|
Purimme Luther-työt ja teimme käsitekartan
Martti
Luther kirja s. 93-96
Hyvin tiivistettyä tietoa Lutherista saat alla olevista
linkeistä:
Lutherin
elämänvaiheet/etälukio
Solja
Ryhänen/Jyväskylän yliopisto/Uskonpuhdistaja
HY/teologinen
tiedekunta/luentorunko Lutherista
Toisen tunnin aiheet:
1. Uskonpuhdistuksen
vaikutukset 2
2. Tunnustuskuntien muodostuminen. 2
3. Vastauskonpuhdistus 2
4. Augsburgin uskonrauha 2
5. Puhdasoppisuus 1600-luku. 2
6. Uskonsotien aika 2
- Jumalanpalvelus
uudistui
- kaksi
sakramenttia: kaste ja ehtoollinen
- kansankielinen
saarna
- virsilaulu
- ehtoollisviini
kaikille (katolisessa kirkossa vain papeille)
- Raamatunkäännökset
kansankielelle
- Maallikoiden
toiminta seurakunnissa: yleisen pappeuden periaate
- Arkinen
työkin on jumalanpalvelusta (protestanttinen työn etiikka)
- Pappien
selibaatti poistettiin
- Kirkon
ja valtion suhde läheinen:
- Hallitsija
kirkon johtoon
- kahden
regimentin oppi:
- laki
ja järjestys maallisen esivallan hoidossa
- uskonnon
julistaminen ja seurakuntaelämä kirkon tehtävä
- lainkuuliaisuus
kristillinen hyve
kirja s. 105 - 111
- Luterilaisen
kirkon ohella syntyivät reformoitu kirkko ja anglikaaninen kirkko
- Reformoitu
kirkko:
- Zwingli
(1484 – 1531) Zürich
- Calvin
(1509 – 1564) Geneve
- Keskeistä:
- yksinkertainen
jumalanpalvelus
- Raamatun
keskeinen sija: lakikirja, yhteiskuntajärjestys
- Levisi
Sveitsistä Alankomaihin ja Skotlantiin, myös Ranskaan (hugenotit) ja
Englantiin (puritaanit)
- Kuningas
Henrik VIII (1509 – 1547) julistautuu kirkon johtajaksi paavin sijaan (mm.
avioerokiistat)
- Kuningas
ei innostunut Lutherin opeista, eikä puuttunut juurikaan uskonnon
sisäisiin asioihin paitsi lakkauttamalla luostarit ja takavarikoimalla
omaisuuden
- Reformaatioajatuksia
kehitti etenkin Canteburyn arkkipiispa Cranmer: samat uudistukset kuin
edellä à kansankielinen
jumalanpalvelus, Raamatunkäännökset, viini ja leipä kaikille, selibaatin
kumoaminen, kaksi sakramenttia, valtionkirkko: maan hallitsija on kirkon
hallitsija, kirkon toiminnasta säädetään parlamentissa, piispat ylähuoneen
jäseniä
- Anglikaanisessa
kirkossa yhdistyvät uskonpuhdistuksen ja katolisuuden piirteet –
katolisuudesta jäivät edelleen elinvoimaisiksi jumalanpalveluksen loisto
ja piispan merkitys.
- Kolme
pääsuuntaa: korkeakirkollinen (lähellä katolista), väljäkirkollinen
(korostaa kulttuurin ja sosiaalisen työn merkitystä) sekä matalakirkollinen
(reformoitua lähinnä).
- Tunnustuskunnat: jokainen
kirkkokunta kokosi oppinsa tunnustuskirjoihin ja tiivisti
uskontunnustuksiin à puhutaan tunnustuskunnista (katoliset, luterilaiset,
reformoidut ja anglikaanit)
- Katolisen
kirkon sisäinen uudistusliike
- Jesuiittajärjestö
1540. perustaja piispa Ignatius Loyola
- opettajia
ja opin vaalijoita
- löytöretkillä
lähetyssaarnaajia
- diplomaatteja
- protestanttien
vastustajia
- Katolinen
kirkko joutui määrittelemään oman oppinsa entistä tarkemmin
- Trenton
konsiili eli kirkolliskokous 1545 – 1563
- katolisesta
kirkosta tunnustuskunta: rajanveto protestantteihin
- paavin
ja piispojen asema vahvistuu, sisäinen puhdistus, pappiskoulutukseen
tehostusta, kansanopetusta lisää
- Roomalainen
katekismus 1564
1530 Augsburgin valtiopäivillä Lutherin työtoveri Melanchthon
esitti uskontunnustuksen, jolla pyrittiin sopuun katolisen kirkon kanssa.
Katoliset eivät hyväksyneet tunnustusta, josta tuli kaikkia luterilaisia
yhdistävä uskontunnustus. Saksa jakautui uskonnollisesti kahteen leiriin ja
jännitteet aiheuttivat kahakoita, kunnes 1555 solmitussa Augsburgin
uskonrauhassa sovittiin, että ”kenen maa, sen uskonto” eli hallitsija määräsi
uskonnon.
- Keskeistä
opillinen kehittäminen: teologinen tutkimus ja kirjat à opin
systematisointi à pyrkimys yksimielisyyteen uskonasioissa
- valtio
ja kirkko läheisessä yhteistyössä: valta Jumalan antamaa, säätyjako
- yhteisöllinen
uskonnollisuus
- kansanopetus
keskeistä: katekismus, rippikoulut, koulut, kinkerit
- Poliittiset
valtapyrkimykset ja uskonnolliset jännitteet purkautuivat 1500 – 1600 –luvuilla
useissa sodissa:
- 1562
– 1598 Ranskassa sisällissotia, joissa rintamat kirkkokuntien mukaan à reformoidut
hugenotit vastaan katoliset
- 1598
rauha: Nantesin edikti (julistus) à rajoitettu uskonnonvapaus hugenoteille (peuttiin
1685, jolloin uusi vaino)
- Saksan
30-vuotinen sota 1618 – 1648, rintamissa vastakkain katoliset ja
protestantit
- Ruotsin
kuningas Kustaa II Adolf mukana sodassa
- Westfalenin
rauha 1648 à tunnustuskunnat todettiin tasa-arvoisiksi à ihmiset saivat
itse valita, mihin kirkkokuntaan kuuluivat (eli Augsburgin uskonrauhan
menettely kumottiin)
|
|