|
Venäjän kirkko. 1
Taustahistoria 1
Bysantin kirkko. 1
Uskonto leviää Venäjälle 1
Lisätietoa ortodoksisesta kirkosta: 1
Plussatehtäviä: 1
oppikirja s. 132 –
137
- Idän
ja lännen kirkon eriytyminen:
- ensin
Rooman jakaannuttua kahtia 395
- Länsi-Rooman
tuho 476 ja paavin valta-aseman nousu
- opillisten
erimielisyyksien johdosta 1054 katolinen ja ortodoksinen kirkko
julistivat toisensa pannaan (kirkonkirous kesti yli 900 vuotta vuoteen
1965)
- Ortodoksisen
kirkon pääpaikka Bysantium, joka sai v. 330 nimekseen Konstantinopoli.
- Johtaja
patriarkka, ei paavin lailla valtaa.
- Muslimit
valtasivat Konstantinopolin 1453 (kaupungin nimeksi Istanbul).
- Ortodokseja
suvaittiin aluksi, mutta myöhemmin tilanne hankaloitui.
- Bysantin
kautta Venäjälle levisi kristinuskoa jo 900-luvulla
- Venäjän
ortodoksisuus vähemmän filosofismystistä, kielenä slaavi
- V.
955 suurruhtinatar Olga kastettiin, v. 988 ruhtinas Vladimir à kristinuskon asema
valtakunnassa vahvistui. Uskonto palveli myös hallitsijan
yhtenäistämispyrkimyksiä. 1100-luvulla Venäjällä sisäistä hajanaisuutta,
1220-luvullla tataarien valloitus.
- 1300-luvulla
Moskova nousee valta-asemaan, kirkon keskus siirtyy sinne 1326.
- Kirkko
oli pitkään valtiosta erillinen ja toimi lahjoitusten varassa.
- Pietari
Suuri (1682 – 1725) vakiinnutti kirkon aseman, hallitsijalle valtaa
kirkossa, kirkko palvelemaan valtion etua.
- 1917
vallankumous pyrki hävittämään uskonnon.
OrtoWeb – Joensuun
yliopiston ylläpitämä ortodoksisen uskonnonopetuksen verkkoympäristö
Ortodoksinen
kulttuuri -lehti
Suomen ortodoksisen kirkon
kotisivut
Suomen ortodoksinen
kirkkomuseo
Valamon luostari
Lintulan
luostari
- Vertaile
ortodoksisuutta luterilaisuuteen tämän päivän Suomessa.
- Mikä
ikonin merkitys on ortodoksisuudessa?
- Mitä
ortodoksiluostarissa tapahtuu?
- Kirkkomusiikki
ortodoksisuudessa.
- Voit
keksiä myös itse kysymyksen, jota selvität.
|
|