Seijan tilkut

Tässä näet tekemiäni tilkkutöitä. Uusimmat ovat tässä ylhäällä, ja mitä alemmaksi selaat, sen vanhempia työt ovat. Uusia töitä lisään sitä mukaa kun saan niitä valmiiksi, ja saan niistä kuvat. Joten tervetuloa uudelleenkin! Tällä sivulla ovat vain uusimmat työt. Vanhemmat työt löydät tilkkusivulta 2.
- kuvia on aika paljon, ja niiden latautuminen saattaa kestää, lue odotellessasi tekstejä -
kissakassikissakassiKissakassi
Kun nyt tuosta applikoinnista pääsin vähän innostumaan, päätin tehdä tällaisen kissakassin. Applikaatiomallin löysin netistä, se on oikeasti patalappuun. Itse kassi on paksua puuvillakangasta ja kissa normaaleja ohuita tilkkutyöpuuvillakankaita. Applikoin liimaharson avulla ja reunat ompelin  blanket stitch -ompeleella. Silminä on napit.
Kassi onnistui mielestäni oikein hyvin ja tein toisenkin samanlaisen mutta sen olen jo lahjoittanut pois. Tämä ensimmäinen jäi ihan itselleni. Valmistui loppuvuodesta 2005.
reputreputPikkureput
Tein nämä pikkureput synttärilahjoiksi siskoni pojille. Itse repun ohjeen löysin Popular Patchwork -lehden numerosta August 2005. Reput ovat mustaa intianpuuvillaa ja sammakko ja lisko ovat kuviokankaasta leikattuja ja liimaharson avulla ommeltuja applikaatioita. Violetti suorakaiden kuvien ympärillä ja nimikirjaimet on ommeltu koneella. Reppujen rakenne on aika yksinkertainen, yläreunassa on nauhakuja ja alakulmissa purjerenkaat minkä läpi nauhat menevät.
Reput valmistuivat syksyllä 2005.
pussukkapussukkaPussukat
Nämä pienet pussukat syntyivät jämäpaloista, vasemmanpuolimmainen vuohirepun jämistä ja oikeanpuolimmaisen vihreät kaitaleet ovat jäämiä jostain vanhemmasta työstä, muistaakseni sammakkojutusta. Kumpaankaan ei ollut mitään mallia vaan sävelsin omasta päästä sitä mukaa kun tein. Molemmat ovat hyvin saman tyylisiä, kiristysnauhalla suljettavia. Vasemmanpuolimmaisen annoin jo lahjaksi, vihreä pussukka on vielä itselläni. Valmistuivat loppukesästä 2005.
vuohireppuyksityiskohdattakaaVuohireppu
Toinenkin vuohiapplikaatio päätyi laukkuun, tällä kertaa repuksi. Tässä on hiukan samaa mallia kuin kassissa, mutta palaset on aseteltu hyrrä-blokeiksi. Repun suljinsysteemi aiheutti päänvaivaa kun ensiksi aikomani tyyli olisi rutistanut vuohen hullun näjöisesti. Kehittelin sitten purjerenkaiden avulla tällaisen missä nailonnauhasta tehdyt hihnat kulkevat kiristysnyörinäkin ja reppu sulkeutuu automaattisesti kun sen laittaa selkään. Vuorina on kukallinen punapohjainen kangas ja sisällä on pari taskua.
Valmistui kesällä 2005.
vuohikassiedestätakaaVuohikassi
Olin haaveillut jo kauan tekeväni jonkin vuohiaiheisen applikaation. Olin vain laittanut riman liian korkealle ja tuntui etten osaa piirtää vuohta hyvin enkä toisaalta myöskään pelkistää kuvaa tarpeeksi. Ryhdyin kuitenkin sitten toimeen ja sain aikaiseksi kaksi applikaatiota samalla mallilla mutta eri kankaista. Koska luonnollista vuohta en olisi onnistunutkaan saamaan aikaiseksi, laitoin kankaiksikin jotain ihan muuta kuin luonnollisia värejä. Ensimmäisestä applikaatioista valmistui tämä kassi. Kassin kolmiopalat tein pikakolmioina joskus vaihdossa tulleista neliöpaloista. Kassissa on sininen vuori ja yläreuna taittuu eteen ja kiinnitetään napilla. Valmistui kesällä 2005.
häränsilmäblokkiaHäränsilmä
Nettilistan haasteena oli häränsilmäblokki. En ollut sitä ennen kokeillut, joten tartuin haasteeseen. Leikkasin ympyrät itsevärjätyistä kankaista ympyräleikkurilla joka osoittautui varsin käteväksi työkaluksi. Ompelin taustaneliöihin 2 erikokoista ympyrää ja leikkasin aina edellisen kerroksen taustalta pois. En ommellut ympyröitä suoralla ompeleella kuten ohjeessa neuvotaan, vaan napinläpipistoilla (blanket stitch). Työstä oli alunperin tarkoitus tulla kassi, mutta koska kassista olisi tullut hieman omituisen mallinen, muutin suunnitelmaa, lisäsin reunoille kaitaleet ja tästä tulikin seinälle laitettava. Tikkaukset tein liukuvärjätyllä langalla. Ensiksi oli tarkoitus tikata koko työ ympyrän mallisilla tikkauksilla, mutta kun työ alkoi vetää useiden vierekkäisten ympyrätikkausten takia, vaihdoin malliksi vapaan kiemuratikkauksen. Siitä tuli ihan kiva. Työ valmistui kesällä 2005.
Tule,Pyhä Henki
Olin miettinyt jotain tämän tapaista teemaa jo pidempään. Sitten tuli tilkut-listalta kutsu tehdä työ Kotikirkko -tilkkutyönäyttelyyn. Näyttely on vasta vuonna 2006, mutta kun idea oli valmis ja aikaakin kesälomalla sopivasti, niin ompelin työn samantien valmiiksi. Työn korkeus on 60 cm, leveyttä reilut 40 cm.  Ompelin työn taustalla olevat siniset vaakapalat normaalina tlkkuompeluna, mutta kaiken muun applikoin liimaharson avulla pohjan päälle. Työ on tikattu vapaasti kiemurrellen ja tilkkujen muotoja seuraillen. Keskiosan tikkaukset muodostavat pätkän laulusta, joka antaa työlle myös nimen. Siinä lukee "Tule Pyhä Henki lailla tulen, lailla tuulen. Tule Pyhä Henki, tule köyhään sydämeen". Kyyhkynen siis kuvastaa Pyhää Henkeä, tuli on tuossa vasemmassa reunassa. Oikean reunan ylös saakka meneviä sinisiä kolmioita reunustaa vasemmalta puolelta helmirivi. Oikeassa alanurkassa on myös irralinen kullanvärinen kalasymboli.
Työn reunustamisessa kokeilin uutta tekniikkaa. Ompelin ensiksi reunaan siksakilla nyörin, sitten leikkasin reunan ihan nyörin vierestä. Sitten päällystin nyörin tiheällä siksakilla joka menee reunan yli. Nyörin ansiosta reuna ei veny ja jää kivasti pulleaksi. Näin sain aikaiseksi myös hieman aaltoilevat reunat ja pyöreät kulmat. Työn välissä on tukihuopa, mikä tekee siitä tiheiden tikkausten kanssa aika jämäkän.
Valmistui heinäkuussa 2005.
Olivian peittoOlivian peitto
Kun syksyllä 2004 hankin uuden ompelukoneen, hankin sen ihan sen takia että siinä olisi blanket stitch -ommel jota vanhassa koneessani ei ole. Ommel näyttää suurinpiirtein tältä: |_|_|_|_|_| Tuolla ompeleella pystyy liimaharson kanssa tekemään helppoja applikaatioita. Koneen hankkimisesta lähtien oli mielessäni kytenyt into tehdä jokin applikaatiopeitto. Ja keväällä 2005 into vain yltyi kun näin tilkkuystäväni Satun töitä.
Keräsin punaisia kankaita (yhteensä 11 erilaista) ja applikoin niistä sydämiä valkoiselle pohjalle. Sydänblokkien lisäksi tein tiimalasiblokkeja punaisista ja vaaleanpunaisista kankaista. Peiton saaja on kummityttöni Olivia ja vaaleanpunainen on hänen lempivärinsä. Applikoin myös hänen nimensä peiton yläreunaan.
Peitto on tikattu koneella suorilla tikkauksilla blokkien reunoja myöten. Taustana on punainen pallokuvioinen kangas. Peiton koko on 150 x 200 cm ja se valmistui kesällä 2005.
Kuva ei näytä värejä ihan oikein, punaiset eivät ole oikeasti noin tummia.
MansikkaMansikka
Aloitin punaisia hirsimökkejä jo kesällä 2004 ja sain hirsimökkiosuuden ommeltua, mutta into loppui kun olisi pitänyt alkaa tekemään reunusta. Niinpä tämän peiton värkit lepäsivät talven yli. Kun keväällä 2005 aloin suunnittelemaan näyttelyä, päätin että tämä peitto on saatava sinne valmiiksi. Ja tulihan se valmiiksi, näyttelyn pystyttämistä edeltävänä iltana! Peiton koko on n. 210 x 210 cm. Tikkasin sen koneella suorilla viistolinjoilla hirsimökkien keskustojen halki. Taustana on punainen, hieman laikukas kangas. Taustakangas yllätti hieman ikävästi. Olin pessyt sen, mutta en sen kummemmin ollut kiinnittänyt huomiota värinlähtöön. Tikkausvaiheessa ompelukoneen vapaavarsi värjäytyi punaiseksi! Saa nähdä miten sitten käy ensimmäisessä pesussa, muuttuvatko keltaiset tilkut oransseiksi... Peitto valmistui siis kesäkuussa 2005.
Kun peitto oli ollut muutaman päivän näyttelyn jälkeen kotona, jouduin jo korjailemaan sitä. Eräs perheeseemme kuuluva karvakorva oli teroittanut hampaitaan peiton reunaan ja reikähän siihen oli tullut. Onneksi pieni vain joten sen sai korjattua ompelemalla parsinommelta päälle.
jokiJoki
Tästä piti tulla jokivarren maisemaa kuvattuna ilmasta käsin. Joesta vaan tuli hiukan liika suora eikä ideaa ehkä tajua ensinäkemältä. Työ on tehty samalla kaitaletekniikalla kuin alempana oleva työ Etelän auringon alla. Tämänkin työn tein näyttelyä varten, oli sopiva tila korkeahkolle työlle. Koko on 108 x 75 cm. Valmistui keväällä 2005.
kohtaaminenKohtaaminen
Tämä työ on tehty valokuvista. Leikkasin kuvat ensiksi palasiksi, sitten silitin kiinni kankaaseen liimaharson avulla. Sen jälkeen ompelin ne päältä koristeompeleella. Työssä on paksuhko tukihuopa ja se on aika jäykkä. Tikkasin työn muutamilla kaarevilla suorilla tikkauksilla ja laitoin niihin muutamia tekokukan lehtiä. Pariin ommellinjaan kiinnitin myös rivin helmiä.
Työn idea syntyi näyttelyä miettiessä. Mietin miten tilkkutyöt ja valokuvat voisi konkreettisesti yhdistää.
Työ valmistui keväällä 2005. Koko on 54 x 28 cm
tähtipeittoTähtipeitto
Peitossa on vain kahta erilaista kangasta, keltaista hennosti ruudullista ja vaaleansinistä hiukan kuviollista. Blokkina 8-sakarainen tähti. Tikattu koneella viistosti. Tausta on kuviollista flanellia. Peiton koko on 80 x 100 cm ja tein sen vauvalahjaksi. Valmistui keväällä 2005.
HemmoSpeedyKermitHemmo, Kermit ja Speedy 
Vaikka nämä käsinuket eivät ihan tänne tilkkusivulle kuuluisikaan, laitan ne nyt kuitenkin tähän näytille, kun ei niillä ainakaan vielä omaa sivua ole. Hemmon tein kurssilla, ja innostuin kovasti kun sain aikaiseksi niin elävän näköisen nuken. Halusin sitten kokeilla tehdä erilaisia nukkeja, ja sainkin sitten aikaiseksi Kermitin. Katsoin Muppet showsta mallia ja muokkasin Hemmon pään kaavaa. Vartalon, raajat ja suun suunnittelin tehdessäni. Lopputulokseen olen tyytyväinen. Hemmo valmistui helmikuussa ja Kermit maaliskuussa 2005.
Speedyn tein vähän myöhemmin. Se on muuten samanlainen kuin Hemmo, mutta hiukset tein langan sijaan tekoturkiksesta. Speedy on tuollainen rokkari, sillä on aurinkolaist, korvakoru ja nahkahousut. Aika cool-tyyppi, vai mitä!
paprikapeittolähikuvaPaprikapeitto
Tähän pieneen peittoon innotuiksen antoivat kirkkaan keltainen ja paprikakuvioinen kangas, joita molempia joskus ostin fat qurterin. Tein niistä yhdeksän neliön blokkeja niin paljon kuin kangasta riitti.  Niiden lisäksi tein sitten punaisesta ja vihreästä kankaasta lumipalloblokkeja. Peitosta tuli n. 80 senttinen neliö, tausta on kirkkaankeltaista froteeta. Tikkasin koristeompeleella, ensimmäistä kertaa uudella koneella. Peitto menee todennäköisesti jollekin vauvalahjaksi. Valmistui tammikuussa 2005.
Flower PowerFlower Power
Kokeilin elämäni ensimmäisellä tilkkutyökurssilla lasimaalaustekniikkaa ja tuloksena oli tämä kukkatyö. Mielenkiintoinen tekniikka, kun tehdään jo melkein valmiin näköiseksi ennenkuin edes ommellaan mitään. Työn koko on noin 37 cm neliö. Valmistui marraskuussa 2004.
Etelan auringon allalahikuvaEtelän auringon alla
Innostuin kokeilemaan tällaista tekniikkaa kun näin kiltakaverilla tällä tavalla tehdyn työn. Leikataan siis ensiksi epämääräisen mallisia kaitaleita kankaista, sitten ommellaan ne yhteen ja leikataan toiseen suuntaan taas epämääräisen muotoisiksi. Sitten käännetään joka toinen kaitale toisinpäin ja ommellaan taas yhteen.  Omani ei mennyt ihan näin yksinkertaisesti, koska käytin yhtenä kaitaleena kirahvikuvioista kangasta ja halusin kirahvien olevan valmiissa työssä oikeinpäin. Mutta tekniikka oli kiva ja lopputulokseen olen tyytyväinen. Tikkasin työhön hiukan kaartelevia vaakalinjoja, ja sitten joka toisen vaakalinjojen välin täytin vapaalla kiemuratikkauksella. Työn nimi Etelän auringon alla tulee kirahveista. Koko on noin 47 x 58 cm, valmistui marraskuussa 2004.
vihreä pikkukassiVihreä pikkukassi
Tein kassin samoilla mitoilla kuin tuon alla olevan punaisen kanssin. Tilkkukaitaleen ompelin paperin päälle piirrettyjen viivojen mukaan. Lopuksi revin paperin pois. Kassissa on vihreä vuori ja se on molemmin puolin samanlainen. Valmistui kesällä 2004 ja annoin lahjaksi.
PikkukassiPunainen pikkukassi
Tein tämän pikkukassin pienenä "välipalana" kesken ison peiton tekemisen. Kassin kaitaleet jäivät yli ison peiton blokeista. (tuolla ylempänä olevasta Mansikka -peitosta) Kassi on molemmin puolin samanlainen, sisällä punainen vuorikangas. Kassin korkeus ilman kahvoja on noin 20 cm. Valmistui kesällä 2004.
KwakKwak
Ostin sammakkokankaan palasen Oulun tilkkupäiviltä v. 2003. Pilkoin melkein heti sammakot omiksi paloikseen ja aloin suunnitella niistä pientä seinätekstiiliä vessan seinälle. Keräsin erilaisia vihreitä kankaita mutta työn toteutui vasta kesällä 2004.
Hakuna matataHakuna matata - yksityiskohtaHakuna matata
Tämän afrikkalaisaiheisen työn tekemistä olin suunnitellut jo tosi pitkään. Pidän etniskuvioisista kankaista ja keräilen niitä aina kun vain löydän. Tähän käytin useimpia varastosta löytyviä kankaita. Piirsin epämääräisen mallin paperille luonnollisessa koossa ja leikkasin piirroksen kaavoiksi, joiden avulla sitten leikkasin ja ompelin kankaat. Tikkasin työtä koneella kaikkia suoria saumoja pitkin ja isommissa kappaleissa kuvioita seuraillen ja myöskin ihan vapaasti kuvioiden. Isoon palaan tikkasin kaksi puun silhuettia ja niiden alapuolelle kiinnitin kolme norsuhahmoa, jotka ovat peräisin vanhasta kaulakorusta. Työn koko on noin 80x105 cm. Valmistui alkukesästä 2004.
Kodin sydänKodin sydän
Tämän leivinuunimme suuluukkua kuvaavan työn tein Suuren käsityölehden Rakas kotini -tilkkutyökilpailuun, mutta se ei pärjännyt kilpailussa. Otin mallin ja mitat leivinuunin luukusta. Tulta kuvasin hiukan pilalle menneellä aurinkovärjäyskankaalla, joka näyttää ihan tulelta. Luukun lasia kuvasin mustalla tyllillä; reunoihin joista lasi on mustunut laitoin tylliä kaksi kerrosta. Työn koko on noin 50x70 cm ja se valmistui keväällä 2004. Kuvassa värit ovat hiukan vääristyneet, oikeasti reunan tiilet ovat todella lähellä oikean tiilen väriä.
SanatilkkutyöSanatilkkutyö
Tilkut-sähköpostiryhmässä tehtiin kolmen sanan haastetyö. Jokainen osallistuja keksi kolme sanaa, ne sekoitettiin ja arvottiin osallistujille. Näistä sanoista piti sitten tehdä tilkkutyö. Minulle tuli sanat kaipaus, yhteisö ja hellyttää. Sanoista kaipaus oli helpoin, siitä tuli mieleen meri ja lähteävä laiva. Hellyttää oli aika vaikea, mutta tuli sentään nalle mieleen. Yhteisö tuntui tosi vaikealta, mutta pohdinnan jälkeen siitäkin löytyi jotain toteutettavaa. Tuli mileen afrikkalainen alkuasukasyhteisö, ja että yhteisöä kuvaisi ympyrä. Ympyrät toteutin tikkauksella afrikkalaisen kankaan päälle, ja lisäksi laitoin vuohensarvista leikattuja palasia ympyrän muotoon, jotka kuvastavat sitä että yhteisössä kaikki voivat olla toistensa kanssa tekemisissä. Nallekankaan päälle kiinnitin irrallisen pikkunalle. Kaipauksen laiva ja majakka ovat nappeja. Työn koko on noin 20x50 cm ja se valmistui alkuvuodesta 2004. Se oli näytillä Lahden tilkkupäivillä.
PerhospeittoPerhospeitto
Peiton perhosblokit ovat tilkut-ryhmän perhosblokkivaihdossa v. 2003 tulleita. Oma vaihtoon osallistunut perhoseni on lähikuvassa oikeassa reunassa vihreällä pohjalla oleva keltainen perhonen. Peiton ompelin vajaassa kahdessa viikossa maaliskuussa 2004. Peitto tuli siskolleni synttärilahjaksi, ja vaaleanpunainen väri oli hänellä toivomuksena. Peitto on tikattu koneella suorilla tikkauksilla. Koko on noin 145x210 cm.
KaurapussiKaurapussi
Tein kaurapussin isälle joululahjaksi jouluna 2003. Sisällä on irrallinen pussi, ja päällä päädystä napilla suljettava tyynyliina. Päällinen on muuten yhtenäistä kangasta, mutta keskellä on seminole-tekniikalla tehty kaitale, jossa valkoiset neliöt.
VuohikassiVuohikassi
Tämän kassin tein ystävälleni kesällä 2003. Kassi on tehty paksuhkosta luonnonvalkoisesta kankaasta, ja molemmin puolin on aplikoitu kuvat. Toisella puolella on tilkku jossa lukee goat, ja toisella puolella on kuvassa näkyvä vuohi.
SK-kassiSK-kassi
Tämän kassin tein tilaustyönä syntymäpäivälahjaksi. Kassissa on aikasemmin tekemästäni työstä ylijääneitä semonilekaitaleita ja aplikoidut lahjan saajan nimikirjaimet. Vuori on samaa sinistä kangasta kuin päällinenkin. Valmistui kesällä 2003.
PiipanpeittosuunnitelmapiirrosHirsimökkipeitto
Tämän parisängynpeiton tein ystävälleni synttärilahjaksi. Mallina on muunneltu hirsimökki; keltaiset kaitaleet ovat 3 cm leveitä ja siniset 6 cm, jolloin neliöistä tulee toispuoleisia, ja kun ne yhdistetään tällä tavalla, tulee keltaisista kuvioista aaltoilevia. Peitto on tikattu koneella, vanuna on 40 g tekokuituvanu. Noin ohuesta vanusta tehdessä ei parisängynpeitonkaan tikkaaminen koneella ole kovin hankalaa. Taustana on keltainen tuplaleveä lakana. Peiton koko on noin 220x230 cm ja se valmistui alkukesästä 2003. Oikealla on tietokoneella tehty suunnitelmapiirros. Piirros helpottaa huomattavasti suunnitteluvaihetta, ja teenkin sellaisen melkein kaikista peitoistani.
pikkupeittoPikkupeitto
Pieni pietto on tehty mieheni kahdesta vanhasta paidasta. Peitto on juuri sen kokoinen mihin kankaat riitti, 80 cm korkea. Violetti kangas on lyhytnukkaista vakosamettia, ja vaalea kangas on ruudullista flanellia. Materiaalit sopivat ihan kivasti keskenään, vaikka ovatkin niin erilaisia. Peitto on tikattu koneella viistoruudukoksi. Taustana on vaalea flanelli. Valmistui keväällä 2003.
äklökassiÄklökassi
Kassi on tehty äklökangasvaihdossa tulleista kankaista. Netin Tilkut-sähköpostiryhmässä vaihdettiin sopimattomia kankaita, ja haastena oli tehdä työ näistä kankaista. Jotkut kankaista oli todella ällöttäviä, toiset muuten vain vaikeita käyttää. Leikkasin jokaisesta kankaasta neliön, neliöt viistosti neljään palaan, ja ompelin pinnaksi. Muutamaa kangasta oli vain pienet palat, niistä leikkasit pienet neliöt, jotka ompelin blokkien väliin kuten rusettiblokissa. Kassista tuli malliltaan ihan kiva, mutta se on niin äklön näköinen, että pahaa tekee. Valmistui kevättalvella 2003.
MyötätuulessaMyötätuulessa
Tämä työ on Tilkut-sähköpostilistan veneblokkivaihdon tulos. Aiheeksi annettiin vene, jokainen vaihtoon osallistuva teki 12 blokkia, lähetti niistä 11 vaihdon emännälle. Emäntä lähetti jokaiselle takaisin blokkipinon, jossa oli yksi blokki jokaiselta. Mukana oli oltava myös siggy eli kankaalle tehty nimilappu. Nimilaput ompelin työn taakse. Oma veneeni on keltapurjeinen, ylhäällä keskellä. Reunustin jokaisen blokin sini-valkoraidallisella kankaalla, yhdyskaitaleet ovat sinistä yksiväristä, ja pikkuneliöt hennosti ruudullista punaista kangasta. Tikkasin työn koneella blokkien ympäriltä, ja punaisiin neliöihin tikkasin meritähdet vapaalla konetikkauksella. Työn korkeus on 95 cm ja se valmistui helmikuussa 2003.
Wenonan uniWenonan uni
Tällä lapsenpeitolla osallistuin Käsityölehden vauvanpeittokilpailuun. Peitto on tehty 20 yksivärisestä kankaasta ja viidestä erivärisestä polvekenauhasta. Tein ensiksi neljää erilaista seminolenauhaa, ja niiden väliin ompelin kaitaleita. Kaitaleiden välisten saumojen päälle ompelin polvekenauhat. Reunukset tein kääntämällä taustana olevan punaisen flanellin päällypuolelle, ja siihenkin väliin laitoin polvekenauhaa. Työn nimen halusin viittaavan jotenkin intiaaneihin, joilta tämä tilkkutyötapa on peräisin. Etsin ja löysin netistä listan intiaaninimistä; Wenona tarkoittaa esikoistyttöä. Peiton koko on noin 70x95 cm, ja se valmistui helmikuussa 2003.
Sukupolvien ketjuSukupolvien ketju
Tämä vauvanpeitto on tehty samoista raitaflanelleista, joita olen käyttänyt aikaisemminkin moneen peittoon. Poikkeuksena aikaisempiin töihin on tässä se, että palat eivät ole neliöitä vaan suorakaiteita. Reunakaitale tässä peitossa on täysvinoon leikattua flanellia, mutta taisi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta kun sellaisen tein. Vinoon leikattu kaitale nimittäin venyy, ja venyttää myös reunan aaltoilevaksi. Koko on 75x90, valmistui tammikuussa 2003. Nimi Sukupolvien ketju tulee siitä, että flanellikankaat on vanhojen miesten paidoista. Tälläkin peitolla osallistuin vauvanpeittokilpailuun, ja yllätyksekseni se sijoitui toiseksi. Odotin tuon ylläolevan seminolepeiton pärjäävän paremmin kuin tämän, ja meinasin jättää tämän jopa lähettämättä.
Kukin uudelleenKukin uudelleen
Elämystilkkutyö Saima Harmajan runoon Väkevä kukka. Elämystilkkutyöryhmä muodostui netissä toimivilta tilkkuilijoiden keskustelupalstoilta. Kaikki ryhmäläiset tekivät työn, jonka lähtökohtana oli sama runo. Työstä piti tulla jollain tavalla kolmiulotteinen. Minun työstäni tuli sitten kokonaan kolmiulotteinen; kartio joka seisoo pöydällä. Silitin ensin kangastilkkuja tukikankaalle, ompelin sitten vermiselli-tikkauksella palat kiinni. Harjasin pintaa juuresharjalla, niin että tilkkujen reunat hapsottuivat. Sitten tikkasin toisen kerroksen vermiselliä niin että mukana oli myös ohut vanu ja taustakangas. Työn reunat huolittelin vinonauhalla, ja ompelin käsin takaa reunat kiinni, jolloin muodostui kartio. Kartioon kiinnitetyn ruusun tein sametista, varressa ja lehdessä on rautalankarungot. Elämystilkkuprojekti alkoi kevättalvella 2002, ja työt olivat valmiina syksyllä 2002, ensiesittelyssä näyttelyssä Satakunnan museon kahviossa Porissa syyskuun ajan. Tammikuussa 2003Elämystyönäyttely oli Tampereella kahvila Runossa.
Kuva: Minna Hankala-Vuorinen
Sadonkorjuu-pettolähikuvaSadonkorjuu
Tähän peittoon käytin kolmea yksiväristä kangasta ja yhtä kuviokangasta. Kuviokankaassa on mustalla pohjalla lehtiä, sieniä, vihanneksia ja tammenterhoja. Kuvien värien perusteella valitsin muut kankaat peittoon. Peittoon oli tarkoitus tehdä reunukset kuviokankaasta, mutta sitä ei ollut riittävästi, eikä sitä enää kaupasta löytynyt lisää. Peiton malli on Jaakobit tikapuut, mutta muuntelin mallia hieman. Tein kaksi erilaista blokkia, niin että blokkien kulmien yhtyessä ei tule kahta samanväristä pikkuneliötä vierekkäin, kuten alkuperäisessä mallissa. Peitossa on tekokuituvanu, ja tausta on tiilenpunaista yksiväristä kangasta jota on päällisessäkin. Kerrokset on kiinnitetty toisiinsa solmimalla mustalla puuvillalangalla blokkien keskeltä ja kulmista. Peiton koko on 220 x 140 cm. Valmistui kesäkuun lopussa 2002. Peitto oli loppukesällä Siilinjärvellä tilkkuyhdistys Finn Quiltin valtakunnallisessa jäsennäyttelyssä.
BR-kassiBirjetan kassi
Tämän kassin tein ystävälleni syntymäpäivälahjaksi. Seminolenauhat ovat alempana olevasta seminolekassista ylijääneitä. Nimikirjaiset on aplikoitu koneella ommellen liimaharsolla kiinnittämisen jälkeen. Kassissa ei ole vuoria. Valmistui kesällä 2002
Timon peittoTimonpeitto
Peitto on tehty samanlaisista blokeista kuin aikaisemmin tekemäni Jarmonpeitto, mutta blokit on koottu eri järjestyksessä. Myös reunus, tausta ja tikkaus poikkeavat Jarmonpeitosta. Tämä peitto on tikattu koneella blokkien kärjellään seisovia neliöitä seuraten. Taustana on vaaleansininen ruutukangas, välissä tekokuituvanu. Tein tämän mieheni veljelle ylioppilaslahjaksi. Peiton koko on non 140 x 210 cm. Valmistui keväällä 2002.
lambitLambit
Tämän seinätekstiilin tein syntymäpäivälahjaksi ystävälleni, joka on lammatilan emäntä. Tähtien keskuspaloissa olevat karitsankuvat tulostin tietokoneelta mustesuihkutulostimella kankaalle. Alaosassa olevan lampaista kertovan raamatunjakeen kirjoitin kankaalle spriiliukoisella tussilla. Työn koko on 58 x 68 cm. Se valmistui keväällä 2002.
pupupeittoPupupeitto
Tämän lapsenpeiton suunnittelin käsinpainettujen pupunkuvatilkkujen ympärille. Blokit ovat hirsimökkejä, kankaat ovat yksivärisiä puuvillakankaita. Taustana on flanellinen kuviokangas. Peiton korkeus on vajaa metri. Valmistui kevättalvella 2002.
keltaiset tyynytpunottua pintaaTyynyt
Nämä tyynyt syntyivät pujottelukokeiluni tuloksena. Punoin kolmella  erivärisellä kaitaleella pintaa, jossa kaikista kaitaleista jää näkyviin salmiakin muotoiset kuviot. Tässä pujottelussa samaan suuntaan menevät kaitaleet ovat kaikki saman värisiä. Jos värien järjestystä muuttaa, saa aikaan erilaisia kuvioita. Koska tässä käyttämäni kaitaleet olivat taittamattomia, ja risareunat jäivät näkyviin, tikkaisn punoksen päälle tiheästi erivärisiä vapaita konetikkauksia (vermiselliä). Oikealla näet lähikuvan punotusta pinnasta. Tyynyjen sisätyynyt ovat 40x40 cm.
Tyynyjen taustalla näkyy huovuttamani raidallinen keinutuilin matto.
koiran makuualustaNukkuma-alusta koiran koriin
Tämän alustan tekeminen oli ollut mielessäni jo pitkään. Ompelin sen hirsinökkimuunnoksella, niin että keskuskuvan ympärille tuli erilevyisiä kaitaleita. Pyrin välttämään kaikkea säännönmukaisuutta, ja kaitaleet olivat muista töistä ylijääneitä. Ompelin kaitaleet niin, että mukana oli jo vanu ja taustakangas. Tekniikka olikin työläämpi kuin luulin, ja taustakangasta ei saanut millään pysymään suorana. Laitoin sitten valmiin työn taustaksi vielä farkkukankaan, ja se jäykisti alustan sopivasti niin, ettei se mene kurtuille kun koira siinä pyörii. 
Taiga-seinävaateTaiga
Tässä seinävaattessa onnistuin tekemään jo vähän isomman neliön, kuin mitä alla olevassa kassissa on. Innostuin kokeilemaan tällaista mallia, kun näin Jane A. Sassamanin kirjassa A Quilted Garden kuvan hänen työstään Zig Zig Spiral. Tein ensin kaitaleyhdistelmän, jossa oli mukana yksi seminolekaitale, ja leikkasin siitä viistosti neljä suorakulmaista kolmiota. Oli hieno nähdä millainen neliö näistä muodostui. Reunukseksi laiton leveän viininpunaisen kankaan, jossa on valkoisia pisteitä. Kuvassa valkoisina näkyvät kaitaleet eivät oikeiasti ole valkoisia, vaan vaalea keltainen ja vaalea turkoosi. Taiga on kooltaan 56 cm neliö, ja se valmistui kevättalvella 2002.
kauppakassiKauppakassi
Testasin minulle uutta tekniikkaa, ja tein kassin kyljessä olevan neliön. Siitä tuli paljon pienempi kuin olin kuvitellut, enkä keksinyt sille oikein muuta käyttöä, kuin ommella sen ympärille kassin. Kassissa ei ole vuoria, ja se on kätevä käyttää kauppakassina, kun se mahtuu käärittynä taskuun.
seminolekassiSeminolekassi
Tämän kassin tekemiseen kulutin joulunpyhät jouluna 2001. Kassissa on kolmea erilaista seminole-tekniikalla tehtyä nauhaa, ja yksiväristen kaitaleiden koristeena on polvekenauhoja. Idean tämän kassin tekemiseen sain Miranda Innesin kirjasta Tilkkujen Taika. Siinä on ohje Seminolien tyynyyn, jonka perusteella suunnittelin kassin, ja tein seminolenauhat kirjan ohjeiden mukaan. Kassia tehdessä oli tarkoituksena, että siihen mahtuisi kansio vaakatasoon, mutta pienen laskuvirheen takia se mahtuukin vain pystyyn ;-) Kassissa on punainen vuori sisäpuolella, kädensijat on valkoista nailonnauhaa, johon ompelin koristeeksi vihreätä polvekenauhaa.
parisängynpeittolähikuvaParisängynpeitto
Tämän parisängynpeiton tein vanhemmilleni joululahjaksi. Aloitin peiton teon syksyllä 2001, ja se valmistui pari päivää ennen joulua. Tiukille meni, mutta ehdinpäs! Malli on hidden wells, peiton koko on 220x220 cm. Halusin käyttää aika räväköitä värejä. Välissä tuntui kyllä, että taisi tulla vähän liiankin räväkät, mutta isännän kommentti "näyttää ihan tilkkutyöltä" pelasti. Eipä ainakaan tullut tylsää, mitäänsanomatonta työtä. Erityisesti tykkäsin puna-sinisestä ruusukuvioisesta kankaasta, jota ei kovin pieniksi paloiksi voi leikellä. Tässä ruusuista saa vielä selvää. Peitto on tikattu koneella koristeompeleella vinoruudukoksi blokkien ruutujen mukaan.
Isoa peittoa ei ole ihan helppoa tikata koneella, mutta kyllä se onnistuu. Tässä tikkailen Mansikka -peittoa joka on kooltaan reilut pari metriä kanttiinsa.  Viistot tikkaukset onnistuvat helpoimmiten; silloin ei tarvitse rullata peittoa vaan sen voi vetää aina kulmittain koneen läpi. Oikealla olevassa  kuvassa peitto on valmiina.
Valtte koisimassa tilkkutäkin päälläValtteri silityslaudallaReunusta ompelemassa
Kissat tykkää myös harrastuksestani!
Tässä muutama kuva esimerkiksi siitä, kuinka kissamme nauttivat tilkkutöistä. Ensimmäisessä kuvassa Valtteri makoilee juuri valmiiksi saamani peiton päällä. Kuvan on ottanut isäntä, minähän olisin antanut kissalle lähdöt heti. ;-) Onneksi oli talviaika, eikä kissan tassut olleet likaiset. Viisaampaa olisi muuten käärin tilkkutyö aina niin, että tausta tulee ulospäin. Toisessa kuvassa Valtteri makoilee silityslaudalle jääneen kankaanpalan päällä. Olin jo muutamana päivänä ihmetellyt, että mistä ihmeestä silityslaudalle voi tulla hiekkaa. Mutta selvisihän sekin sitten... Kolmannessa kuvassa olen ompelemassa Jarmonpeiton reunusta, ja Santeri löysi tietenkin heti oivallisen nukkumapaikan!
Lisää vanhempia tilkkutöitä sivulla 2.
etusivuminä itteharrastuksetelukatkuvialinkitkirjoitaluemailaa!

© Seija Paananen