Akaattikotilo eli Jättiläismaakotilo

(Achatina fulica)

Alun perin Itä-Afrikasta kotoisin olevat akaattikotilot ovat viime vuosisadalta lähtien levinneet lähes kaikkialle, missä ilmasto on riittävän lämmin ja kostea. Osa kotiloista on levinnyt vahingossa banaanikuormien mukana, osa on istutettu. Havajille ensimmäiset kotilot vietiin lemmikkieläimiksi, Uuteen-Guineaan japanilaiset sotilaat veivät niitä ruoakseen. Uusilla elinalueillaan akaattikotilot lisääntyvät loputtomasti luonnollisen vihollisen puuttuessa. Tiet voivat käydä liukkaiksi, kun kotiloita jää auton alle, ja aina uusia eläimiä tulee syömään raatoja. Luonnossa kotilot ovat liikkeellä vain kostealla ja lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Huonommissa oloissa ne etsiytyvät piilopaikkaan, vetäytyvät kuoreensa ja sulkevat luukun pienellä läpällä. Tällaisessa lepotilassa ne voivat olla jopa vuodenkin.

TERRAARIO

Terrarioksi pikkukotiloille riittää aluksi hyvinkin pieni astia, mutta kotilot kasvavat nopeasti ja tarvitsevat pian isomman astian. 40-60 litran vetoinen astia on sopiva muutamalle täysikokoiselle kotilolle. Vanha akvaariokin käy hyvin, jos osa kansilaseista korvataan rei´itetyllä levyllä, verkolla tms. Käytännössä muoviallas on kevyempänä helpompi käsitellä. Terraarion pohjalle levitetään lannoittamatonta turvetta tai multaa vähintään viiden sentin kerros. Lannoittamatonta turvetta voi ostaa puutarhamyymälöistä "Juures turve" tai "Luonnon turve" -nimikkeellä. Turve pitää aluksi kostuttaa hyvin, ja pitää kosteana päivittäisellä sumutuksella sumutuspullolla. Turpeen tarvitsee vaihtaa vain muutaman kerran vuodessa, jos keräät ulosteet ja pilaantuneet ruoantähteet pois säännöllisesti. Terraarion voi sisustaa mielensä mukaan, kotilot eivät tarvitse erityisiä järjestelyjä piiloutumisen tai kiipeilyn vouksi. Halutessaan ne piiloutuvat turpeeseen ja kiipeilevät lasia pitkin. Älä kuitenkaan laita terraarioon myrkyllisiä tai muitakaan eläviä kasveja, kotilot saattavat syödä ne. Lämpötilaksi soveltuu hyvin normaali huonelämpö. Sijoita terraario niin, ettei siihen paista aurinko, suljetussa astiassa lämpötila voi nousta liian korkeaksi.

RUOKINTA

Kotilot ovat kaikkiruokaisia. Salaatit, kurkut, omenat, perunat, tomaatit, paprikat, porkkanat ja appelsiinit ovat herkkuruokaa, myös lihaa voi halutessan antaa. Kesällä voit kerätä niille voikukanlehtiä. Kotiloille kelpaavat myös hieman vanhentuneet kasvikset ja hedelmät, joita on usein kaupassa alennuksella myytävänä. Kotilot tarvitsevat lisäksi kalkkia kuorensa kasvattamiseen. Tarjoa lemmikkieläinkaupasta saatavia seepiansuomuja tai apteekissa myytävää liitujauhetta. Anna liitujauhe matalalta alustalta, ettei se sekoitu turpeeseen. Vesiastiaa kotilot eivät tarvitse, mutta voit sumuttaa niiden ihoa silloin tällöin.

LISÄÄNTYMINEN

Kotilot voivat elää lähes kymmenen vuotta, ja sukukypsyyden ne saavuttavat noin vuoden iässä. Kotilot ovat kaksineuvoisia eli parittelussa kumpikin osapuoli voi esiintyä sekä koiraana että naaraana. Kotilot munivat aluksi kymmeniä, vanhempana satoja vaaleita munia turpeen alle. Munat kuoriutuvat noin viikossa ja turpeen alta ryömii parvi nälkäisiä pikkukotiloita. Kuoriutuessaan ne syövät ensiksi munienkuoret, ja alkavat ruokailla normaalisti parin päivän kuluttua. Niille voi tarjota ihan samaa ruokaa kuin aikuisillekin kotiloille.
Akaattikotilo voi varastoida parittelussa saamiaan siittiöitä useita kuukausia, ja munia vaikka olisi ollut pitkäänkin yksin. Jos et halua isoa kotiloparvea, kannattaa munat poistaa heti terraariosta, muutoin joka munasta kuoriutuu pikkukotilo. Laumaeläimenä kotilot viihtyvät parhaiten useamman yksilön parvessa, mutta voit kyllä pitää vain yhtäkin kotiloa. Akaattikotilot voivat kasvaa nyrkin kokoisiksi.

Käsittele kotiloita varovasti, ettei kotilon kuori mene rikki. Kasvavasta reunasta kuori on haurasta, mutta siihen kohtaan tulleet murtumat kotilo pystyy korjaamaan. Kun irrotat lasiin liimautunutta kotiloa, liu´uta sitä varovasti kohti lasin reunaa. Älä vedä kotiloa suoraan irti lasista, kuori voi irrota ruumiista. Kotilot voi silloin tällöin pestä vesihanan alla. Kuoren saa puhtaaksi harjaamalla varovasti esim. kynsiharjalla.
Joskus voi käydä niin, että kotilo vaipuu horrokseen. Syynä on yleensä se, että lämpötila on päässyt laskemaan, tai terraario on kuivunut liiaksi. Tällöin kotilo kaivautuu turpeen alle, ja tekee kuoren aukkoon vaalean läpän. Kotilon saa herätetyksi parhaiten huuhtelemalla sen kädenlämpöisen vesihanan alla. Kun kotilon laittaa huuhtelun jälkeen takaisin terraarioon (jonka olosuhteet on tarkistettu!), se työntyy pian ulos kuoresta, ja syö läpän. Kotiloille ei ole haitaksi vaikka ne silloin tällöin olisivatkin horroksessa, kuuluuhan se luonnossakin niiden elämään. Tarpeellinen se ei kuitenkaan ole.