| Yleistä * Viritys * Tuning * Huollot&korjaus * Muuta * Kuvia * Osta/myy * Vieraskirja | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kokemuksia Kerron hieman yleisesti axusta ja siinä seossa omista kokemuksista omasta näkökohdasta n. 5000km:n kokemuksella AX on hiukan pienempi kuin nykyiset enduromopot mutta siitä ei ole haittaa vaan enemmänkin hyötyä. Esimerkiksi liukkaalla pystyy jalat pitämään maassa lyhyempikin kuski koska istuinkorkeus on vain 78 cm ja AX kestää melko hyvin kaatuilua, ainoastaan kytkin- sekä jarrukahva saattavat katketa. AXun hyviä puolia ovat harvinaisen hieno kierroslukumittar, hyvä ajettavuus ja ajoasento; kuljettaja on tilanteen herra, oli kyseessä enduro pellehyppelyt montulla tai sitten rauhallinen ajo maantiellä; jumalattoman tukeva runko ja tavarateline, AXussa on sen ajan varmasti tukevin runko ja tavarateline jotka kestävät kaverin kyytsäämisen; moottorissa on vesipumppu, eli nesteet kiertää varmasti ja kiinni leipomisen vaara pienenee toisin kuin tigerissä; AX on todella nätti pienen tuunauksen jälkeen, siis nätimpi kuin tigeri. AXun nurjia puolia ovat vain ja ainoastaan vakioetulokari, joka on kuin jostain vanhasta supermotosta ja sitten maailman ikävimmät asiat eli epästandartit osat, kaikkien äiti niistä on ne M7 mutterit ja pultit, jossa lähtee hermot ja sitten entisöijän ikävin uutinen eli varaosien saatavuus on niin ja näin, eli jos joku menee rikki niin sitä on vaikeampi saada kuin vaikkapa tigerin osia, harvinaisuudesta johtuen. Mottorihan AXussa on ihan kohtuu hyvä, siis vakionakin. Tosin jos erehtyy sille virittämisen tielle, sieltä ole paluuta koska siinä nälkä vain kasvaa ja rahaa menee. Mutta kuten kaikissa vanhoissa vehkeissä, käytetty saattaa tehdä oikkuja joita ei osaa odottaa. Tähän auttaa hyvin paljon jos huoltaa ja tekee vianetsintöjä etukäteen. Moottori antaa vakiona parhaat tehot siinä 5 000rpm paikkeilla ja viilatulla siinä 7 000-8 000rpm alueella riippuen mopon kunnosta. Alakertakin kestää kunhan on hyvät laakerit ja tarpeeksi hyvää öljyä vaihteistossa. Mooottorin ääni on vakiona semmonen aika "möreä" elikkä se ei kuulosta miltään piikiltä, viilausten jälkeen äänet terävöityvät. Soundithan ovat erikuuloiset eri kohdissa mopoa, esimerkiksi sivulta mopon ääni kuulostaa täysin erilaiselta kuin päällä istuttaessa. Vaihdettaessa pyttyä äänet muuttuu piikkimäisemmiksi, riippuen pitkälti pakoputkesta. Nestejäähdytyksen ansiosta axulla passaa ajella maastossa vaikka tappi pohjassa toisin kuin ilmajäähdytteisillä, koska ne kuumuvat liikaa ja saattavat leipoo kiinni rasittavassa hitaassa ajossa. AX:ää valmistettiin vuosina 1989-1993. Vuonna 89 AX:ät olivat täysin punaisia. Kokonaan punaisia AXuja ehdittiin valmistaa reilut 900 kappaletta. Uudemmat AX:t olivat sitten punavalkoisia joka on edelleenkin hyvä väriyhdistelmä. Näitä valmistettiin kaiken kaikkiaan n.1400 kappaletta eli koko mopoa valmistettiin noin 2300 kpl. Tästä on tietenkin vuosien saatossa onnettumuudet ja moponpurkajat verottaneet osansa pois, joten AX on varsin harvinainen vastaantulija, arvelisin nykyisin (2004) olevan liikenteessä noin 1500 AX:ää. AX:n renkaat ovat kooltaan takana 17" (leveys 2.75") ja edessä 19" (leveys 2.25"). Vakiorenkaat ovat merkiltään MT-2000, ne ovat parhaimmillaan kaupungissa tai sorateillä, maastoon ja montulle on hyvä olla karkemmat renkaat, ainakin hiekkamontulla olisi hyvä olla kunnon nappulat! Edessä on Grimecan hydraulinen levyjarru, takana Grimecan rumpujarru jotka riittävät todella hyvin axun pysäyttämiseen kunhan opettelee ensiksi jarrutusmatkat. Tosin märällä kelillä jarrut saattaa olla oikukkaita, etenkin takarumpu koska jarru häviää totaalisesti jos vettä joutuu rumpuun. Etujarrukin aluksi luistaa ja sitten vasta "ottaa". Oikein ilmattuna ja hyvillä jarrupaloilla onnistuu komeat takapyörän nostotkin, olempa itse keikauttanut pari kertaa ympärikin. AX:n jouset on ihan hyviä, etuhaarukka "lyssähtää" pohjaan turhan helposti vaikka öljyä olisi vaikka muille jakaa, takana on monojousitus ja on progsesiivinen eli suomeksi se jäykentyy mitä pohjemmaksi se menee! Eujouset ovat Paiolin nestevaimennettu teleskooppihaarukka, joustovara 130mm, takana Paiolin neste-ilma vaimennettu Pro Track mono-jousitus portaattomalla jousen jäykkyyden säädöllä, jousto 150mm. Jousitus on varsin hyvä kunhan se on tarpeeksi jäykkä, löysillä/vähillä öljyillä etupää tuppaa pakkautumaan kasaan jarrutuksissa. Vanhat mopot eivät välttämättä ole taloudellisimpia mopoja, mutta jos niitä huolella pitää, ne vastaavat kyllä olemalla ilman vikoja. Bensankulutus viilausten jälkeen on semmosta 1l / 20km, tankillinen riitti pari päivää mutta jos rauhallista ajoa maantiellä ajelisi niin eiköhän se olisi jotain 4l / 150km, ja se kuviteltu 1,5l/100km on aika hiljasta ajelua (35-40km/h). AX:n vaihteisto on ihan hyvä, tässä axun nopeustaulukko (polkypyörän digimittarilla) pytyn viilauksen ja 14 eturattaan jälkeen tasaisella hiekkatiellä:
Pienempi lukema on mitattu n. 2000r/pm ja suurempi n.9500rpm |