Filosofian osa-alueet

Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle

Filosofian moninaisuus                                                   luennon kalvot
Filosofia on jättänyt jälkiä ajatteluumme
Aikakausien filosofia
Metafysiikka
Epistemologia
Tieteenfilosofia
Logiikka
Etiikka
Yhteiskuntafilosofia
Estetiikka
Tehtäviä
Lukuvinkit
 

Filosofian moninaisuus

Ihmisillä tuntuu yleisellä tasolla olevan melko hämärä käsitys siitä, mitä filosofia oikeastaan on. Jotain viisastelua tai mystistä ajattelua. Kuva ei juuri kirkastu kirjakaupan filosofiahyllyllä, joka sisältä aforismikokoelmia, itämaisia sisustusoppaita ja elämänviisauskirjallisuutta. Voiko luonnontieteellisesti suuntautunut järki-ihminen edes avata filosofian oppikirjaa? Filosofian piirin voisi sanoa kattavan 360 astetta ääripäistä ääripäihin. Tiukan tieteellisestä todistamisesta idealistiseen sisäiseen kontemplaatioon (syvään mietiskelyyn).

Filosofia on jättänyt jälkiä ajatteluumme

Eräs keskeinen tehtäväsi tällä filosofian kurssilla on ottaa selvää näistä filosofian harjoittamisen eri muodoista ja siitä, mitä hyötyä mistäkin on. Filosofian merkityksen jokainen voi nähdä hyvin eri tavalla. Monia vaikutuksia on vaikea havaita, koska ne ovat osa ajatteluamme. Länsimäisen filosofian kulttuuriset jäljet tulevat ehkä parhaiten näkyville vasta, jos joutuu törmäämään kulttuurisesti toisenlaiseen tapaan jäsentää maailmaa.

Aikakausien filosofia

Historiallista esitystapaa noudattavista oppikirjoista paljastuu hyvin se, miten eri aikakausina erilaiset teemat ovat olleet keskeisiä. Yritä kytkeä muutakin tuntemaasi historiatietoa yhteen sen kanssa, mitä luet filosofiasta. Miksi kunakin aikana juuri tietyt kysymykset ovat olleet päällimmäisiä? Millaista filosofiaa tänä päivänä kysytään? Omaa aikaa on usein vaikea tarkastella, mutta voisi ainakin sanoa, että yhä useammin filosofien haastatteluissa keskitytään eettisiin ja yhteiskuntafilosofisiin ongelmiin.

Metafysiikka

Aristoteles nimitti ensimmäiseksi filosofiaksi olemassaolon perimmäisten kysymysten tutkimista. Nimitys metafysiikka syntyi myöhemmin hänen teostensa toimitettujen niteiden järjestyksestä: ensimmäistä filosofiaa koskevat kirjoitukset tulivat fysiikan tekstien jälkeen (meta ta fysika). Metafysiikka selvittää olemassa oloa koskevia eli ontologisia kysymyksiä, maailmankaikkeuden rakennetta koskevia eli kosmologisia kysymyksiä sekä jumalakäsitettä koskevia eli filosofiseen teologiaan kuuluvia kysymyksiä. Metafysiikan piiristä kosmologia on tällä hetkellä hyvinkin ajankohtainen aihepiiri muun muassa avaruustähtitieteen, astrofysiikan uusien tutkimustulosten ja modernin fysiikan saavutusten vuoksi.

Epistemologia

Tietoteoria tai tieto-oppi eli epistemologia tutkii tiedon luonnetta ja sitä, mitä me voimme yleensä ottaen tietää. Arkinen elämämme nojautuu uskomuksiin, joita epäilijä eli skeptikko koettelee kysymyksillään. Miten vastata skeptikolle? Miten perustella oman näkemyksen oikeutus? Tietoteoria ei suuntaa huomiotaan yksittäisten ihmisten uskomuksiin vaan käsittelee epäilyä, tietoa ja sen oikeutusta yleisellä teoreettisella tasolla, mistä nimitys tietoteoria on peräisin. Nykyisen informaatiotulvan aikana tiedon luotettavuuden kriteereistä on tullut entistä tärkeämpiä.

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofi saattaa kysyä: Tutkiiko tiede todellisuutta (näin esimerkiksi Sami Ppihlströmin kirjan otsikko)? Tieteen harjoittamisessa käytetään sovittuja, julkisia ja mahdollisimman hyviä menettelytapoja, metodeja. Tieteen edistyminen perustuu hyvin pitkälle siihen, että nämä metodit ovat luotettavia ja että niitä korjataan tarpeen tullen. Voisi määritellä niin, että tieteenfilosofia on tieteenteon käsitteellisten välineiden testausta, huoltamista ja uudistamista. Tieteenfilosofia operoi erillistieteitten yläpuolella, periaatteellisella ja käsitteellisellä tasolla. Näin se pystyy hahmottamaan koulukuntakiistojen juuria ja toivottavasti myös selkiyttämään tieteellistä teorian ja käsitteen muodostusta.

Logiikka

Sana looginen eli johdonmukainen on monille tuttu. Mutta logiikka oppialana lienee melko vieras. 70-luvun perusopetuksen uudistuksessa logiikkaa yritettiin tuoda kansakoulun matematiikan opetukseen. Alkiot, joukot, unionit ja leikkaukset eivät kuitenkaan juurtuneet perusopetukseen. Logiikka tutkii kielen toimintaa matematiikka muistuttavalla muodollisella eli formaalilla käsitteistöllä. Logiikka toimii myös matematiikan filosofian välineenä. Perinteisen logiikan tavoitteena on ollut osoittaa päättelyn pätevyys: mikä lause on loogisesti tosi. Kielen rakenteella on merkitystä esimerkiksi oikeustieteessä ja tekoälyn tutkimisessa. Kielitieteen piiriin kuuluva semantiikka tutkii syvällisemmin kielellisiin ilmaisuihin ja merkityksiin liittyviä kysymyksiä.

Etiikka

Moraalifilosofia eli etiikka tutkii kysymyksiä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Ihmisen toiminnassa oikean ja väärän toiminnan välinen raja on kulttuurinen ja sopimuksiin perustuva. Miten oikea toiminta määräytyy? Mikä on arvokasta ja millä perusteilla? (Arvolausumien tutkimista harjoittaa myös oma filosofian osa-alue eli aksiologia.) ’Etiikka’ sana on kreikkalaista perää ’ethos’ ja ’moraali’ latinan sanasta ’mores’. Molemmilla on alkujaan tarkoitettu tapoja ja tottumuksia. Tällä hetkellä suomenkielessä usein sanoja käytetään niin, että moraali viittaa käytännöstä (moraalinen harkinta) ja etiikkaa teoriasta.

Yhteiskuntafilosofia

Hyvä elä on etiikan keskeinen tutkimusongelma. Vastaavalla tavalla voidaan tarkastella myös yhteiskuntien toimintaa ja esittää kysymys siitä, millainen hyvän yhteiskunnan pitäisi olla. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, tulonjako, vähemmistöjen oikeudet, poliittinen valta, lainsäädäntö sekä vastuiden ja vapauksien jakautuminen globaalilla tasolla ovat yhteiskuntafilosofiaa kiinnostavia kysymyksiä. Yleisellä tasolla kysymys on ihmisten yhteisöllisistä sopimuksista. Maailmanlaajuiset ongelmat ja talouselämän globaali verkottuminen antavat runsaasti työtä yhteiskuntafilosofeille.

Estetiikka

Arvoista on kysymys myös estetiikassa. Estetiikka tutkii kauneusarvoja. Kauneus on suhde. Millä kriteereillä se määritellään? Entä mikä on taidetta? Kauneus ja taide synnyttävät ihmisessä kokemuksen, jonka luonnetta on estetiikan piirissä pohdittu. Joidenkin ajattelijoiden mukaan esteettinen ja eettinen ovat toisilleen läheisiä siinä mielessä, että esteettinen elämys on yhteydessä moraaliaistiin. Kauneuden ja hyvän elämän välistä suhdetta korosti aikanaan myös Platon. Postmoderni murros näkyi ensimmäisenä taiteessa. Taide reagoi aikaan ja aika vaikuttaa siihen, mikä koetaan kauniiksi. Tänä päivänä voidaan puhua myös rumuuden estetiikasta, jos vastenmielisenä ja rumana pidetty täyttää taiteen kriteerit muun muassa taideteoksen herättämän kokemuksen kautta.

Tehtäviä:

1. Etsi yliopistojen filosofian laitosten kotisivuilta filosofian osa-alueitten esittelyjä. Mieti, mikä niistä kiinnostaisi sinua eniten ja miksi. Esittele ensin osa-aluetta yleisemmin sen perusteella, mitä saat siitä selville.
2. Valitse jokin filosofian osa-alueista ja esittele sen merkitystä tälle ajalle mahdollisimman monipuolisesti.
3. Valitse filosofian osa-alueista se, joka mielestäsi on kaikkein tarpeettomin. Kirjoita Helsingin Sanomiin tarkoitettu yleisönosastokirjoitus siitä, kuinka juuri tämän tyyppiseen tutkimukseen ei enää pitäisi suunnata varoja ja työvoimaa. Perustele mahdollisimman hyvin.

Lukuvinkit

Ahokallio & Tiilikainen. Filosofia prima.: 14 – 16, 24 – 25, 82, 156 – 171 
Airaksinen. Lukion filosofian perusteet.: 24, 32 –34, 42 –43, 50 –52, 60 –64 
Hallamaa ym. Odysseia.: 12 – 13, 42 – 44, 49 – 51, 93 – 96, 120 – 129, 160 – 162 
Hakala ym. Filo.: 18 –19, 25 – 26, 62 – 65, 72 –75, 79. 82, 84, 113
Nordin. Filosofian historia.: ei suoranaisesti tästä aiheesta
Saarinen. Filosofia.: ks. Filosofisten käsitteiden selityksiä s. 240 – 291 
Teräväinen. Johdatus filosofiaan.: s. 17, s. 20 – 23, 45 – 46, 49 – 51, 105 – 108

lukemisesta | kirjasuosituksia | opiskeluohjeet                   päivitetty 17.3.2003



Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle  © Anne Rongas


aikuislukio  etälukio  iltalukio  iltalinja