Sokrates (470 – 399 eKr.)

Opettelin kuvanveistäjä isän  ammatin 
Opettajaksi kuitenkin itseni omistin
Hyvän filosofin taidot jo nuorena opin
Kävin keskustelut kautta dialogin

Väsytti vastapuolta kysymykset, vastaukseni
Sain lopulta heidät omalle kannalleni
En tarjoa keskusteluvastusta mietoa
Mottoni on: ”Hyve on tietoa”

Ken tietää miks pihteihin Ateenan jäin
Siel vietin mä koko elämäin
Sielt poistuin vain kaupunkia puolustamaan
Oonhan taitava ja urhoollinen sotilas maan

Kuuluin puolueeseen aristokraattiseen
Olisi pitänyt kai demokraattiseen
Jouduin valtaapitävien epäsuosioon
Muka nuorison villitsin turmioon

Jumalan pilkasta minua syytettiin
Näin mies viaton kuolemaan tuomittiin
Olen nauttinut hyvyyttä valtion tarjoamaa 
Miksen ottaisi vastaan siltä myöskin pahaa

Nyt annan sulle neuvon, tiedätkö mitä
On parempi kärsiä vääryyttä kuin tehdä sitä
Nautin myrkkypikarini mielin tyynin
Ympärilläni oppilaat kyynelsilmin

Anokaa jumalilta onnea rukoillen 
matkallani tuonpuoleiseen
”ja sitä myös minä itse näin rukoilen, 
ja niin myös käynee.”

Sain maailman viisaimman tittelin
Näin lausuttiin suulla Delfoin oraakkelin
Hetkeni viimeiset tallensi oppilaani Platon
Jälkipolville, teille kirjaansa Faidon