Sinä olet väärässä

Kaikki tuntuvat nykyään olevan väärässä - paitsi minä. Ainakin silloin, kun tulkitsevat toisen tekstiä ja ovat eri mieltä. Jos joku on samaa mieltä, silloin hän ei tietenkään ole väärässä. Muussa tapauksessa tulkitsija joko tahattomasti tai sulaa ilkeyttään tulkitsee kirjoittajaa täysin päin seiniä ja palaute siitä voipi olla tulikivenkatkuista.

Viesti nyt väkisinkin vääristyy, kun se siirtyy henkilöltä toiselle. Jos minä sanon A, joku voi tulkita sen täysin toisin kuin tarkoitin. Se on väärintulkinta siinä mielessä, että en tarkoittanut että B sanoessani A. Kuitenkin, se B voi hyvinkin löytyä sieltä sanomisistani. Harvemmin kenenkään teksti on täysin yksitulkintaista. Siksi vierastankin näkemystä (tahallisesta) väärintulkinnasta. Jos huomataan, että joku ei ole tulkinnut asiaa kuten kirjoittaja ajatteli sen olevan, vastuuta on myös kirjoittajalla. Sen vuoksi kirjoittaminen onkin hyvin epäkiitollista hommaa. Nuo muut tuolla ulkona kun eivät ole minä, joten he eivät lue tekstejäni kuten minä vaan kaivavat niistä esiin sellaisia asioita, joita en huomannut niissä olevankaan. Onhan se ikävää joutua seinää vasten ja nöyrtyä. Paljon siistimpää on tietysti vain ilmoittaa, että sinä tulkitsija ole väärässä, piste. Näin ollen ei tarvitse sitä vastuuta omista teksteistään ottaa lainkaan.

Minusta on paljon kohteliaampaa sanoa, että en tarkoittanut tuota kuin että ymmärsit tuon tahallasi väärin. Ja minun näkökulmastani kohteliaisuus ja poliittinen korrektius ovat hyveitä. Ne ovat toisen kunnioittamista ja huomioonottamista. Ei niin, etteikö asioista voisi puhua vaan niin, että niistä puhutaan sävyyn, joka ei loukkaa muita ihmisiä tai että ainakin pyritään sellaiseen. Toisinaan joku loukkaantuu eikä sitä aina voi tietää etukäteen, mutta jonkinlainen vastuu on kyllä myös kirjoittajalla, ei vain lukijalla.

En minäkään aina onnistu olemaan niin korrekti ja rauhallinen kuin haluaisin. Ja se harmittaa minua. Se harmittaa siksi, että minusta ei ole mukavaa loukata ihmisiä edes vahingossa (koska tiedän, kuinka pahalta se tuntuu) ja siksi, että räyhääminen on jo puoli voittoa vastustajalle. Ihailen ihmisiä, jotka eivät provosoidu. Minä olen ihan liian helppo.