Paluu kirkkohistorian kurssin etusivulle.

Tehtäväsivulle

Tiistaina 30.4. käsittelimme ristiretkitöiden tuloksia.

1.    Ristiretket suuntautuivat pääasiassa Pyhään Maahan. 1

2.    Ristiretkeläiset kutsuivat itseään pyhiinvaeltajiksi 1

3.    Muita motiiveja 1

4.    Seurauksia 1

5.    Pohjoismaiden kristillistäminen. 1

6.    Ristiretket Suomeen. 1

7.    Ristiretkistä internetissä: 1

 

1.  Ristiretket suuntautuivat pääasiassa Pyhään Maahan

  • Tarkoitus oli vallata Pyhä hauta ja Pyhän Maan alueet takaisin Islaminuskoisilta ja samalla levittää Kristinuskoa. Tarkoitus oli myös palauttaa sekä paavin että kirkon valta-asemat.
  • Jeesuksen haudan takaisinvaltauksen uskottiin tuovan Jeesus takaisin maailmaan
  • useista retkistä tuli pyhien tarkoitusten lisäksi valloitusretkiä ja aseellisia hyökkäyksiä

 

2.  Ristiretkeläiset kutsuivat itseään pyhiinvaeltajiksi

  • Paavi oli antanut etukäteen synninpäästön kaikille matkalla kuoleville
  • nimitys Ristiretki sai alkunsa kaikkien vaatteissa ja varusteissa olleista ristin merkeistä
  • Tämän päivän kielenkäytössä ristiretki viittaa tekoon, jonka käyttövoimana on horjumaton usko oman ajattelutavan oikeellisuuteen ja muiden väärässä oloon

 

  • ristiretkien nimissä harjoitettiin myös harhaoppisten vainoamista, sodittiin Espanjassa muslimeja vastaan ja käännytettiin pakanoita Baltiassa ja Pohjoismaissa

 

3.  Muita motiiveja

  • Uskonnollisten päämäärien lisäksi ristiretkelle lähtijöitä motivoi moni muu asia.
  • Muslimeja vastaan lähdettiin taistelemaan kostonhimon ajamana
  • Ritareilla oli myös halu hankkia mainetta ja kunniaa, seikkailunhaluakin oli taustalla – tarunhohtoinen itä houkutteli.
  • Ranskassa ritarit torailivat keskenään – ristiretkelle lähtö keino välttää turhautuminen kotiseudun toimettomuuteen
  • Ristiretkien motiiveina olivat myöhemmin myös taloudelliset ja poliittiset päämäärät: kauppa ja kulttuurivaihto vilkastuivat
  • Taustalla on myös sosiaalisia syitä à Euroopan väkimäärä lisääntyi à ristiretkeläisen perheen asema koheni (perhe ja omaisuus loukkaamaton ristiretken ajan)

 

4.  Seurauksia

  • Länsimaiden laajentuminen onnistui kaikkialla muualla paitsi Lähi-idässä
Turhat ihmishenkien menetykset
  • Ahneus kukoisti, kristillinen moraali unohtui
  • Tieteen kannalta hyviä tuloksia: luonnontiede, matematiikka, lääketiede, tähtitiede ja filosofia (Aristoteleen teokset) saivat uusia vaikutteita
  • Uusia kauppakontakteja itään ja uusia tuotteita: kahvi, paperi, mausteet, silkkikankaat
  • Kulttuurivaikutteita: suvaitsevaisuuden lisääntymistä, avioliittoja, maatalousoppia, uusia tapoja, shakkipeli
  •  

    Pohjoismaiden kristillistäminen
    • Ensimmäisiä kristillisiä vaikutteita Pohjoismaihin oli tullut ennen 1000-lukua:
    • 829 benediktiiniläismunkki Ansgar kävi Birkassa à Skandinavia läntisen uskon liittolaiseksi
    • 900-luvulla idässä Novgorodissa piispan istui, ortodoksisuus leviää Venäjällä
    • Uudenkaupungin alueelta löydetty kristillisiä hautoja 1050-luvulta
    • 1150 Lounais-Hämeessä kristillinen hautaus
    • Arkkipiispan istuimia: 1104 Lund, 1153 Trondheim, 1164 Upsala

     

    6.  Ristiretket Suomeen

    • Vuonna 1150 munkki Bernhard Clairvauxlainen teki Paavilla ehdotuksen laajentaa ristiretkiä Pohjolan ja Baltian maihin.
    • 1. Ristiretki Suomeen 1157 Ruotsin kuninkaan, Eerik Pyhän johdolla Turun seudulle
    • mukana myös piispa Henrik, jonka legendan mukaan Lalli tappoi Köyliön järven jäällä
    • retken tarkoitus Suomen alueiden liittäminen Ruotsiin.
    • Idän ja lännen kirkkojen taistelu Suomen alueesta alkaa
    • 2. Ristiretki Suomeen 1200-luvun puolivälissä, johtaja Birger jaarli, joka halusi vahvistaa asemaansa à Häme liitettiin Ruotsiin à luotiin tukialue Novgorodia vastaan
    • kristinusko vakiinnutettiin Hämeeseen ja läntiselle Uudellemaalle
    • 3. Ristiretki Suomeen 1293
    • Karjalan ristiretki ruotsalaisten johdolla (Tyrgils Knuutinpoika)
    • rakennettiin Viipurin linna
    • 1200-luvun loppuun mennessä läntinen ja itäinen kristikunta olivat jakaneet Itämeren itäpuolelle jääneet alueet keskenään. Levottomuuden kuitenkin jatkuivat ja alueista taisteltiin, 1300 ruotsalainen ristiretkijoukko pääsi Nevajoelle saakka; 1318 venäläinen sotajoukko hyökkäsi Turkuun. Aluejako vahvistettiin ja rauha saatiin 1323 Pähkinäsaaren rauhassa.

     

    7.   Ristiretkistä internetissä:

    Teologinen tiedekunta/HY/Luentomateriaali

    Crusades engl.kielinen perustietopaketti

    History of the Crusades – valitse Visitor Center

    Ritareista/Janne Malkki

    Ristiretket ja nykyaika/Raamattunet

    Idän ja lännen kirkon ero/Ristiretkien vaikutus/Timo Muola

    Ristiretket Suomessa/Finnica-verkkonäyttely esineistöstä

    Ristiretket Suomeen/Internetix

    WSOY:n aikamatkat: ristiretket

    WSOY:n aikamatkat: ristiretket Suomeen

    Oppilaiden tekemiä sivustoja (suhtaudu kriittisesti):

    Ristiretkestä ja ritareista

    Ristiretket Suomeen/Kirkkonummen koulu

    Ristiretket/Turun kouluverkko

    Ristiretket lyhyesti

    Ristiretkistä lukiolaisten ”esseepalvelussa”

     

     

     

    Anna palautetta!

    Paluu kirkkohistorian kurssin etusivulle.