[LUONNONANSA]
LOTAN KUOLEMA JA YLÖSNOUSU


  • TAPAHTUMIEN KULKU:
  • Läksin puoliltapäivin läheiseen Kulpakkoselkään tarkoituksella ampua haukulta metso, tuliaisena Rautalammille, jonne matkustaisin seuraava päivänä. Olin jo palaamassa takaisin autolle, kun LOTTA aloitti haukun, jonka kohteena olikin hirvi. Haukku siirtyi lähemmäksi Ivalojokea ja loittoni samalla tiestä. Jätin makuualustan merkiksi koiralle, ja ajoin seuraavaan maahan kuulostamaan haukkua ja samalla tutkalla totesin haukun loitonevan tiestä länteen. Ajoin takaisin hakemaan makuualustan, ja tutkalla totesin koiran lähestyvän tietä.
    Palasin hiukan takaisin ja jätin auton kuullakseni haukun. Kuulinkin tien takaa "ajokoiramaisen" älähdyksen, jonka aiheuttajaksi tutka näytti koiraani. Kutsuin sitä pois, jolloin tutka alkoi näyttää koiran loittonevan. Arvelin karkottaneeni hirven, jonka perään koira jatkoi.
    Sen jälkeen en saanut tutkalla uutta havaintoa. Kuljin jokirannat ja kävin Kariselästäkin käsin etsimässä.
    EI HAVAINTOJA !
    Illansuussa tutkasin vielä viimeiseltä havaintopaikalta ja sain heikon signaalin suonotkoon. Kuljin suunnassa ja etsi tutkaa, jonka arvelin pudonneen varvikkoon. Kuljettuani suonotkon yli n. 150m tutkan näyttö loppui kokonaan. Suon takaa etsin uuden paikan, jossa taas sain heikon signaalin ja suunnistin takaisin notkoon. Näin tiheän vaivaiskoivikon peittämässä varvikossa suossa reiän, jonka ohitin.
    Ihmettelin, mikä sen on tehnyt? Koska turpeita ei näkynyt ja reunat olivat vastakaivetun mustat, käännyin takaisin katsomaan.
  • SIELLÄ SYVÄLLÄ MUDASSA NÄKYI 5 cm pitkä PUNAINEN TIKKU, joka oli tutkapannan anteenin pää.

  • SE, mitä mudasta löysin, OLI LIIAN JULMAA OLLAKSEEN TOTTA !

  • Olin ollut alle 50 m kaltiosta, josta kuulin koiran äläyksen. Se oli varmaankin satuttanut kaularankansa kaltion reunaan pudotessaan,
    koska ei pystynyt haukkulla ilmaisemaan itseään.
    Tutka antoi VAIN HEIKON signaalin siellä turpeen sisällä, ja siksi etsin koiraa kauempaa??
  • LOTTA oli 3½-vuotias ja haukkui metsot, hirvet ja karhun.
  • Minun tuntemukseni voi tietää vain sellainen metsämies, joka on menettänyt hyvän koiransa,
    METSÄSTYSKAVERINSA tapaturmaiseti.