|
1. Vainojen
loppu. 1
2. Kristittyjen vainoista valtakunnan
ainoaksi uskonnoksi 1
3. Mitä vaikutuksia käänteellä oli? 1
- Keisari
Konstantinus Suuri (285-337) lopetti kristittyjen vainot vuonna 313
- Konstantinus
alkoi suosia kristittyjä
- Kääntyi
itse kristityksi vähän ennen kuolemaansa vuonna 337
- Kristinuskosta
tuli ainut sallittu uskonto eli valtionuskonto keisari Theodosius Suuren
aikana vuonna 380
- Tehtävänä
oli miettiä syitä tähän käänteeseen:
- Miksi
keisari halusi liittoutua kristittyjen kanssa? On hiukan vaikeaa
kuvitella sitä muutosta, jota nyt pidämme itsestään selvänä. Syitä
voimme löytää poliittisesta tilanteesta, kulttuurista ja uskonnollisesta
tilanteesta. Myös yksittäisten henkilöiden rooli on tärkeä. Eikä vähin
ole kristinuskon sisältö.
- Poliittisesti:
Rooman keisarivalta oli sisällissotien ja moraalisen rappion vuoksi
alamäessä. Keisari Konstantinus Suuri (285-337) yhdisti valtion ja
yhtenäinen yksijumalainen kristinusko sopi poliittisen yhtenäisyyden
luomiseen.
- Kulttuurinen
ja uskonnollinen tilanne: Kulttuurien kohtaamisen (kaupankäynti,
sotiminen) seurauksena monien vaikutteiden yhteensulautuminen ja
jännitteet. Uskonnollinen pluralismi (monia ryhmiä) ja sen myötä arvojen
moninaisuus johtivat vaikeasti hallittavaan yhteiskuntaan.
- Kristinuskon
selkeä sanoma, laupeudentyö, kristittyjen arvot ja organisoitunut kirkkolaitos
loivat edullista valoa juuri tämän uskonnon ylle.
- Konstantinuksen
kääntymyksestä on monta eri tarinaa. Toisaalta Konstantinus oli piinkova
valloittaja ja hallitsija. Hänen kääntymyksensä siis saattoi olla
laskelmoitua. Kristityt sopivat hänen valtapolitiikkaansa.
- Toisaalta
Konstantinuksen äiti, Pyhä Helena, oli kristitty. Jaakko Heinimäki
arvelee kirjassaan Pyhiä naisia, että ilman Pyhää Helenaa käänne ei ehkä
olisi tapahtunut. Kristityt olisivat jääneet vähäiseksi ryhmäksi.
Kirkkohistoria on kirjoitettu miesten historiaksi, eikä Helenan osuutta
ole korostettu.
- Länsimaisen
kulttuurin vahva kristillinen painotus perustuu edellä kuvattuun
käänteeseen
- Kirkon
opetus laajeni kasteopetuksesta. Papiston kasvattamiseen ja kirkkojen
rakentamiseen tarvittiin tiedettä ja taidetta. Lainsäädäntö sai
vaikutteita kristinuskosta, samoin koululaitos ja köyhäinavusta
kehittynyt auttamistyö, jota tänä päivänä voitaisiin nimittää sosiaali-
ja terveydenhuoltotyöksi.
- Kirkot
saivat lisää varoja toimintaansa, maaomaisuus lisääntyi ja rakennettiin
entistä hienompia kirkkorakennuksia – ensimmäinen suurhanke Rooman
Pietarinkirkko.
- Julkisen
toiminnan myötä kirkko organisaationa kehittyi ja laajeni. Kirkkovuoden
juhlat tulivat yhteisiksi kalenterijuhliksi koko valtakunnassa.
- Kaikki
kehitys ei ollut pelkästään myönteistä: Marttyyrikirkon aikaan usko oli
ollut aitoa ja vahvaa. Nyt usko tuli annettuna ja tämä johti kirkon
maallistumiseen. Osa kristityistä protestoi vetäytymällä erämaaelämään
tai vähitellen perustettuihin luostareihin.
Tehtävä: Pohdi luostarielämän eri puolia.
|
|