Erään avioliiton kuolema

Vielä yksi tältä päivältä. Sitten riittää. Eli, asiaan. Olen aika lailla samaa mieltä asioista, kuin Peggy tässä tekstissään. Hän sanoi kaiken niin paljon paremmin, että en käy toistamaan kaikkea, mutta haluan nyt selventää pari asiaa.

Minusta voi varmaan saada sen käsityksen, että pidän miehiä syyllisinä kaikkeen ja naisia puhtaina pulmusina. En pidä. Kun puhuin erilleen kasvaneista ihmisistä aiemmin, en pidä tilanteesta vastuullisena yksin miestä. Uskon, että yleensä vastuussa ovat molemmat, ehkä toisinaan jompikumpi enemmän. Ymmärrän hyvin, että sellainen tilanne, jossa Avionrikkoja sanojensa mukaan elää, ei miestä miellytä. Turhan moni unohtaa, että liittoa tulee hoitaa, jotta se kestäisi elävänä. Toinen otetaan itsestäänselvyytenä, ei enää tehdä mitään pieniä, kivoja juttuja, joita toinen arvostaa, ei hellitellä, ei keskustella, ei jaeta intiimejä hetkiä. Avioliitto ehkä pysyy, mutta suhde kuolee lopulta. Ja naiset osaavat unohtaa nämä asiat siinä missä miehetkin.

Äh. Kyllä Peggy sanoi kaiken oikeasti paremmin. Kuulosta yhä siltä, että syytän miehiä kaikesta. Argh.