Holy Grail and the next day

Olin minäkin sitten näissä illanistujaisissa. Kuten joku jo jossain totesi, pitsa oli hyvää, kissa oli kiva ja Monty Python hemmetin hauska. Seurassa viihdyin yllättävän hyvin - minä, joka olen yleensä vieraiden parissa tuppisuuna.

Niin ja minä olin se, joka häipyi Quudin kanssa ja sitä ennen vihjaili Juliukselle, etteivät tuommoiset unikeot ole ainakaan armeijaa käyneet. Mutta se ei minua hävetä, minähän synnyin vanhaksi ja mitä nyt voi absolutistilta odottaa? Boolista en tiedä muuta kuin että siihen valutettu mehu oli hyvää.

Se ehkä hiukan nolostuttaa, että en tuonut itse mitään herkkuja mukanani. Pitäisikö nyt sit järkätä syömingit korvaukseksi? Mikäli ihmiset vaan suostuvat syömään japanilaisittain eli lattialla, koska tää kämppä on pieni. :)

P.S. Minähän olen siis kohtuullinen kokki. Koen kuitenkin tulleeni huijatuksi, kun Elleissäkin äijät mainostivat, että pullia leipomalla pääsee miehen sydämeen - eikä minun mieheni erityisemmin välitä pullista! Minua on petetty. Minkä muun vuoksi olisin opetellut leipomaan? Nyyh.