Filosofian lukemiseen tällä kurssilla riittää toki yksi oppikirja, vaikkakin suosittelen, että käytät useampaa teosta ja luet ehkä jonkin filosofin alkuperäistekstiä. Platonia voin suositella aloittelijallekin lämpimästi. Platonin tekstin äärellä voi ihmetellä sitä, miten tänään voimme kuulla ääniä yli 2300 vuoden takaa. Ja ne äänet puhuvat edelleen tärkeinä pitämistämme asioista. Filosofian peruskysymykset eivät ole muuttuneet mihinkään.

Luetpa sitten enemmän tai vähemmän, lue kysellen. Filosofian kirjan pikaluku tuskin kannattaa. Sinun omat ajatuksesi ovat yhtä tärkeitä kuin se, mitä kirja kertoo. Kuuntele molempia. Muistele sitä lasta, joka sinussa kyseli ja ihmetteli aikoinaan samoja asioita. Miksi? Miten? Miten niin? Kysy perusteita, etsi niitä.

Kun luet vanhoja tekstejä, muista, että tänään tiedämme paljon enemmän. Muista myös, että maailmankuvamme on erilainen. Anakronismiksi nimitetään sitä erhettä, kun menneitä tekstejä tulkitaan tämän päivän viitekehyksessä. Esimerkiksi antiikin aikana kosmologinen järjestys ja syklinen aikakäsitys vaikuttivat voimakkaasti siihen, mitä pidettiin oikeudenmukaisena ja hyvänä. Historian opiskelu auttaa ymmärtämään filosofiaa ja sitä, miksi juuri tietyt ongelmat ovat olleet tiettyinä aikoina keskeisiä.

Jos sinun opiskeluasi motivoi hyötyajattelu, voin vakuuttaa, että filosofinen vaivannäkö palkitaan. Filosofian osa-alueista esimerkiksi logiikka, tieto-oppi ja tieteenfilosofia hyödyttävät jokaista rationaalista ja luonnontieteistä kiinnostunutta ihmistä. Jos taas viehätyt humanistisista, yleisinhimillistä tai uskonnollisista ajatuksista, filosofialla on antia sinulle. Esimerkiksi yhteiskuntafilosofia, etiikka, estetiikka ja metafysiikka ruokkivat syvällisen ajattelijan tajuntaa.

Filosofian opiskelu vaatii asennetta. Ei valloittajan tai turistin vaan tutkimusmatkailijan. Sillä mielellä siis lukemaan!