17. Tiede ja kristinusko

Raamatun totuus kyseenalaistuu

Ennen tieteellisteknisen vallankumouksen aikaa (1700 lukua aiemmin) Raamattu oli ollut ehdoton auktoriteetti. Kirkko oli pitänyt huolta, että vastakkaisia mielipiteitä esittäneet kriitikot vaikenivat. Tieteen harjoittaminen tapahtui kirkon oppilaitoksissa. Kun filosofiassa ja luonnontieteissä alettiin korostaa empiiristen (kokemusperäisten) havaintojen merkitystä, järjen käyttöä eli rationalismia ja ideoihin pohjaavien oletusten epäilemistä, uskonnon perusteet tulivat uuteen tarkasteluun. Raamatussa havaittiin sisäistä ristiriitaisuutta ja selkeitä virheitä. Alettiin tutkia Raamattua historiallisena dokumenttina, jonka syntyyn olivat monet ihmiset ja tapahtumat olleet vaikuttamassa.

Evoluutioteoria

Darwinin 1859 julkaisema kirja Lajien synty oli järkytys oman aikansa ihmisille. Evoluutioajatus muutti ihmiskuvaa ja käsitystä maailman luomisesta. Raamatuntulkintaa oli kehitettävä. Fundamentalistisen, kirjaimellisen raamatuntulkinnan rinnalle kehittyi uusia tapoja ymmärtää pyhiä tekstejä. Kiinnitettiin huomiota Raamatun sanomaan ja tehtävään. Korostettiin myös kirkollisen tradition merkitystä. Toisaalta, varsinkin Yhdysvalloissa reagoitiin darvinismin nousuun pitäytymällä entistä tiukemmin fundamentalistisessa tulkintatavassa ja tieteen tulosten kieltämisessä. Tämä suuntaus on edelleen voimissaan.

Katolisen kirkon suhde tieteeseen

Katolisen kirkon suhde tieteen ja yhteiskuntaelämän muutoksiin on jatkuvasti ollut ongelmallinen. Kirkko on ottanut konservatiivisen kannan uudistuksiin. Edelleenkin katolisen kirkon piirissä käydään keskustelua mm. abortin sallimisesta ja ehkäisyvälineistä.

Pohdi

Miikka Ruokasen kirjassa Ydinkohdat käsitellään sivuilla 13 – 18 tieteen ja uskonnon suhdetta. Mieti tekstin ja oman ajattelusi perusteella seuraavia kysymyksiä:

Onko todisteita? Pitää uskonto todistaa tieteellisesti paikkansa pitäväksi, jotta ihminen voisi uskoa? Millaiset todisteet olisivat riittäviä?
Kokemus ratkaisee. Voiko ihminen uskoa järkeilemällä? Miksi uskon kokemus on niin tärkeä? Mistä kokemus tulee?
Faktat ja kokemus. Mitä arvokkaat päämäärät merkitsevät ihmiselle? Onko uskonto historian ja kulttuurin tuote? Onko uskonto jonkin muun korvike – oopiumia kansalle, kuten Marx väitti – vai korvaako ihminen uskonnon puuttuessa sen jollakin uskon kaltaisella?
Älyn ja kielen ilmiö. Ovatko kieleni rajat maailmani rajat, kuten filosofi Wittgenstein sanoi? Voiko ihmisjärki koskettaa ja tavoittaa sellaista, mikä ei ole tästä maailmasta? Millä älyllä ja millä kielellä ihminen voisi tavoittaa uskon todellisuuden?
Tieteellinen maailmankuva. Voiko kukaan enää omaksua muun kuin tieteellisen maailmankuvan? Mitä siitä seuraa ihmisen maailmankuvalle, kun tieteen tuloksia kumotaan ja totuudet muuttuvat?
Maailmankatsomus. Mistä ihmiset saavat omat arvonsa? Miksi moraalisääntöjä tarvitaan? Kumoutuvatko moraalisäännöt siksi, että toinen kulttuuri hyväksyy sen, minkä toinen kieltää? Onko ihmiselle hyötyä siitä, että hän pohtii elämän tarkoitusta?
Tiede, taide, moraali ja uskonto – neljä ikkunaa yhteen ja samaan todellisuuteen. Eikö tiede voikaan kattaa kaikkea inhimillisessä elämässä ilmenevää? Mikä on taiteen merkitys ihmiselle? Voivatko eri maailmankatsomuksen omaavat ihmiset keskustella moraalisista kysymyksistä? Antaako uskonto vastauksen siihen, miksi ihminen on olemassa?
Ristiriitaa ei ole. Voiko tieteen tekijä olla uskovainen? Voisiko olla tieteellistä uskoa? Miksi uskominen ja tiede eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään?
Yhden ikkunan ihmiset. Mitä tapahtuu, jos ihminen tunnustaa vain yhden tavan ajatella ja sulkee muut ajatusmaailmat pois?
Tieteen vapaus. Voiko uskovainen ihminen hyväksyä tieteen totuudet? Mitä asioita sinä et antaisi tiedemiesten ratkaistavaksi?

Anna palautetta!

Paluu etusivulle.