| Filosofian
moninaisuus
luennon kalvot
Filosofia on jättänyt jälkiä ajatteluumme Aikakausien filosofia Metafysiikka Epistemologia Tieteenfilosofia Logiikka Etiikka Yhteiskuntafilosofia Estetiikka Tehtäviä Lukuvinkit Filosofian moninaisuusIhmisillä tuntuu yleisellä tasolla olevan melko hämärä käsitys siitä, mitä filosofia oikeastaan on. Jotain viisastelua tai mystistä ajattelua. Kuva ei juuri kirkastu kirjakaupan filosofiahyllyllä, joka sisältä aforismikokoelmia, itämaisia sisustusoppaita ja elämänviisauskirjallisuutta. Voiko luonnontieteellisesti suuntautunut järki-ihminen edes avata filosofian oppikirjaa? Filosofian piirin voisi sanoa kattavan 360 astetta ääripäistä ääripäihin. Tiukan tieteellisestä todistamisesta idealistiseen sisäiseen kontemplaatioon (syvään mietiskelyyn).Filosofia on jättänyt jälkiä ajatteluummeEräs keskeinen tehtäväsi tällä filosofian kurssilla on ottaa selvää näistä filosofian harjoittamisen eri muodoista ja siitä, mitä hyötyä mistäkin on. Filosofian merkityksen jokainen voi nähdä hyvin eri tavalla. Monia vaikutuksia on vaikea havaita, koska ne ovat osa ajatteluamme. Länsimäisen filosofian kulttuuriset jäljet tulevat ehkä parhaiten näkyville vasta, jos joutuu törmäämään kulttuurisesti toisenlaiseen tapaan jäsentää maailmaa.Aikakausien filosofiaHistoriallista esitystapaa noudattavista oppikirjoista paljastuu hyvin se, miten eri aikakausina erilaiset teemat ovat olleet keskeisiä. Yritä kytkeä muutakin tuntemaasi historiatietoa yhteen sen kanssa, mitä luet filosofiasta. Miksi kunakin aikana juuri tietyt kysymykset ovat olleet päällimmäisiä? Millaista filosofiaa tänä päivänä kysytään? Omaa aikaa on usein vaikea tarkastella, mutta voisi ainakin sanoa, että yhä useammin filosofien haastatteluissa keskitytään eettisiin ja yhteiskuntafilosofisiin ongelmiin.MetafysiikkaAristoteles nimitti ensimmäiseksi filosofiaksi olemassaolon perimmäisten kysymysten tutkimista. Nimitys metafysiikka syntyi myöhemmin hänen teostensa toimitettujen niteiden järjestyksestä: ensimmäistä filosofiaa koskevat kirjoitukset tulivat fysiikan tekstien jälkeen (meta ta fysika). Metafysiikka selvittää olemassa oloa koskevia eli ontologisia kysymyksiä, maailmankaikkeuden rakennetta koskevia eli kosmologisia kysymyksiä sekä jumalakäsitettä koskevia eli filosofiseen teologiaan kuuluvia kysymyksiä. Metafysiikan piiristä kosmologia on tällä hetkellä hyvinkin ajankohtainen aihepiiri muun muassa avaruustähtitieteen, astrofysiikan uusien tutkimustulosten ja modernin fysiikan saavutusten vuoksi.EpistemologiaTietoteoria tai tieto-oppi eli epistemologia tutkii tiedon luonnetta ja sitä, mitä me voimme yleensä ottaen tietää. Arkinen elämämme nojautuu uskomuksiin, joita epäilijä eli skeptikko koettelee kysymyksillään. Miten vastata skeptikolle? Miten perustella oman näkemyksen oikeutus? Tietoteoria ei suuntaa huomiotaan yksittäisten ihmisten uskomuksiin vaan käsittelee epäilyä, tietoa ja sen oikeutusta yleisellä teoreettisella tasolla, mistä nimitys tietoteoria on peräisin. Nykyisen informaatiotulvan aikana tiedon luotettavuuden kriteereistä on tullut entistä tärkeämpiä.TieteenfilosofiaTieteenfilosofi saattaa kysyä: Tutkiiko tiede todellisuutta (näin esimerkiksi Sami Ppihlströmin kirjan otsikko)? Tieteen harjoittamisessa käytetään sovittuja, julkisia ja mahdollisimman hyviä menettelytapoja, metodeja. Tieteen edistyminen perustuu hyvin pitkälle siihen, että nämä metodit ovat luotettavia ja että niitä korjataan tarpeen tullen. Voisi määritellä niin, että tieteenfilosofia on tieteenteon käsitteellisten välineiden testausta, huoltamista ja uudistamista. Tieteenfilosofia operoi erillistieteitten yläpuolella, periaatteellisella ja käsitteellisellä tasolla. Näin se pystyy hahmottamaan koulukuntakiistojen juuria ja toivottavasti myös selkiyttämään tieteellistä teorian ja käsitteen muodostusta.LogiikkaSana looginen eli johdonmukainen on monille tuttu. Mutta logiikka oppialana lienee melko vieras. 70-luvun perusopetuksen uudistuksessa logiikkaa yritettiin tuoda kansakoulun matematiikan opetukseen. Alkiot, joukot, unionit ja leikkaukset eivät kuitenkaan juurtuneet perusopetukseen. Logiikka tutkii kielen toimintaa matematiikka muistuttavalla muodollisella eli formaalilla käsitteistöllä. Logiikka toimii myös matematiikan filosofian välineenä. Perinteisen logiikan tavoitteena on ollut osoittaa päättelyn pätevyys: mikä lause on loogisesti tosi. Kielen rakenteella on merkitystä esimerkiksi oikeustieteessä ja tekoälyn tutkimisessa. Kielitieteen piiriin kuuluva semantiikka tutkii syvällisemmin kielellisiin ilmaisuihin ja merkityksiin liittyviä kysymyksiä.EtiikkaMoraalifilosofia eli etiikka tutkii kysymyksiä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Ihmisen toiminnassa oikean ja väärän toiminnan välinen raja on kulttuurinen ja sopimuksiin perustuva. Miten oikea toiminta määräytyy? Mikä on arvokasta ja millä perusteilla? (Arvolausumien tutkimista harjoittaa myös oma filosofian osa-alue eli aksiologia.) ’Etiikka’ sana on kreikkalaista perää ’ethos’ ja ’moraali’ latinan sanasta ’mores’. Molemmilla on alkujaan tarkoitettu tapoja ja tottumuksia. Tällä hetkellä suomenkielessä usein sanoja käytetään niin, että moraali viittaa käytännöstä (moraalinen harkinta) ja etiikkaa teoriasta.YhteiskuntafilosofiaHyvä elä on etiikan keskeinen tutkimusongelma. Vastaavalla tavalla voidaan tarkastella myös yhteiskuntien toimintaa ja esittää kysymys siitä, millainen hyvän yhteiskunnan pitäisi olla. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, tulonjako, vähemmistöjen oikeudet, poliittinen valta, lainsäädäntö sekä vastuiden ja vapauksien jakautuminen globaalilla tasolla ovat yhteiskuntafilosofiaa kiinnostavia kysymyksiä. Yleisellä tasolla kysymys on ihmisten yhteisöllisistä sopimuksista. Maailmanlaajuiset ongelmat ja talouselämän globaali verkottuminen antavat runsaasti työtä yhteiskuntafilosofeille.EstetiikkaArvoista on kysymys myös estetiikassa. Estetiikka tutkii kauneusarvoja. Kauneus on suhde. Millä kriteereillä se määritellään? Entä mikä on taidetta? Kauneus ja taide synnyttävät ihmisessä kokemuksen, jonka luonnetta on estetiikan piirissä pohdittu. Joidenkin ajattelijoiden mukaan esteettinen ja eettinen ovat toisilleen läheisiä siinä mielessä, että esteettinen elämys on yhteydessä moraaliaistiin. Kauneuden ja hyvän elämän välistä suhdetta korosti aikanaan myös Platon. Postmoderni murros näkyi ensimmäisenä taiteessa. Taide reagoi aikaan ja aika vaikuttaa siihen, mikä koetaan kauniiksi. Tänä päivänä voidaan puhua myös rumuuden estetiikasta, jos vastenmielisenä ja rumana pidetty täyttää taiteen kriteerit muun muassa taideteoksen herättämän kokemuksen kautta.Tehtäviä:1. Etsi yliopistojen filosofian laitosten kotisivuilta filosofian osa-alueitten esittelyjä. Mieti, mikä niistä kiinnostaisi sinua eniten ja miksi. Esittele ensin osa-aluetta yleisemmin sen perusteella, mitä saat siitä selville.2. Valitse jokin filosofian osa-alueista ja esittele sen merkitystä tälle ajalle mahdollisimman monipuolisesti. 3. Valitse filosofian osa-alueista se, joka mielestäsi on kaikkein tarpeettomin. Kirjoita Helsingin Sanomiin tarkoitettu yleisönosastokirjoitus siitä, kuinka juuri tämän tyyppiseen tutkimukseen ei enää pitäisi suunnata varoja ja työvoimaa. Perustele mahdollisimman hyvin. LukuvinkitAhokallio & Tiilikainen. Filosofia prima.: 14 – 16, 24 – 25, 82, 156 – 171Airaksinen. Lukion filosofian perusteet.: 24, 32 –34, 42 –43, 50 –52, 60 –64 Hallamaa ym. Odysseia.: 12 – 13, 42 – 44, 49 – 51, 93 – 96, 120 – 129, 160 – 162 Hakala ym. Filo.: 18 –19, 25 – 26, 62 – 65, 72 –75, 79. 82, 84, 113 Nordin. Filosofian historia.: ei suoranaisesti tästä aiheesta Saarinen. Filosofia.: ks. Filosofisten käsitteiden selityksiä s. 240 – 291 Teräväinen. Johdatus filosofiaan.: s. 17, s. 20 – 23, 45 – 46, 49 – 51, 105 – 108 lukemisesta | kirjasuosituksia | opiskeluohjeet päivitetty 17.3.2003 |
||
| Paluu
hakemistosivulle | Linkit
| Sähköpostia
opettajalle
© Anne Rongas aikuislukio etälukio iltalukio iltalinja |