Keltasilmäisiä pikkupoikia
Tein äsken testin ja tulos oli seuraavanlainen:
You are Jack Goodman, from "American Werewolf
in London." You tell it like it is, man.
Which Horror Movie Character Are You? (Many Options)
brought to you by Quizilla
Typerä periamerikkalainen testi, josta oli tietysti unohdettu esim. japsikauhu tyystin. Ringun amerikkalaisversio oli kyllä mainittu, mutta kyllä Ringu oli monin verroin pelottavampi kuin The Ring. En ole aivan kaikkia testissä mainittuja kauhuelokuvia nähnyt (esim. Last House of The Left, Evil Dead ja Near Dark), mutta hiukan epäilen niiden pelottelukykyä. Jos aiemmat amerikkalaiskauhut eivät ole säikäyttäneet nimeksikään, miksi sitten nämä? Ainoa amerikkalaiskauhu, jota olen koskaan pelännyt, oli Harlinin ohjaama Vankila ja sekin selittyy sillä, että olin ehkä seitsenvuotias sen nähdessäni. Niin pienen pää ei vielä kestänyt. Monet amerikkalaiskauhut ovat kyllä hyviä (esim. Hohto - Jack Nicholson on aika peto), mutta eivät ne erityisemmin pelota.
Japanilainen kauhu on toista maata. Se saa vatsan muljahtelemaan inhottavasti ja aiheuttaa pakonomaisen tarpeen pysyä tiukasti peiton alla. Jäsenen heiluttelu yöllä sängyn reunan tuolla puolen nostattaa hiukset pystyyn ja mielikuvissa vilkkuu inhottavasti: mitä jos miehen lämpöinen keho muuttuukin yhtäkkiä Kayakon veriseksi mytyksi ja minuun tuijottavat mielipuoliset silmät hiuspehkon alta? Ja ihan varmasti siellä keittiön nurkassa vaanii keltasilmäinen pikkupoika, jonka suu venyy kiellettyyn mittaan ja sanoo: "Meoooow!!" Argh.
En minä ole japanilaisen kauhun asiantuntija. Tähän mennessä olen nähnyt vain kolme Ringua, Dark Waterin ja Kaunan. Viimeinen oli toki amerikkalaisversio, mutta ottaen huomioon, että ohjaaja oli sama, miljöö oli sama ja suuri osa näyttelijöistäkin oli samoja kuin alkuperäisessä Ju-Onissa (joita on muuta, tiedetään), ei se minusta ole amerikkalainen uusintateos ainakaan samassa mielessä kuin The Ring on.
Omalla kohdallani pelottavuusaste oli katsomisjärjestyksen mukainen. Ensimmäinen Ringu aiheutti lievää ahdistusta. Kaksi muuta eivät olleet niin pelottavia ja itse asiassa Ringu 0 on minusta enemmänkin draamaa kauhuelementein kuin toisin päin. Dark Water kiusasi yöllä, mutta Kauna räjäytti varsinaisesti pankin. En ihan oikeasti uskaltanut nukkua yksin enkä mennä pimeään keittiöön tai kylpyhuoneeseen. Toshioita näkyi joka paikassa ja oli aika lailla sama, laitanko silmät kiinni ja kuvittelen kummituksia vai annanko niiden olla auki ja näen kummituksia.
Sanalla sanoen, Kauna oli todella hyvä ja tehokas kauhuelokuva. Seuraavan kerran katsokin japsikauhua ehkä viiden vuoden kuluttua. Paitsi jos olen sinkku, sitten en kyllä katso mitään.
You are Jack Goodman, from "American Werewolf
in London." You tell it like it is, man.
Which Horror Movie Character Are You? (Many Options)
brought to you by Quizilla
Typerä periamerikkalainen testi, josta oli tietysti unohdettu esim. japsikauhu tyystin. Ringun amerikkalaisversio oli kyllä mainittu, mutta kyllä Ringu oli monin verroin pelottavampi kuin The Ring. En ole aivan kaikkia testissä mainittuja kauhuelokuvia nähnyt (esim. Last House of The Left, Evil Dead ja Near Dark), mutta hiukan epäilen niiden pelottelukykyä. Jos aiemmat amerikkalaiskauhut eivät ole säikäyttäneet nimeksikään, miksi sitten nämä? Ainoa amerikkalaiskauhu, jota olen koskaan pelännyt, oli Harlinin ohjaama Vankila ja sekin selittyy sillä, että olin ehkä seitsenvuotias sen nähdessäni. Niin pienen pää ei vielä kestänyt. Monet amerikkalaiskauhut ovat kyllä hyviä (esim. Hohto - Jack Nicholson on aika peto), mutta eivät ne erityisemmin pelota.
Japanilainen kauhu on toista maata. Se saa vatsan muljahtelemaan inhottavasti ja aiheuttaa pakonomaisen tarpeen pysyä tiukasti peiton alla. Jäsenen heiluttelu yöllä sängyn reunan tuolla puolen nostattaa hiukset pystyyn ja mielikuvissa vilkkuu inhottavasti: mitä jos miehen lämpöinen keho muuttuukin yhtäkkiä Kayakon veriseksi mytyksi ja minuun tuijottavat mielipuoliset silmät hiuspehkon alta? Ja ihan varmasti siellä keittiön nurkassa vaanii keltasilmäinen pikkupoika, jonka suu venyy kiellettyyn mittaan ja sanoo: "Meoooow!!" Argh.
En minä ole japanilaisen kauhun asiantuntija. Tähän mennessä olen nähnyt vain kolme Ringua, Dark Waterin ja Kaunan. Viimeinen oli toki amerikkalaisversio, mutta ottaen huomioon, että ohjaaja oli sama, miljöö oli sama ja suuri osa näyttelijöistäkin oli samoja kuin alkuperäisessä Ju-Onissa (joita on muuta, tiedetään), ei se minusta ole amerikkalainen uusintateos ainakaan samassa mielessä kuin The Ring on.
Omalla kohdallani pelottavuusaste oli katsomisjärjestyksen mukainen. Ensimmäinen Ringu aiheutti lievää ahdistusta. Kaksi muuta eivät olleet niin pelottavia ja itse asiassa Ringu 0 on minusta enemmänkin draamaa kauhuelementein kuin toisin päin. Dark Water kiusasi yöllä, mutta Kauna räjäytti varsinaisesti pankin. En ihan oikeasti uskaltanut nukkua yksin enkä mennä pimeään keittiöön tai kylpyhuoneeseen. Toshioita näkyi joka paikassa ja oli aika lailla sama, laitanko silmät kiinni ja kuvittelen kummituksia vai annanko niiden olla auki ja näen kummituksia.
Sanalla sanoen, Kauna oli todella hyvä ja tehokas kauhuelokuva. Seuraavan kerran katsokin japsikauhua ehkä viiden vuoden kuluttua. Paitsi jos olen sinkku, sitten en kyllä katso mitään.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home