Kaikki alkoi.... ...helmikuussa 1997.Tarhassa vilistävistä laikan pennuista yksi -riistanharmaa narttu, oli huomattavasti sisaruksiaan pienempi. Mutta vain kooltaan! Kalin kohdalla pieni ei todellakaan ole yhtä kuin mitätön, sillä vaatimattoman koko paikattiin jo penikkana suunnattoman suurella egolla ja itsevarmuudella; pienet maitohampaat vaan välähtelivät Kalin pöllyyttäessä isompia ja vanhempia koiria.

  Laikamaisesti, eli ulkomuoto ja käytelmät...

Ulkomuodoltaan siro ja sulava Kali on nopea sekä kestävä liikkuja. Kalilla on erittäin tarkat aistit ja se seuraa ympäristön tapahtumia tarkasti; merkkaa ja ilmaisee heti pienimmänkin rasahduksen sekä hajun ja näin ollen kaikki mielenkiintoinen löydetään nopeasti ja tehokkaasti. Intohimonsa turkiseläimiin Kali osoitti jo hyvin varhain, hoksatessaan emännän talvipalttoon (entiset) turkissomisteet. Eli Suomennettuna, Kali ”rakastaa” kaikkea ”pientä ja karvaista”.

Nuorena Kali oli sanalla sanoen ruma, pitkäjalkainen luusäkki. Vanhemmiten ulkomuoto tasapainoittui ja lopputuloksena olikin erittäin elegantti ja feminiininen narttu koira. Kali on hyvin kevyt ja siro ja sen parhaimpina puolina pidän kaunista riistanharmaata väriä, sekä komeaa häntää ja turkin pituutta. Kalin koko on myös mielestäni hyvä ja rungonmittasuhteila se on lähellä ihannetta vaikka iso häntä luokin illuusiota lähes neliömäisestä koirasta.Kalin ulkomuodon heikkoudet löytyvät lähinnä kallon ja silmien muodosta, ja hiukan liiallisesta keveydestä. Kali saisi olla kauttaaltaan hitusen järeämpirakenteinen, ollakseen ideaali länsi-laika narttu.

  Sisäistä kauneutta, eli luonteesta...

Luonteeltaan Kali on herkkä, älykäs ja hieman tosikkomainen. Se ei sorru riehumiseen eikä hölmöilyyn ja saattaakin viettää pitkiäkin aikoja hiljaa haaveillen. Vieraita ihmisiä kohtaan Kali on ystävällinen, joskin hieman välinpitämätön ja vieraita koiria Kali ei yksinkertaisesti noteeraa. Ja nimensä mukaisesti, Kali on todellinen matkatoveri, aina valmiina lähtemään mukaan. Oma lauma on Kalille kaikki kaikessa, mutta ei vaadi itseensä kohdistunutta huomiota - riittää kun lauman jäsenet ovat läsnä.

Tampereella 16.8.2003, Kali suoritti luonnetestin hyväksytysti loppupistein 110p, laukausvarma, tuomareina toimivat Kai Tarkka ja Sami Kiiveri. Mitään yllättävää ei testissä tullut ilmi, vaan testitulos oli juuri sellainen kuin Kalilta saattoi odottaakin, hillittyä hallittua käytöstä ilman ylilyöntejä suuntaan tai toiseen. Ainoana yllätyksenä se, että Kali suostui taistelemaan jopa tuomarinkin kanssa. Tuomarit luonnehtivat Kalin testitulosta sanalla "pieni", sillä lähes kaikki osiot olivat +1 tai -1, poikkeuksena temperamentti ja luokse päästävyys, jotka molemmat olivat +3, mitään muuta Kalilta ei olisi voinut odottaakaan, hyväntahtoinen, luokse päästävä ja vilkas, se on meidän Kali-Kaamea :).

  Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, eli Kali harrastaa...

Sosiaaliset metsästysretket ovat olleet Kalin tärkein ja rakkain harrastus, ennen, nyt ja tulevaisuudessakin, luulen, mutta niiden lisäksi Kalilla on ollut nuorena plikkana ohjelmistossaan joskus muutakin puuhaa. Koska Kali oli - ja on edelleen, 15 vuoden iässä, erittäin liikunnallinen ja aktiivinen koira, sen lempi puuhat liittyvät tietenkin erityisesti liikuntaan. Se rakastaa vapaana juoksemista ja viihtyi erinomaisesti myös vieheen perässä vinttikoira radalla vielä 10-vuotiaanakin. Nuorempana Kalin harrastusrepertuariin kuuluivat myös agility ja toko.

Agility kuului Kalin ohjelmistoon sangen tiiviisti vuodet 1999-2006, ja näinä vuosina se osoittautui kaikista kouluttamistani koirista monimutkaisimmaksi olennoksi. Siitä huolimatta - tai ehkä juuri siksi, Kalin myötä agilitystä tuli minulle yhä tärkeämpi harrastus. Kalin ylpeydestä, itsenäisyydestä sekä halutun käyttäytymisen suuresta välimatkasta verrattuna geneettisesti ohjelmoituun käyttäytymiseen johtuen, sen opettaminen ja motivointi oli haastavaa ja mielenkiintoista. Päätä sai käyttää ja harjoituksiin oli todella paneuduttava. Kalista ei tullut Agilityn Suomenmestaria, tuskin edes agilitykoiraa. Siitä tuli "avustajakoira", ja siinä se on tehnyt kullanarvoista työtä. Kalin antamaa oppia koiran käyttäytymisen, kouluttamisen, motivoinnin ja ohjaamisen suhteen ei voi rahalla mitata, eikä yksikään "ihmisguru" pysty samaan.

Maaliskuussa 2006 Kali-Kaamea teki uransa viimeisen kilpailu startin; radalle lähdettiin sekavin tunnelmin, haikeana ja täydellä riemulla. Tulokseksi Kalille tuli hyl, väärä rata, kuten monta kertaa aiemminkin, silti rata oli elämämme paras. Täynnä riemua. Pakottavaa syytä Kalin agility uran lopettamiseen ei ollut - muualla kuin omassa päässäni. Halusin muistaa viimeisen yhteisen kisamme koitoksena jossa koira kiitää taikakulkusten helistessä joka askeleella: kevyesti, ketterästi. Halusin koiran jäävän eläkkeelle täysin terveenä ja hyväkuntoisena, sen Kali-Kaamea on todella ansainnut, niin loistavaa työtä se on vuosien saatossa tehnyt.

Ratajuoksu oli Kalin ehdottomasti rakkain harrastus - mitä muuta edes voi odottaa, kun kyseessä on voimakkaan saalisvietin omaava ja liikkumista rakastava koira. Vinttikoiraratahan on sille oikea unelmien täyttymys ;). Kalin oma suosikki matka oli 480m, koska siinnä sai juosta piiiiiiiiitkään.

Kalin kanssa on harrastettu hieman myös TOKOa ja se suoritti tehtävät iloisesti. Erityisesti luoksetulo ja seuraaminen ovat kivoja liikkeitä ja paikalla makuussa Kali olisi pysynyt luultavasti maailman tappiin asti, sillä ei ole mihinkään kiire. Muutamaan tottelevaisuuskokeeseenkin Kali on ehtinyt elämänsä aikana osallistua. Ensimmäisen kerran Kalin tottelevaisuutta mitattiin ensimmäisen Seinäjoen Jahtihaukuissa elokuussa 1999. Kyseessä oli metsästyskoirien tottelevaisuuskisa, jossa suoritettavina temppuina oli mm. autoon meno ja "makkara repun vahtiminen". Repun vahtiminen ei Kalille tuottanut ongelmaa, Kali makasi kylmän tyynesti repun vieressä piittaamatta pätkääkään makkaroista. Sen sijaan Saabiin nouseminen kummastutti Kalia, sillä Kali ei ole tottunut matkustamaan "matolaatikoissa" vaan ainoastaan autossa... :) Ensimmäinen virallinen tottelevaisuuskoe oli Tampereella syyskuussa 2001, tuomarina Juha Kurtti ja tulos ALO2 pistein 155.

Näyttelyissä Kalin kanssa käytiin harvakseltaan. SERTit tulivat kasaan kolmessa ensimmäisessä avoimenluokan näyttelyssä ja onpa jokunen RYP sijoituskin tullut. Koska Kali on rekisteröity ER-rekisteriin, CACIBeja se ei ole voinut ottaa vastaan. Kali on myös saavuttanut PN2 tuloksen laikojen erikoisnäyttelyssä vuonna 2001, tuomarina oli silloin Paula Heikkinen-Lehkonen ja tätänykyään veteraaniluokassa Kalima oli usein paitsi ROP-VET, myös ROP.

Kalin titteleitä ja saavutuksia elämän varrelta...