Meiän miä haastaa 

Miun pakinoita Kaakonkulmassa sillä puhekiellä, mitä ite haastan. 

Kirjastovero

Suomessa on monta asiaa paremmin, kun myö yleens huomataan. Jos käyp vaan sanipiits-lomiilla, ei ees törmää siiheen arkipäivään, mikä paljastas meijjän kotimaan upeuvvet. Yks Suomen ehottomia eliittiasioita on kirjastolaitos. Miä lähestyn asiaa mutkan kautta:
 
Olin melkein kolme viikkoa kiertämässä ulkomaita ja varsinkkiin saksankielisiissä maissa jokaihminen enslauseessa sano taikasanan pisa. Niillä on Suomi-rauma. Miks työ ootta oppimistuloksiissa niin paljon muita eellä? Asiaa olvat miettineet miun opetutut mut samaten eläkeläisemännät.
 
Monta selitystä löyty. Tietyst se, ettei meil oo Gastarbeiter – siirtotyöläisii ja puolkielisii tai lukutaiottomii silviisiin, kun höillä. Suomessa käyneet tiesivät selittää, että meijjän on pakko oppia lukemaan, kun telkkarista luetaan tekstitykset. Sielhään on ne synkronisoijjut hullutukset: James Bondkiin puhuu sujuvaa saksaa.
 
Pari hyvää selitystä tul miulle mieleen äkkiseltään: sanomalehet ja opetajankoulutus. Miun itävaltalainen kaveri ihmettel, että mistä ihmeestä miä tiijän kaikki höijjän asiat. Ehämmiä muuta ollu tehny, kun lukennu sanomalehet aina kun tilaisuus tul. Siel se ei kyllä tullu niin usiast – ei siel tilata yleens lehtiä kotiin. Ja tuo opettajankoulutus: meillon seminaarit loppunnu jo aikoja sitten. Itävallassa tänä vuonna opettajankoulutus siirtyy yliopistoon.
 
Mut yks parhaita selityksiä suomalaiseen lukutaitoon ja hyviin pisatuloksiin on kirjasto. Kaiken maailman sanalliset aarteet on meillä kenen tahansa saatavilla, pienimmänkiin kunnan kirjastosta. Monet isot kirjastot on tehneet uskomattoman hienoja veppisivuja koko kansan iloks. On tietopalveluja ja kaukolainoja. Kenenkään ei Suomessa tarvi köyhyyttään jättää lukematta hyvää kirjaa.
 
Kun tulin takas kotimaahan, miua ootti Miehikkälän kirjaston muikkari. 36,49 euroa Orhan Pamukin palauttamattoman Nimeni on punainen –kirjan lainasta Ikinä ei ennen oo penniäkään tai senttiäkään maksannu Miehikkälän kirjaston myöhästymiset. Hymyssäsuin kuitenkiin makson kirjastoveron. Lukekaas Orhan Pumukin! Tai käykääs ihastelemassa omaa kirjastoa. Loistojuttu, että on Miehikkälän kirjasto. Maksan mielellään kirjastoveroa. Jo yhen kirjan lainalla säästän saman rahan.



Kirjotettu 28.6.2005 ja julkastu 20.7.2005.

Sähköposti  |  Kotisivulle | Palaute | Pakinahakemisto


© Anne Rongas Päivitetty 24.2.2005