni ulkomailla ja antamalla vielä taskurahaakin. Sama valuuttakin teki kaikesta helppoa.
Muutenkin olen huono ajattelemaan kriittisesti mutta tyhmien päätösten yhteydessä pitäisi. Ja muutenkin.
EU:ssa on puolensa. Sitä ei voi kieltää. EU esimerkiksi on voimakkaampi tekijä maailman kaupassa kuin yksikään sen jäsen olisi yksin ja kun ottaa huomioon Kiinan ja USA:n, yhteistyö Euroopan maiden välillä on melkein pakollista.
Mutta on se nyt silti aikamoista kusetusta sieltä päästä jaella mokomia direktiivejä ja ukaaseja. Pahinta on tietysti se, että Suomi soveltaa EU:n läimäisemiä direktiiveja ihan käsittämättömän mämmikouraisesti. Direktiivihän ei mene suoraan jäsenmaiden lakeihin (paitsi jos määräaikaan mennessä jäsenmaa ei ole tehnyt direktiivin vaatimia asetuksia/muutoksi yms), joten olisi varaa vähän soveltaa.
Kaikki isojen sikojen orkesterit valittavat aina, että eivät ole onnistuneet kertomaan kansalaisille mitä tekevät ja miten hyvin siinä oikeastaan ovat onnistuneet.
Aina kun kuulee Tahon kertovan, että meidän pitää panostaa tiedotukseen, että ennakkoluulot hälvenevät, pitää poistaa varmistin (mun peukalo alkaa jo olla kipeä siitä kliksuttelusta).
Voi olla, että minulla on liikaa foliota päänympärillä, mutta en hahmota tätä kuviota mikä on meneillään tuossa internetin valvontasuunitelmassa.
Joko ollaan a.) valvomassa internettiä tavalla, minkä kaikki pystyy kiertämään halutessaan, mutta mikä maksaa ihan saatanasti ja koko homma on vaan saakelin iso rahallinen kusetus (kuka hyötyy siitä?).
Tai b.) valtiot ottaa internetin haltuunsa, jolloin valvonnasta tehdään todella tehokas ja rajoitetaan isolla kädellä anonyymiutta verkossa,yksityisten ihmisten oikeutta vahvoihin salauksiin ja sitä millaisia ohjelmia saadaan käyttää sekä missä ne saa sijaita (kuten omat palvelimet, skype jne). Tuokin on vasta minimi siitä mitä varmaan tarvittaisiin.
toisin sanoen kohtaa a.) ei pysty toimivana toteuttamaan ilman kohtaa b.) joka taas on about länsimaisen demokratian perusjuttuja vastaan.
Kuitenkin hommassa on niin suuret rahat pelissä, ettei tuollaisen kriittisen jutun kuten että rajoittamaton (vapaa) tiedonvälitys sössii niiden kalliin valvonnan voida antaa sitä estää...
Tuossa on vielä linkki niille ketkä on sitä mieltä ettei heillä ole mitään salattavaa.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101981970617
No ainakin tiedetään ketä voidaan syyttää.
Liikenne- ja viestintäministeriö: "Teletunnistetietojen tallentaminen toteutuu Suomen ajamalla tavalla"
http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1870&menuid=2&channelitemid=12549&channelid=56
Hahahaha. Mut älytöntä tuossa on vielä se, että miksi ihmeessä me kohtuullisen rehelliset kansalaiset joudumme aina kärsimään johdon hullutuksista, kun taas terroristit ja kopioitsijat sun muut pääsevät kuin koirat veräjästä.
Teleliikennetallennus kun ei koske skypeä - kiva, terrotistikaverit soittelevat skypellä sillä välin kun meitin puhelut miehelle tallentuvat jonnekin. Kopionsuojausmenetelmistä kehitetään sellaisia, että levyn _ostaja_ kärsii. Kiitti.
Nooh, ei ne puhelut tallennu, ainoastaan mistä, koska, kenelle jne olet soittanut.
Olisiko muuten tuo valvonta sinusta hyväksyttävämpää jos tuolla oikeasti pystyttäisiin Suomessa kuuntelemaan terroristien viestintää, eikä vain tavis käyttäjiä?
Entäs jos ajatusleikissä Suomen tilalla olisi Kiina ja Al-qaidan paikalla Amnesty?
Linkkivinkki: Kasvin vihainen kolumni it-viikossa miten viranomaisvaltaa myydään yrityksille.
http://www.itviikko.fi/kolumni/
"Olisiko muuten tuo valvonta sinusta hyväksyttävämpää jos tuolla oikeasti pystyttäisiin Suomessa kuuntelemaan terroristien viestintää, eikä vain tavis käyttäjiä?"
Hmh. Ei ehkä hyväksyttävämpää, mutta ymmärrettävämpää. Nythän tuo on täysin käsittämätön.
Lähetä kommentti
<< Home