Kriisi

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa ja tässä yksi: kuka perhana tätä blogia lukee??

Minun luuloni persoonastani eivät ole suuret ja vielä vähemmän suuret ne ovat tästä blogista. Osaan joitain asioita, vaikka enemmän on niitä, joita en osaa, mutta eivät ne kyllä blogissa välity. On esimerkiksi aika vaikeaa syöttää thairuokaa blogin välityksellä lukijoille.

Kriisi. Katastrofi.

Aiheeni ovat jokseenkin tyhjänpäiväisiä, lähinnä intän vastaan Henkalle. Elämäni on niin tylsää, tasaista ja enimmäkseen tyytyväistä, ettei siitä ole juuri aiheeksi. Edes suhteeni ei ole niin pielessä, että voisin ruotia sitä täällä netissä - ei sen puoleen, jos moiseen ryhtyisin, se olisi nopeasti entinen suhde. Sitten voisin tietysti ruotia entistä suhdettani, parkua, kirkua ja tarjoutua jokaiselle varatulle YTM-bloggaajalle. Mutta jos nyt ei kuitenkaan. Minä ikään kuin pitän suhteestani.

Osaan periaatteessa kirjoittaa, mutta ei sitä kyllä tästä blogista huomaa. En ole hauska enkä kielellisesti kyllin napakka ollakseni muuta satunnaisesti välkky. Eräät onnistuvat kirjoittamaan hauskaa vihatekstiä, mutta kun minä puran kiukkuani, tuloksena on tosikkomaista marinaa. Toiset onnistuvat sanomaan asiat lyhyesti ja ytimekkäästi, minä jaarittelen, yritän ottaa eri puolet huomioon, epäonnistun, kiukustun, heittelen sarkastisia ja purevia huomioita, joita kukaan ei ymmärrä ja vetäydyn nurkkaan syömään. Oi tätä autuutta.

Niin ja säälin itseäni. Helmasynti. Sen pitäisi olla seitsemän kuolemansynnin listalla. "Itsesääli". Ja menolippu Helvettiin.

Minua vaan inhottaa olla keskinkertainen. Haluan olla paras, PARAS. Siis katsokaa nyt, eilen oli ne animettomat animebileet, jotka pidettiin minun aloistteestani ja kuka onnistuu kirjoittamaan niistä hauskasti ja terävästi? No Bstar tietysti. Ne oli minun bileet, minä laitoin ruokaa, kyllä minun pitäisi kyetä keksimään niistä jotain hauskaa. Mutkun ei. Ei edes se kuulosta minun sanomani hauskalta, että olen karvainen absolutistineitsyt. Haa haa haa.

Mutta se oli sitten retorinen kysymys, ei tarvitse vastata (= en kerjää kehuja, kiukuttelen vain). Kyllä tätä joku lukee. En ymmärrä, mutta hei, minua on muutenkin syytetty ymmärtämättömäksi ja empatiakyvyttömäksi. Kai se sitten selittää.

Ja ennen kaikkea kuulostan koko ajan niin kirotun keskenkasvuiselta. Ja minä vihaan teinejä. Ja inhoan lapsia. Ja sitten kuulostan sellaiselta. Jos tämä olisi vakavampi asia, kiipeäisin katolle ja hyppäisin alas. Mutta koska tämä on vain blogi ja koska kukaan ei kuitenkaan tykkää musta (dramaqueen: NYYYH!), menen katsomaan Spidermania. Ainakin sillä on punainen puku ja se osaa kiipeillä seinillä!