Paluu etusivulle. Kurssin oppituntiaineistot: UE2.3 UE2.4 Kurssiin liittyvät tehtävät: UE-tehtävät

2 Kristityt ja Rooman valtio

Seuraamalla linkkejä löydät lisätietoa aiheesta.

2.1. Uusi uskonto leviää

Sadassa vuodessa kristinusko oli jo levinnyt keskisen ja itäisen Välimeren tärkeimpiin keskuksiin – uskonto levisi eniten kaupungeissa naisten, työväestön ja orjien keskuudessa. Tuon ajan Rooman valtakunnassa kaupunkien uskonnollinen elämä oli muutenkin värikästä. Monien uskontojen joukosta kristinusko erottui kristittyjen elämäntavan vuoksi: lähimmäisenrakkaus , tasa-arvoisuus, moraalinen selkärankaisuus, rehellisyys ja rohkeus herättivät ihailua. 200-luvulla kristinuskosta olikin tullut kilpailevia mysteeriuskontoja suositumpi.

Lähetyskäskyn (Matt. 28:19) nojalla sanomaa uskonnosta levitettiin eteenpäin. Kohtuullinen tieverkosto, laivareitit ja yleiskielenä toiminut kreikka loivat edellytyksiä uskonnon nopealle leviämiselle. 300-luvulla arvioidaan Rooman valtakunnan väestöstä (50 miljoonaa) jo 15 prosentin olleen kristittyjä, siis yli 7 miljoonaa kristittyä!

2.2. Valtion suhtautuminen muuttuu

Aluksi Rooman valtio suhtautui kristinuskoon samalla tavalla suvaitsevasti kuin muihin uskontoihin. Kristityt olivat uskollisia oman uskontonsa määräyksille eivätkä osallistuneet tilaisuuksiin, joissa suoritettiin muiden uskontojen palvontamenoja (esim. teatteriesitykset, kilpa-ajot). He eivät myöskään sallineet kastamattomien osallistua ehtoollisen viettoon. Ilkeät puheet lisääntyivät. Jo 60-luvulla keisari Nero oli sysännyt Rooman palon syyn kristittyjen niskaan ja järjesti areenalla näytöksiä, joissa pedot raatelivat kristittyjä.

Rooman valtakunta joutui sisäisiin vaikeuksiin ja keisari-instituution arvovaltaa yritettiin korjata elvyttämällä vanha roomalainen valtionuskonto, johon liittyi keisarin palvonta. Tähän kristityt eivät suostuneet. Niinpä heitä pidettiin valtion vihollisina. Poliittisia epäluuloja lisäsi kristittyjen puhe Jeesuksesta Taivaan valtakunnan Herrana. Kristityt saattoivat olla myös sopivia syntipukkeja valtiollisten ongelmien sekasortoisuudessa.

2.3. Kristittyjä vainotaan

Ensimmäisen vuosisadan aikana kristittyjen vainot olivat satunnaisia, paikallisia ja lyhytaikaisia. Keisari Trajanus selkiytti käytäntöä periaatteillaan vuonna 112: nimettömiä kristittyjen ilmiantoja ei tutkittu; jos ilmiantojen perusteella todettiin joku kristityksi eikä hän luopunut uskostaan, häntä rangaistiin mutta uskosta luopuneet päästettiin vapaiksi.

Valtakunnalliset raskaat vainot ajoittuvat aikaan 250-311. Keisari Deciuksen aikana vaino kohdistui kirkon johtohenkilöihin. Decius sääti myös uhrausvelvollisuuden: kaikkien oli uhrattava pakanajumalille. Uhraamisesta kieltäytyneitä kirkonmiehiä surmattiin. 200-luvun loppupuolella tilanne hetkeksi rauhoittui mutta vielä 300-luvun taitteen molemmin puolin hallinneen keisari Diolectiuksen aikana kristittyjen vaino tiivistyi. Vuonna 303 Diolectius määräsi, että kristityt kirkot oli hävitettävä ja kristityiltä oli poistettava Rooman kansalaisoikeudet. Pappeja vangittiin ja vainojen kiihtyessä vietiin sukukuntineen tuomiotta vankiloihin, joissa heitä kidutettiin.

2.4. Vainot lopetetaan

Vuonna 311 vainot lakkautettiin Galeriuksen toimesta. Samaan aikaan keisariksi noussut ja Rooman alueita yhdistänyt keisari Konstantinus omaksui kristinuskon. Syitä Konstantinuksen suopeuteen on haettu sekä hänen poliittisista pyrkimyksistään että henkilöhistoriasta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Konstantinuksen äiti, Pyhä Helena oli kristitty. Vuonna 313 Konstantinus julistaa uskonnonvapauden. Hänen seuraajansa Theodosius Suuren aikana, vuonna 380, kristinuskosta tulee ainoa sallittu uskonto Roomassa.

Vainojen aikaan kirkon jäsenyys oli ollut todellinen uskon valinta. Kristittyjen välinen yhteys oli tiivistä – pelko ja taistelun rohkeus loivat yhteishenkeä. Marttyyrien esimerkki kirkasti kuvaa kristityistä vaikka toisaalta luopujiakin oli paljon. Marttyyreista sai myös alkunsa pyhimyskultti.

Mieti: Mitä olisi tapahtunut, jos Jeesus olisi vuonna 0 syntynyt Suomeen? Vertaile ulkoisia, kulttuurisia ja poliittisia olosuhteita.

Palautetta, linkkivinkkejä, kehitysideoita? Siis:

Lähetä palautetta!

Paluu etusivulle.