Argumentti ja kritiikki

Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle

Filosofinen keskustelu edellyttää kahta keskeistä asiaa: Ensinnäkin sitä, että esitetyt väitteet perustellaan eli että asia argumentoidaan täsmällisesti. Toiseksi sitä, että perusteluja tutkitaan kriittisesti. Arkikielessä viittaamme lähes aina kritiikillä virheiden ja heikkouksien etsimiseen mutta filosofiassa kriittisyys ymmärretään laajemmin.

Kreikan sana ’krites’ merkitsee tuomaria. Tuomari ei ole syyttäjä. Kritiikin tehtävä on arvioida mahdollisimman monesta suunnasta ja tasapuolisesti esitettyjä argumentteja. Kritiikki voi tuoda esille sekä näiden arvioinnin kohteiden heikkouksia että vahvuuksia.

Jotta voisit esittää perusteluja ja arvioida monipuolisesti vastaantulevia väitteitä, sinun on tutustuttava asioihin. Länsimainen filosofia syntyi osaksi kritiikkinä puhetaidon, sofismin, pinnallisuudelle. Se, mikä kuulostaa vakuuttavalta, ei välttämättä ole kovin vahvalle pohjalle rakennettu. Mieti, mikä arvo argumentoinnilla ja kritiikillä voisi olla nykyisen informaatiotulvan aikana?

Me puhumme melko suruttomasti tietokoneista ja tietoyhteiskunnasta. Mutta mitä oikeastaan tieto on? Tietääkö tietokone jotain? Sehän sisältää vain nollia ja ykkösiä eri järjestyksessä. Onko kaikki tiedon nimellä leimattu todellakin tietoa? Mihin ihminen voi luottaa?

Ajatustottumuksemme ja havaintokykymme rajat petkuttavat meitä. Normaaliajattelu käyttää oikopolkuja. Kriittinen ajattelu ei hyväksy oikopolkuja vaan kyseenalaistaa ja pyrkii ennakkoluulottomuuteen. Tieteellisen ajattelun perusta on laskettava mahdollisimman tukevalle pohjalle. Siksi tieteessä pyritään analyyttiseen ajatteluun. Analyyttinen ajattelu tarkastelee ilmiön rakennetta ja rakenteen loogisuutta. Analyysi pyrkii myös paljastamaan taustaoletukset ja lähtökohdat.

päivitetty 25.2.2003


Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle  © Anne Rongas


aikuislukio  etälukio  iltalukio  iltalinja