"Elämä on tarkoitettu nautittavaksi

eikä pelkästään siedettäväksi"

Kotitekoiset siiderit:

 

Vasta vuonna 1996 keksin aloittaa siidereiden kotivalmistuksen sillä ennen tätä olin tehnyt monenmoisia viinejä ja oluita joista enemmän omilla sivuillaan. Aluksi aloitin valmispakkauksilla mutta jo vuonna 1997 syksyllä valmistin ensimmäisen eräni täysin omista raaka-aineista valmistetun siiderin. Syksy on otollisin aika valmistaa perinteistä omena- tai päärynäsiideriä sillä silloin hedelmäsato on parhaimmillaan. Tietysti voi valmistaa myös muihin vuodenaikoihin mikäli on mehua tai hedelmiä säilössä mutta silloin kannattaa pitää huoli siitä, että mehut, marjat tai hedelmät eivät sisällä säilytysaineita sillä se saattaa estää käymisen. Omenia ja päärynöitä kuten marjojakin voidaan pakastaa jolloin ei säilytysaineita tarvita. Myös mehun voi pakastaa muovikanisterissa.

Lähestulkoon kaikkiin siidereihin pätee sama valmistuskaava joten tässä oma kaavani malliksi:

Vaihe 1: Laita mehu käymisastiaan ja tarkista, että se on noin +20 - +29 asteista. Mikäli sokeria tarvitaan, niin sulata se kattilallisella mehua kiehauttaen. Mikäli marjoja tai hedelmiä käytetään, niin ne laitetaan tässä vaiheessa siiviläpussiin ja pussi kiinni. Nestettä lisätään tarvittaessa, kunnes saavutetaan aiottu valmistusmäärä. Käymispakkauksesta lisätään samat aineet kuin viinissäkin eli: entsyymit, ravintosuola, kalkki, (sitruunahappo) sekä viinihiiva. Tarkista ennen hiivan lisäystä, että käymisnesteen lämpötila on alle +30 astetta. Jätä astia käymään vedottomaan paikkaan ja anna rauhassa käydä loppuun eli ominaispainon ollessa +/- 0.

Vaihe 2: Kun käyminen on lopussa, lappoa käymisneste puhtaaseen astiaan ja lisää kirkasteet. Anna kirkastua rauhassa 5 - 7 vrk jonka jälkeen lappoa neste puhtaaseen astiaan. Nesteen pitäisi olla nyt aivan kirkasta joten jälkimakeuta se mieleiseksesi keinomakeutteella. Itse olen tykästynyt nestemmäiseen Hermesetakseen sillä se on helppo käyttää ilman, että tarvii sulatella ja myöskin se on riittoisaa. 10 tl sitä vastaa n. 50g sokeria joten tarvittavan määrä on helppo laskea, kun vertaa viinin makeutusasteita. Sekoita muovilastalla makeute hyvin nesteeseen ja jos kärsivällisyytesi kestää, niin anna vuorokausi seistä ennen pullotusta jotta makeute kunnolla imeytyy nesteeseen. Huomioi seuraavat: 1. ÄLÄ LISÄÄ KÄYMISENPYSÄYTTÄJÄÄ, sillä nesteen on tarkoitus vielä jälkikäydä! 2. ÄLÄ KÄYTÄ LUONNON MAKEUTTEITA JÄLKIMAKEUTUKSESSA, sillä ne saavat aikaan ainoastaan nesteen uudelleen käymisen eikä näin ollen toimi makeutteena.

Vaihe 3: Käytä pullottamiseen mieluiten joko 0,3:n tai 0,5:n litran ruskeita olutpulloja ja korkita olutpullon korkeilla. Itse pullotan 0,3:n litran pulloihin jotka laitan koreihin (3kpl) sillä ne on helppo säilyttää päällekkäin. Ennen pullottamista laita jokaiseen 0,3 litran pulloon 1 minisokeripala ja 0,5 litran 2 palaa sekä 1tl sitruunanmehua jota on saatavissa kaupasta keltaisissa pienissä muovipulloissa. Sitruunanmehu saa aikaan sopivan hapon siideriin. Jätä pullotetut pullot viikoksi huoneenlämpöön jälkikäyntiä varten, suojele ne auringonpaisteelta. Siirrä sitten pullot viikoksi jääkaappiin jolloin käyminen varmasti pysähtyy ja siideri saa raikkautta. Siiderit ovat jo juomavalmiita mutta 1 - 3 kk varastointi pimeässä kellarissa antaa niille lopullisen luonteen. Kotivalmisteinen jäähdytetty siideri on lasiin kaadettaessa sopivan poreilevaa sekä kristallin kirkasta ja maultaan hedelmäistä.

Tavallisimmat virheet: 1. Moni tekee siiderinsä siten, että käyttää käymisaineina ainoastaan hiivaa ja sekin saattaa olla jotain muuta kuin on suotavaa kuten esim. oluthiivat tai jopa leivontahiivat. Suositeltavinta on käyttää viinihiivoja ja mieto viinihiiva sopii parhaiten mutta käymispakkauksissa olevat sopivat myös hyvin. Oikeanlainen hiiva sekä muut käymisaineet (käymispakkauksesta) varmistaa paitsi tasaisen käymisen, niin myöskin sen ettei hiiva maistu valmiissa juomassa, kuten joillain joskus maistuu. Suositeltavin käymisainepakkaus on Favourite jonka käymisaineilla varmasti onnistuu mikäli noudattaa ohjeita. 2. Moni jättää myös tietämättään kirkasteet käyttämättä jolloin siideristä tulee sameaa ja mahdollisesti pullon pohjalle jää sakkaa sekä juoma maistuu hiivalle. 3. Yksi tavanomaisempia virheitä on liiallisen sokerin käyttö ennen pullotusta jälkikäymistä varten jolloin pullot räjähtelevät liian suuresta paineesta. Vaikka pullot kestäisivätkin suuren paineen, niin avatessa ne kuohuavat liiallisesti. Oikeanlainen siideri ei kuohu vaan poreilee sopivan iloisesti; kuohu ja vaahto kuuluvat enemmän olutmailmaan. 4. Yleisin virhe on liian kova kiire valmistuksessa sekä liian aikainen nauttiminen. Ei ole haitaksi vaikka valmistus kestäisi kauemminkin, kuin ohjearvot sanovat sillä ei se juoma siitä pahene vaan pikemminkin huolellinen ja kärsivällinen valmistus takaa paremman lopputuloksen. Kuten myöskin kärsivällinen varastokypsyttäminen. Kun tuloksena on huipputuote, niin siitä nauttii moninverroin enemmän ja sitä kehtaa tarjota vieraillekkin.

Ohjeita:

1.) OMENASIIDERI (10 til.%)

Koska omenamehussa on luonnostaan sokeria, niin sokeria ei lisätä. Jälkimakeussuositukseni on 14tl Hermesetasliuosta.

 

2.) OMENASIIDERI (5,5 TIL.%)

  • n. 20kg Omenia höyrystettynä

  • 250g Rusinoita

  • 200g Raparperiä

  • 1100g Siirappia

  • 100g Hunajaa

  • 650g Sokeria

  • 24 litraa nestettä

  • käymisainepakkaus

  • Jälkimakeutus puolimakeaksi tai makeaksi. Jälkikäymistä varten sokeripalat ruskeita. Raparperin vuoksi ei tarvita sitruunanmehua pulloihin. Omenat höyrystyvät mehuksi parhaiten sähkökäyttöisellä Mehu-Maijalla. Raparperit laitetaan kuorineen kevyesti vedessä hunajan ja sokerin kera kiehauttaen. Raparperin voi korvata myö karviaisella.

     

    PÄÄRYNÄSIIDERIÄ voit tehdä kahden edellämainitun ohjeen mukaisesti korvaamalla omenan päärynällä. Mikäli haluaa vaikuttaa hieman väriin, niin voi laittaa päärynöiden kuoret siiviläpussiin mukaan. Muista kuitenkin pestä kaupasta ostetut päärynän kuoret hyvin jotta kaikki mahdolliset säilytysmyrkyt lähtevät pois.

     

    HIENO MARJASIIDERI (10 til.%)

    Kiehauta marjat kevyesti sokerin kera ja laita siiviläpussiin. Anna nesteen käydä rauhassa loppuun saakka eli käyminen saattaa pysähtyä -5 ja -10 välille. Koska sokeria käytetään käymisessä ja pyritään 10 til.%, niin on tärkeää käyttää aivan loppuun saakka eikä siirtyä seuraavaan vaiheeseen +/-0:ssa mikäli neste vielä kävisi. Tällöin juuri on suurin riski pullojen räjäytyksiin jälkikäymisen aikana. Sitruunanmehun voi jättää tästäkin pois ja tumma sokeri sopii jälkikäymiseen. Kuivan siiderin ystäville tämä on oivallinen siideri jätettäessä jälkimakeutus pois. Maku tosin saattaa alussa olla kirpeä mutta se häviää mikäli malttaa jälkikypsyttää. Ihanne makeusaste mielestäni on puolimakea.

     

    OMPPUSIIDERI (6 TIL.%)

    Käytä siideri sivun alkupuolella olevan ohjeen mukaisesti. Kun viimeisen kerran lappoat kirkastuneen siiderin puhtaaseen astiaan, niin lisää samalla makeutusliuos ja anna muhia yksi vuorokausi. Kun lisäät sokeripalan jälkikäymistä varten, niin karviaisten vuoksi ei tarvitse laittaa enää sitruunamehua pulloihin.

    Vihjeitä: Erilaisilla mausteilla saat kivoja makuja siideriisi. Lievän vaniljan maun saat, kun otat kirkastunutta käymisnestettä pari litraa kattilaan ja kiehautat sen vaniljatankojen kera ja annat sen vielä hautua kattilassa pari tuntia. Sitten vaan lisäät sen käymisastiaan vaniljatankojen kera. Anna tankojen maustua astiassa 1 - 3 päivää. Tarvittaessa lappoa puhtaaseen astiaan ja pullota. Vaniljaa käytettäessä voi jälkikäymissokerina käyttää vaaleaa siirappia 1tl pulloa (0,3 litr.) kohden.

    Myös kaneli antaa kivan säväyksen ja sitä käytetään samalla tavalla kuin vaniljaakin. Jälkikäymisenä kanelille sopii erityisesti fariinisokeri. Jos haluat voimakkaammat vaniljan tai kanelin maut, niin voit laittaa tangot käymisastiaan jo käymisen alussa. Tietenkin voit käyttää myös muita mahdollisia mausteita esim. inkivääriä, neilikkaa ja kanelia jolloin saat jouluisen glögimäisen maun. Myös katajanmarja antaa kivan luonteen.

    Ja vielä yleisesti valmistuksesta: Aina löytyy kokemattomia siiderin valmistajia jotka onnistuvat saamaan pullojensa pohjille sakkaa tai siideristä tulee sameaa. Mutta mikäli ohjeitani noudattaa tarkoin ei näin pitäisi käydä. Kolme tärkeää asiaa kirkkaan ja sakattoman siiderin valmistamiseksi: 1.) Anna käydä loppuun: käyminen on lopussa OP:n ollessa +/-0. 2.) Älä lisää pysäyttäjää. 3.) Maltillinen kirkastus: lappoa neste puhtaaseen astiaan (sakkaa ei saa tulla yhtään mukaan) ja lisää kirkasteet (3 pussia käymispakkauksissa) käymisastiaa tehokkaasti ravistaen. Anna kirkastua 4 - 5 päivää astiaa heiluttamatta (astia kannattaa sijoittaa korkealle esim pöydälle jolloin lappoaminen on helppoa eikä sakat sekaannu nesteeseen astiaa nostaessa). Lappoa puhtaaseen astiaan ja vältä pohjalle kerääntyvän sakan tulemista mukaan. Yleensä pois heitettävää sakkaliuosta tulee 2 - 5 litraa erää kohden. Mikäli tarve vaatii, niin anna kirkastua vielä pari päivää. 4.) Lisää jälkimakeute astiaa voimakkaasti ravistaen. Anna seisoa vielä vuorokausi ja pullota mutta älä poista hiilidioksiidia. Varo ettei astian pohjalle mahdollisesti vielä kerääntynyttä sakkaa pääse pulloihin mukaan. Sitten normaali jälkikäyminen ja pullot viileään varastoon.

    Näitä ohjeita noudattaen on melkein mahdotonta mikäli pullojen pohjasta sakkaa löytyy. Yleisin virhe on malttamattomuus eli yritetään saada mahdollisimman nopeasti juotavaan kuntoon sen sijaan, että maltettas tehdä eri vaiheet huolella ja ajan kera. Huolella tehdyn siiderin valmistumiseen aikaa vierähtää kuukauden verran eli viikko käymiseen, viikko kirkastumiseen, viikko jälkikäymiseen ja viikko kylmävarastointiin. Ja makuhan paranee vielä kuukausienkin säilytyksen jälkeen.

    Omenoiden puristus mehuksi: Mikäli on runsaasti omenoita käytettäväksi ja tekee isomman erän kerralla, niin kannattaa viedä ne tuoremehuasemille jossa ne puristetaan mehuksi. Parhaiten mehua tulee kovista omenista ja siihen kelpaa hyvin myös maahan tippuneet lommoiset omenat. Yleensä 10kg omenoita antaa 6 - 7 litraa mehua. Itse käyttämälläni Helsingin Kaarelan Tuoremehuasemalla maksoi mehu 1.90mk/kilo ja pastorointi oli 3.30mk. Tosin siideriä tai viiniä tehdessä ei pastorointia tarvita.

    Omenoiden höyrystäminen mehuksi: Pieneen siideri/omena erään on kätevää höyrystää omenat mehuksi ja se sujuu parhaiten Mehumaijalla. Vanhan ajan Mehumaija käy hyvin mutta on hankala käyttää keittolevyn päällä joten suosittelen sähkökäyttöistä maijaa jossa on veden kuumittava kierukka. Näin ollen mehun teko syntyy vaikka ulkona ilman, että keittiö on pidempään käytössä ja huurua kaikki ikkunat täynnä.

    Kylmävarastointi: Mikäli varastointitilat ovat pienet, niin kätevin tapa pullojen varastoimiseen on laittaa ne tyhjiin kaljakoreihin ja korit varastoon päällekkäin jolloin esim. pari metriä korkeeseen huoneeseen mahtuu kymmenkunta koria päällekkäin eikä näin ollen ne vie paljonkaan tilaa. Ihanteellisin varasto olisi vaikkapa kellari jossa lämpötila on noin +10 astetta. Siiderin tulisi antaa varastoitua vähintään kuukausi mielellään useampikin.

    Nauttiminen: Ennen nauttimista pullot pariksi tunniksi jääkaappiin ja nauttiminen ehdottomasti kirkkaasta (siideri)lasista jolloin voi ennen juomista nauttia työnsä tuloksista eli kirkkaudesta, poreilusta ja tuoksusta. Ja sit maistamaan!

    Itse pullotin juuri 30.9.2000 yhteensä 240 pulloa siideriä eli yli 71 litraa. Kun aloitin, niin sitä oli 91 litraa joten 20 litraa meni viemäriin kirkkaan lopputuloksen saamiseksi. Määrä voi vaikuttaa suurelta mutta kun sen jakaa neljän käymisastian kera, niin saadaan 5 litraa per astia. Tällöin myös lopputulos on toivottua. Tein 20 litraa puolikuivaa, 24 litraa puolimakeaa, 18 litraa aavistuksen vaniljan makuista puolimakeaa ja 17 litraa kanelinaromista puolimakeaa. Joten pitkin talvea pääsen nauttimaan hyvästä saunajuomasta. Ohjeena käytin ylläolevaa Omppusiideriä jossa oli myöskin karviaisia.

    Yleensä todellakin tapanani on ollut valmistaa syksyisin omenoiden kypsyttyä kerralla suurempi erä jotta sitä riittää pitkälle talvea eikä tarvii yhtenään olla uutta tekemässä. Keväällä, jos pakasteesta löytyy ylimääräisiä marjoja, niin saatan tehdä jonkin marjapohjaisen siiderin. Uskalian siiderikokeiluni oli kerran puolukkasiideri mutta se sai myös jäädä viimeiseksi sillä sen valmistaminen ei aivan nappiin osunut johtuen puolukan hankalasta ominaisuudesta. Mutta perinteisen omppusiiderin rinnalla kannattaa kokeilla myös jotain uuttakin mikäli vaan löytyy sopivaa asennetta lähteä kokeilemaan.

    Antoisia hetkiä siiderin valmistuksessa ja nauttimisessa!

     

    Viinisivulle

    Olutsivulle

    Pääsivulle

    Palautesivulle