FIA1: Ihminen

Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle

Onko maailma sama ihmiselle ja leijonalle? Itävaltalaisfilosofi Ludwig Wittgenstein esitti pohdittavaksi ajatuksen: Jos leijona osaisi puhua, me emme ymmärtäisi sitä. Mitä hän mahtoi tarkoittaa?

Maailma näyttäytyy ihmiselle hänen omista lähtökohdistaan, aistien kautta, ymmärryksen tulkitsemana. Ihminen luo oman maailmansa ja siinä maailmassa ihminen usein mittaa olevaa, sen arvoa ja merkitystä omasta ihmiskeskeisestä, antoroposentrisestä, näkökulmastaan. Ihmisen mittareilla susi on vaarallinen lampaita syövä eläin, jolla on arvokas turkki, mutta ei mikään herkullinen ruho. Sen sijaan karhun liha on arvokasta. Miksi rotta on inhottava mutta kissa suloinen? Ihmisen näkökulma maailmaan, itseensä ja olemiseen on sidoksissa ihmisen maailmankuvan ja kulttuuriseen merkityskehykseen.

Joidenkin näkemysten mukaan ihminen ei kuitenkaan ole vapaa toimija vaan on olemassa jokin ihmistä suurempi,  kohtalo, jumala tai maailmanhenki, joka määrrää ihmisen aseman sekä maailmanjärjestyksen. Ihmisen asemaa maailmanjärjestyksen huipulla (luonnon valtiaana) on perusteltu jumalten tai Jumalan ihmiselle antamilla valtuuksilla tai tehtävillä. Onko ihminen sitten vapaa toimimaan ja käyttämään asemaansa? Vapaa tahto ei fatalistin mukaan ole mahdollista. Fatalisti uskoo kohtalon kuljettavan ihmistä. Joissakin uskonnoissa tai uskontojen erilaisissa tulkinnoissa on fatalistisia piirteitä. Vapaaseen tahtoon uskova on sitä mieltä, että ihminen voi aidosti valita. Eksistentialismi korostaa vapaan tahdon kaksijakoisuutta: vapaa tahto on sekä ihmisen ainutkertaisuuden ja persoonallisen olemassaolon mahdollistava oikeus myös velvollisuus, pakko, joka joissakin tilanteissa on myös vaikea osa elämää. Fatalisti voi vedota itseään korkeampiin voimiin, kohtalon vääjäämättömään kulkuun. Eksistenttialistilla ei ole tätä pakopaikkaa.

Tehtäviä:
1. Kirkkoisä Augustinus esitti ennaltamäärämisopin (predestinaatio). Esittele se ja kommentoi. Voit myös verrata vapaan tahdon ajatukseen (esim. eksistentialismiin).
2. Etsi jonkin filosofin tunteita tai jotakin yksittäistä tunnetta käsitteleviä ajatuksia. Esittele ja kommentoi.
3. Erilaiset tieteen tuottamat ihmiskuvat ja niiden rajoitukset.
4. Kuinka filosofi voisi arvostella ihmistutkimusta?
 

päivitetty 21.3.2003


Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle  © Anne Rongas



aikuislukio  etälukio  iltalukio  iltalinja