Suomen Ev.lut kirkon jäsenmäärä vuosina 1920–2010

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan hieman Suomen ev.lut. kirkon jäsenmäärän kehitystä kuluneen vuosisadan aikana. Tarkastelua hankaloittaa se, että jäsenluvun tilastointitapa on muuttunut vuonna 1970 niin että sitä edeltäneet prosenttiluvut eivät ole vertailukelpoisia nykyisiin prosentteihin. Tästä johtuen esitys on jaettu kahteen osaan: vuosiin 1920–1970 ja 1970–2010. Keskenään näitä kahta ei voi aivan suoraan vertailla, mutta tarkastelujaksojen sisällä tapahtuneita suhteellisia muutoksia voitanee jokseenkin luotettavasti vertailla.

Kirkon jäsenten osuus väestöstä 1920–1970

Aloitusvuodeksi on valittu 1920, koska kirkosta eroaminen tuli mahdolliseksi vuonna 1923. Sitä ennen Suomessa ei ollut käytännöllisesti lainkaan uskonnonvapautta, vaan kaikkien oli kuuluttava johonkin kirkkoon. Tuolloin vaihtoehtoina olivat evankelisluterilainen tai ortodoksinen kirkko, "eriuskolaisuus" ja vuodesta 1918 alkaen juutalaisuus. Näistä evankelisluterilainen kirkko käsitti 98 % Suomen kansasta.

Ev.lut kirkon jäsenten prosentuaalinen osuus suomalaisista 1920–1970
Kuvaaja 1: Ev.lut kirkon jäsenten prosentuaalinen osuus suomalaisista 1920–1970

Kuten kuvaajasta 1 voidaan huomata, ensimmäiset 50 vuotta olivat hyvin tasaista aikaa. Uskonnonvapauslain voimaan astumisen jälkeen kirkko ei kokenut kovinkaan suuria muutoksia, 50-lukua lukuun ottamatta. Jäsenmäärä pysytteli 90 % paremmalla puolella, kaventuen vain marginaalisesti. 1960-luku oli kirkolle viimeinen hyvä kausi, jolloin jäsenmäärä ei vuosikymmeneen laskenut lainkaan. Koko tarkastelujaksolla kirkon jäsenten osuus laski ainoastaan 6 %-yksikköä.

Kirkon jäsenten osuus väestöstä 1970–2010

Vuosi 1970 on useassakin mielessä suuri taitekohta. Tilastollisen analyysin kannalta merkittävintä on tilastointitavan muutos joka ajoittuu vuoteen 1970. Joissakin tilastoissa kirkon jäsenten osuudeksi mainitaan 92,4 % kun taas toisissa jäsenten osuudeksi on merkitty 95 %. Minulla ei ole tietoa siitä mistä tämä tilastointitavan muutos on johtunut. Kenties suomalaisten määrä on laskettu toisenlaisin perustein, esim. lukien mukaan ulkomailla suvat, tai toisinpäin. Muutoksesta aiheutuu se, ettei ole oikein mahdollista vertailla tätä pistettä edeltäviä ja seuraavia lukuja keskenään, koska ne perustuvat eri asioihin.

Ev.lut kirkon jäsenten prosentuaalinen osuus suomalaisista 1970–2010
Kuvaaja 2: Ev.lut kirkon jäsenten prosentuaalinen osuus suomalaisista 1970–2010

1970-luku on ollut taitekohta myös siinä mielessä, että kun edeltäneen vuosikymmenen ajan jäsenmäärä säilyi samana, 70-luvun aikana jäsenmäärä romahti liki 5 %-yksikköä. Tämä on oletettavasti saanut kirkonisät huolestumaan ensimmäisen kerran, sillä kuten mainittua, edellisen 50 vuoden aikana kirkon jäsenmäärä laski vain 6 %-yksikköä. Nyt sama muutos tapahtui vain kymmenessä vuodessa.

Kuvaajasta 2 nähdään että 70-luvun taitteesta alkanut jäsenmäärän kaventuminen on jatkunut siitä eteenpäin ajoittaen hidastuen, ajoittain kiihtyen. Seuraavat 5 %-yksikköä kaventuivat kirkon markkinaosuudesta 80-90-lukujen aikana. 90-luvun laman jälkeisellä nousukaudella kirkosta eroaminen hidastui hetkeksi, mutta pian etenkin vuoden 2003 uskonnonvapauslain uudistuksen myötä kirkosta eroaminen alkoi jälleen voimakkaana.

Kaikkiaan voidaan todeta että kun tarkastelujakson ensimmäisellä puoliskolla 50 vuoden aikana kirkon jäsenmäärä väheni 6 %-yksikköä, jälkimmäisellä 40 vuoden tarkastelujaksolla kirkosta erottiin liki kolme kertaa niin paljon.

Kirkon jäsenluku 1970–2010

Kirkon suosiota voidaan tarkastella myös jäsenten fyysisellä määrällä. Suomen väestö on kasvanut tasaisesti kuluneen 40 vuoden aikana. Samaan aikaan kirkon jäsenluku ei ole kasvanut lainkaan, päin vastoin, 2000-luvulla se on kääntynyt laskusuuntaan.

Ev.lut kirkon jäsenluku suhteessa suomen väkilukuun 1970–2010
Kuvaaja 3: Ev.lut kirkon jäsenluku suhteessa suomen väkilukuun 1970–2010

Kuvaajassa 3 nähdään kuinka suomalaisten määrä on kasvanut 40 vuoden aikana. Suomen väkiluku on vuodesta 1970 kasvanut 750 000 henkilöllä. Tänä samana aikana kirkon jäsenmäärä puolestaan on laskenut 100 000 jäsentä. Vaikka kirkon jäsenmäärä pysyykin näennäisesti vakiona, on merkittävää että se ei seuraa lainkaan väkiluvun normaalia kasvua. Jos kirkon jäsenmäärä olisi noudattanut normaalia väestönkasvua, kirkossa olisi nykyään 5 miljoonaa jäsentä. Niitä on kuitenkin vain n. 4,2 miljoonaa, ja nykyinen suunta on alaspäin. Kirkko on 40 vuodessa "menettänyt" 800 tuhatta jäsentä, kun sen jäsenmäärä suhteutetaan väestönkasvuun.

Kirkon jäsenmäärään vaikuttaa kaksi vaihtuvuutta: kirkko saa joka vuosi uusia jäseniä kun vauvoja kastetaan kirkkoon, mutta samalla kirkko siunaa hautaan lähes saman verran jäseniään. Kasteiden määrä on ollut viime vuosina laskussa, kun taas kuolleet ovat suurelta osin vanhuksia jotka kuuluvat kirkkoon keskimääräistä uskollisemmin. Vuosittain kirkosta myös eroaa tietty määrä jäseniä, mutta samalla siihen liittyy uusia jäseniä. Tämä vaihtuvuus on ollut kirkolle tappiollinen lähes vuosisadan ajan, ainoana poikkeuksena lyhyt jakso 60-luvulla, jolloin kirkkoon liittyi enemmän ihmisiä kuin siitä ehti erota. Tämän lisäksi kirkon jäsenten määrään vaikuttaa jossain määrin myös siirrot läsnäolevista poissaoleviin ja toisinpäin. Tämä tarkoittaa sitä että ulkomailla oleskeleva Suomen kansalainen voi olla myös kirkon jäsen, mutta hänet kirjataan poissaolevaksi.

Samaan aikaan vuodesta 1970 lähtien uskontokuntiin kuulumattomien määrä on kasvanut voimakkaasti. Siinä missä vuonna 1970 uskonnottomie oli vasta 240 000, vuoteen 2010 mennessä määrä on kasvanut yli nelinkertaiseksi ollen nyt ensimmäistä kertaa yli miljoona. Tämä havainto vahvistaa myös sen että suomalaiset maallistuvat voimakkaasti sikäli että ev.lut. kirkosta eroavat eivät juurikaan liity muihin rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin vaan nimenomaan jättäytyvät uskontokuntien ulkopuolelle.

Ruotsin kirkon jäsenmäärä 1970–2010

Koska Suomi ja Ruotsi ovat kulttuurillisesti ja maantieteellisesti varsin läheiset, on mielenkiintoista verrata Suomen ev.lut. kirkon ja Svenska Kyrkanin jäsenmäärien kehitystä. Kuvaajasta 4 havaitaan että 1970- ja 80-luvuilla on ollut varsin samankaltaista, Suomen ev.lut kirkon jäsenmäärä on ollut vain kolmisen prosenttiyksikköä pienempi kuin Ruotsin. 90-luvulla tilanne kääntyi Ruotsin eduksi, kun Suomessa kirkosta eroaminen hidastui lamavuosina samaan aikaan kun Ruotsin kirkon väkimäärä väheni tasaista tahtia. 2000-luvulle päästyämme kirkosta eroaminen lähti jälleen voimakkaaseen kasvuun Suomessa, ja voitaisiinkin hyvin odottaa että se vielä kiihtyy samoihin mittoihin kuin mitä se Ruotsissa on viimeiset kymmenen vuotta ollut.

Svenska Kyrkanin ja Ev.lut kirkon jäsenten prosentuaalinen osuus väestöstä 1972–2010
Kuvaaja 4: Svenska Kyrkanin ja Ev.lut kirkon jäsenten prosentuaalinen osuus väestöstä 1972–2010

Aikavälillä 2000-2010 Ruotsissa kirkon jäsenmäärä laski 12,9 %-yksikköä eli keskimäärin 1,3 %-yksikköä vuodessa. Mikäli Suomessa luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee nykyisestä 78,2 % seuraavan kymmenen vuoden aikana 13 %-yksikköä niin vuoteen 2020 mennessä kirkossa on jäseniä 65 % eli alle kaksi kolmannesta, saman verran kuin Helsingissä tällä hetkellä.

Kuvaajien tiedot ja lähteet

Kuvaaja 1
1920 98,1% 1940 95,9%1960 92,4%
1930 96,3% 1950 95,1%1970 92,4%
Kuvaaja 2
1970 95,0% 1980 90,3% 1990 87,6% 2000 85,0% 2010 78,1%
1971 94,4% 1981 90,0% 1991 87,1% 2001 84,8%
1972 93,7% 1982 89,9% 1992 86,5% 2002 84,6%
1973 93,1% 1983 89,7% 1993 86,0% 2003 84,1%
1974 92,6% 1984 89,4% 1994 85,7% 2004 83,6%
1975 92,2% 1985 89,1% 1995 85,6% 2005 83,1%
1976 91,7% 1986 88,8% 1996 85,4% 2006 82,4%
1977 90,9% 1987 88,6% 1997 85,3% 2007 81,7%
1978 90,7% 1988 88,3% 1998 85,2% 2008 80,6%
1979 90,5% 1989 87,9% 1999 85,1% 2009 79,7%
Kuvaaja 3
Vuosi Uskonnottomat Kirkon jäs. Suomalaisia Vuosi Uskonnottomat Kirkon jäs. Suomalaisia
1970 240000 4370028 4598336 1995 4376026 5116826
1971 4365098 4625912 1996 4383982 5132320
1972 4360588 4653401 1997 4393651 5147349
1973 4355508 4678761 1998 4398662 5159646
1974 4355124 4702387 1999 4400115 5171302
1975 4350883 4720492 2000 660000 4403817 5181115
1976 4338104 4730836 2001 670000 4404247 5194901
1977 4313640 4746967 2002 680000 4402345 5206295
1978 4315080 4758088 2003 700000 4391362 5219732
1979 4318274 4771292 2004 730000 4382450 5236611
1980 370000 4322534 4787778 2005 760000 4366255 5255580
1981 4333070 4812150 2006 800000 4349756 5276955
1982 4352132 4841715 2007 840000 4328522 5300484
1983 4369032 4869858 2008 900000 4294214 5326314
1984 4373441 4893748 2009 950000 4266755 5351427
1985 4374409 4910664 2010 1030000 4200916 5376214
1986 4377288 4925644
1987 4375114 4938602
1988 4373585 4954359
1989 4373730 4974383
1990 510000 4380900 4998478
1991 4381846 5029002
1992 4374416 5054982
1993 4365087 5077912
1994 4371174 5098754
Väkiluku Kirkon jäsenten määrä Uskonnottomien määrät laskettu väkiluvun prosentuaalisista määristä
Kuvaaja 4
1980 92,9% 1990 89,0% 2000 82,9% 2010 70,0%
1981 0,0% 1991 88,2% 2001 81,9%
1972 95,2% 1982 92,3% 1992 87,9% 2002 80,9%
1973 95,2% 1983 92,0% 1993 87,3% 2003 79,6%
1974 94,9% 1984 91,7% 1994 86,5% 2004 78,3%
1975 94,7% 1985 91,5% 1995 86,0% 2005 77,0%
1976 94,4% 1986 91,2% 1996 85,3% 2006 75,6%
1977 94,0% 1987 90,7% 1997 84,8% 2007 74,3%
1978 93,5% 1988 90,2% 1998 84,3% 2008 72,9%
1979 93,1% 1989 89,7% 1999 83,5% 2009 71,3%
Ev.lut kirkon jäsenmäärä
  • Samat kuin kuvaajassa 2
Svenska Kyrkanin jäsenmäärä

Muut lähteet

Kirjoituksesta ja kirjoittajasta

Kuvaajat ja tiedot liittyvät kirkosta eroamisesta käytävään keskusteluun suomi24.fi-keskustelupalstalla. Aihe on minusta mielenkiintoinen lähinnä siksi että luterilaisella kirkolla on laillinen, taloudellinen ja poliittinen valta-asema Suomessa. Sellaista asemaa en soisi laitokselle jonka toiminta perustuu vanhoihin kansantaruihin ja myytteihin. Kirkon valta-asema perustuu pitkälti siihen että valtaosa suomalaisista on sen jäseniä ja näinollen kirkon katsotaan edustavan kansanenemmistöä. Tosiasiassa kuitenkin monille kirkon jäsenille kirkon opit ovat vieraita, ja jäsenyys vain nimellistä. Valta-asema murtuu hitaasti jäsenten määrän laskiessa. Osallistun itse keskusteluihin nimimerkillä Whitewash. Jos on asiaa, niin nimimerkin perään liitetty @suomi24.fi muodostavat toimivan sähköpostiosoitteen. Kuvat on tehty OpenOffice-ohjelmiston taulukkolaskennalla ja kaavioiden tiedot perustuvat mainittuihin tietolähteisiin.

Tämä sivu korvaa aiemman version samasta aiheesta.

— Whitewash, 2011-04-03