Pyöräilijällä menee lujempaa

Toinen viikko töissä. Olen joka päivä pyöräillyt töihin ja takaisin, ja usein vielä keskustaan tai jonnekin muualle sillä välillä. Nyt on painuttava joka päivä Töölöön, koska minulla on japanin iltatunteja siellä. Järjetön kieli, mutta kai sitä nyt on opiskeltava, kun kurssit maksoin ja kirjan ostin.

Helsinki on kaupunkina varsin pyöräystävällinen, pyöräteitä on runsaasti ja jopa ydinkeskustassa on pätkä pelkästään pyöräilijöitä varten. Kamppi on tietysti hankalampi alue, mutta Kampin keskuksen myötä sinnekin ilmeisesti rakennetaan jokunen pyörätie, jotta ihmiset pääsevät työpaikoille. Kaupunkisuunnittelun osalta homma on siis hanskassa.

Mutta ne autot. Ja ne ihmiset. Voi luoja. Ihan kuin eivät olisi ikipäivänä pyöräilijää nähneetkään tai tajuaisi kulkevansa pyörätiellä. Siinä vaiheessa, kun porhaltaa täyttä vauhtia mäkeä alas ja joku hengellään leikkivä uutitonttu hypähtää keskelle pyöräväylää, tekee mieli ajaa surutta yli. Saatanaako hypit siinä pyöräreitillä. Ei kukaan mene noin vaan loikkimaan autoteille, mutta pyörien oletetaan aina väistävän. Ja sitten eräät kehtaavat vielä valittaa, jos soittaa kelloa! Selvä, ensi kerralla en soita vaan huristan suoraan yli. Itkekää siinä sitten.

Suurin osa jalankulkijoista sentään väistää kellon kuullessaan, mutta autoihin se ei tehoa. Auto puuskuttaa suoraan ohi, vaikka pyörä olisi vain parinkymmenen sentin päässä. Autollahan on nähkääs kiire, ei sillä pääse kuin yli 100 kilometriä tunnissa eikä sinne sisälle sada, mutta toki autoilijan on silti päästävä ensin, vaikka pyöräilijä ajelisi kaatosateessa. Mitäs siitä. Valitettavasti en voi ajaa auton päälle, koska siinä kuolen minä. Kehittelenkin tässä muunlaisia strategioita ilkeiden autoilijoiden kukistamiseksi. Sinko voisi olla hyvä. Tai tankki.

Onneksi saan sentään nauttia vahingonilosta polkiessani aamulla paikoilleen jumittuneiden autojen ohitse. Autolla pääsee ehkä lujempaa kuin pyörällä, mutta se ei paljoa lohduta, koska pyörä luovii ties mistä rakosesta eikä jumitu ruuhkaan. Olen siis perillä aiemmin kuin autoilija komealla mobiilillaan. Sen lisäksi minä saan samalla liikuntaa, kun taas autoilija vain läskistyy istuessaan tunnin ruuhkassa. Hähä. Kärsikää.