Puolinainen nainen

Mariakristiina inspiroitui ja kirjoitti naiseuden stereotyypistä. Minua kiinnostaa, olenko minä oikeastaan nainen vai en. Katsotaanpa siis.

Naiset ovat sosiaalisia, tunteellisia, empaattisia ja hyviä ilmaisemaan itseään kielellisesti. Jokaisella naisella on aina vähintään yksi oikein läheinen ystävä, jonka kanssa voi jakaa ihan kaikki asiat. Naiset ovat kiinnostuneita ulkonäöstään ja pitävät itsestään huolta. Tytöt ovat siistejä ja huolellisia eivätkä riehu ja tappele. Tytöt pärjäävät hyvin koulussa, koska ovat kilttejä, tunnollisia ja ahkeria. Erityisesti he loistavat äidinkielessä ja vieraissa kielissä, joihin heillä on luontaisia taipumuksia, ja lukuaineissakin ahkera pänttääminen tuottaa tulosta. Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa tytöt sen sijaan eivät pärjää niin hyvin, koska eivät oikeasti ymmärrä niitä eivätkä edes ole kiinnostuneita. Looginen ajattelu ei myöskään suju naisilta.

Kyyllä, sopivia piirteitä löytyy. Olen empaattinen, tunteellinen ja hyvä ilmaisemaan itseäni kielellisesti. Olen myös kiinnostunut ulkönäöstäni ja pidän itsestäni huolta. Pärjäsin hyvin koulussa ja pärjään nykyään yliopistossa. No, siinä ne sitten olivatkin.

En ole erityisen sosiaalinen, ainoastaan satunnaisesti. Minulla on yksi läheinen hyvä ystävä, mutta en minä hänellekään kaikesta avaudu. En ole erityisen siisti tai huolellinen, joskin se riippuu hiukan asiasta. Itselleni tärkeissä asioissa voin olla äärimmäisen säntillinen. Vaikka pärjäsin koulussa, ei se johtunut siitä, että olisin tunnollinen, kiltti ja ahkera. Olenhan minä jossain määrin kiltti, mutta en kyllä tunnollinen enkä ahkera. Minun on vain helppoa omaksua eri asioita. Jos olisin tunnollinen ja ahkera, pärjäisin koulussa häikäisevän hyvin.

En loistanut koskaan kielissä enkä loista nytkään, opin ne pänttäämällä. Sen sijaan matikassa ja fysiikassa olin oikeasti hyvä. Yläasteella sain kymppejä yrittämättä mitään. Lukiossa oli toki vaikeampaa, olisi pitänyt lukea jotain, mutta laiskotti. Sain minä tosin yhden kympin, integraaleista. Ah, ihanat integraalit. Ne olivat niin helppoja.

Niin ja se looginen ajattelu... Kyllä minä ajattelen "loogisesti", vaikka johdonmukainen olisi minusta tässä parempi sana. Ihmisillä vain on erilaisia käsityksiä johdonmukaisuudesta, mikä aiheuttaa sen, että jos joku ajattelee eri tavoin kuin X, X syyttää tätä epäjohdonmukaisuudesta. Erityisen usein eräät miehet tuntuvat syyttävän naisia, sekä yksilöitä (sä olet nyt epälooginen) että kollektiivia (naiset on epäloogisia). No, ehkä kaikki ne miehetkin, jotka ajattelevat eri tavoin kuin nämä yksilöt, ovat epäloogisia. Vai oliko se niin, että kaikki miehet ajattelevat prikulleen samalla tavalla?...

No, oli miten oli, johtopäätös on selkeä: olen puoliNainen. Mutta niin on oikeasti moni muukin.