3. Filosofian historia

Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle

Keskustelin eilen Platonin kanssa                             Luennon kalvot
Ajanjaksot filosofiassa
Luonnonfilosofiasta antiikin kulta-aikaan
Hellenistisen ajan filosofia
Keskiajalla todistettiin Jumalan olemassaolo
Renessanssi ad fontes
Uuden ajan filosofia
Filosofian Kopernikus – Kant ja valistuksen aate
Kritiikin siemen – tiedeusko horjuu
Tehtäviä
Lukuvinkit
 

Keskustelin eilen Platonin kanssa

Filosofisessa keskustelussa on tärkeää esittää hyviä perusteluja omalle näkökannalleen. Usein selustatukea haetaan toisten filosofien esittämistä argumenteista. Voisi sanoa, että filosofinen keskustelu ylittää ajan ja paikan kahleet. Menneisyyden ajattelijat elävät tekstiensä välityksellä, kommentaarien eli tekstejä kommentoineiden kirjoittajien välityksellä ja yhä uusien tulkintojen kautta. Jotta osaisi keskustella, on ensin kuunneltava. Kuunteluun liittyy kielitaito. Filosofian opiskelua voi ajatella myös uuden kielen opiskeluna. Ensimmäinen lukiokurssi opettaa turistifilosofiaa. Tämän jälkeen osaat ehkä jo kysyä tietä.

Ajanjaksot filosofiassa

Eri aikoina erilaiset kysymykset ovat olleet kaikkein keskeisimpiä, vaikka samat kysymykset ovatkin säilyneet vuosisadasta toiseen. Ensimmäisiä luontoa ihmetelleitä viisaustieteilijöitä kummastutti kaiken olevan alkuperä. Heitä ihmetytti myös muutos, jota saattoi havaita ympäristössä. Kuinka toisaalta jokin saattoi pysyä samana, vaikka se muuttui? Näitä ensimmäisiä länsimaisen filosofian historiaan jälkensä jättäneitä ajattelijoita kutsutaan luonnonfilosofeiksi, koska he ihmettelivät luontoa. Heitä nimitetään myös esisokraatikoiksi, koska he (lähes kaikki) elivät ennen Sokratesta.

Luonnonfilosofiasta antiikin kulta-aikaan

Sokrates (469 –399 eKr.) käytti ensimmäisenä nimitystä filosofia eli viisauden rakastaminen. Hänen oppilaansa Platon (427 – 347 eKr.) ja tämän oppilas Aristoteles (384 – 322 eKr.) muodostavat uskomattoman ja järkälemäisen perustuksen heidän jälkeensä tulleitten filosofien ja tieteen tekijöitten ajattelulle. Keskeisin kohde tuon ajan filosofiassa oli tutkia maailmaa ja ihmistä maailmassa. Tämä vaihe oli monella tavalla Kreikan suuruuden aikaa, jota nimitetään myös helleeniseksi ajaksi.

Hellenistisen ajan filosofia

Aleksanteri Suuren maailmanvaltakunta levitti kreikkalaista kulttuuria, josta tuli ajan sivistyskulttuuri. Platonin perustama Akatemian ja Aristoteleen Lykeionin filosofikoulujen lisäksi Aleksandriaan syntyi sen ajan merkittävä tiedekeskus. Filosofian tärkeimpiä suuntauksia olivat epikurolaisuus, stoalaisuus ja skeptisismi. Tieteiden eriytyminen filosofian piiristä alkoi. Samoin filosofikoulukuntien erilaistuminen.

Keskiajalla todistettiin Jumalan olemassaolo

Kristinusko oli jo syntyaikanaan vuorovaikutuksessa filosofian kanssa. Keskiajalla kristinuskon vaikutuspiiri ulottui koululaitokseen. Akatemia lakkautettiin pakanallisena. Mutta filosofian historia ei katkennut, mutta se kaapattiin kirkonoppineitten haltuun – alkoi skolastiikan aika. Keskeisimpänä kysymyksenä oli Jumala ja Jumalan olemassaolo. Filosofinen teologia ratkoi sielun ja ruumiin, näkymättömän ja näkyvän välisiä ongelmia Platonista ja Aristoteleesta ammentaen. Kuuluisia Jumalatodistuksia syntyi lukuisia. Tuomas Akvinolainen luokitteli myös taivaan enkelit.

Renessanssi ad fontes

Välimereltä alkaen, pohjoiseen vähitellen kulkien 1400 – 1500 -luvuilla, kulttuurin rintamalla alkoivat puhaltaa muutoksen tuulet. Paavin vallan rappio ja kansojen liikkeet yhdessä uusien aatteiden kehittymisen kanssa rikkoivat keskiaikaisen maailman hierarkian. Käännettiin katseet historian kulta-aikaan, ihailtiin antiikin Kreikkaa. Renessanssi oli myös suurten tunteiden aikaa: pilailu ja nauru sekoittui maailmanlopun odotukseen. Musta surma oli kylvänyt kalvavan epäilyksen Jumalan oikeudenmukaisuutta kohtaan. Auktoriteettiuskon mureneminen innosti ihmistä tutkimaan maailmaa ja myös itseään niin henkisesti kuin fyysisesti löytöretkien myötä. Käännyttiin alkuperäisten lähteiden puoleen – ad fontes. Leonardo Da Vinci (1452 – 1519) oli renessanssin jättiläishahmo. Kirjapainotaidon keksiminen levitti esimerkiksi Erasmus Rotterdamilaisen (n. 1469 – 1536) humanistinen aate Tyhmyyden ylistyksen ja monien muiden tekstien voimalla.

Uuden ajan filosofia

Luonnontieteen edistys mullisti maailmankuvaa. Tieto ja järki nousivat myös filosofian keskiöön. Uuden ajan filosofian taitekohtana pidetään ranskalaisen René Descartes’n (1596 – 1650) varman ja epäilyksettömän tiedon etsintää. Hänen oivalluksensa oli: cogito ergo sum: ajattelen siis olen. Tämän epäilyksettömän tiedon varaan hän saattoi rakentaa kaiken muun. Hän ei kuitenkaan irrottautunut Jumalasta täysin, vaikka asettikin ihmisen Jumalaa tärkeämmälle sijalle. Luonnontiede kiinnosti Descartes’ta, kuten muitakin hänen aikansa filosofeja. Tiedon luonne oli toisten mukaan järjen havaintoihin perustuvaa (rationalismi), kun taas toiset kannattivat kokemusperäisten havaintojen todistusvoimaa (empirismi).

Filosofian Kopernikus – Kant ja valistuksen aate

Saksalaisfilosofi Immanuel Kant (1724 – 1804) eli koko elämänsä Köningsbergin kaupungissa, mutta nurkkakuntaisuudesta häntä ei voi syyttää. Kant yhdisti rationalismin ja empirismin. Hän tutki ihmisen tietokyvyn rajoja ja ihmisen kokemuksen synnyttämää maailmankuvaa, joka ei pysty täysin kertomaan, rajoitustensa vuoksi, millainen maailma todella on. Tietokykynsä rajoissa ihmisen oli kuitenkin ponnisteltava järjen käytön ja itsenäisen ajattelun alueella. Oli noustava henkisen alaikäisyyden tilasta. Valistuksen aate synnytti teollistumisen rinnalla uskon tieteen edistyvyyteen ja koulutuksen voimaan. Modernin projektiksi nimitetään filosofian historiassa tätä valistusajalta 1900-luvulle jatkunutta edistysuskon suurten kertomusten ja tieteeseen nojaavan toiveikkaan toiminnan aikaa.

Kritiikin siemen – tiedeusko horjuu

1800-luvulla Carl Marx toi esille vahvan yhteiskuntakritiikin ja vaati vallankumousta. Maailmansotien tuhot, tieteen kykenemättömyys ratkaista eteen tulevia ongelmia ja ilmeinen epätasa-arvo maailmassa veivät pohjaa pois valistusaatteelta. 1900-luvun filosofia on etsinyt uusia vastauksia. Tai ehkä voisi myös sanoa, että se on ryhtynyt etsimään uusia tapoja kysyä. On tutkittu kieltä, olemassaoloa, kokemusta, sukupuolta, yhteiskuntaa, luontoa. On puhuttu postmodernista ajasta – suurten kertomusten kuolemasta. Epätietoisuus ja hämmennys kuuluvat filosofiassa. Etsintä jatkuu. Suuret kysymykset eivät ole kuolleet.

Tehtäviä

1. Tutustu johonkin filosofiin ja esittele joko hänen elämänkertansa tai jokin sinun mielestäsi mielenkiintoinen ajatus tuolta filosofilta. Perustele valintasi.
2. Miksi on vaarallista tulkita menneisyyden ajatuksia tämän ajan lähtökohdista (anakronismi)?
3. Miksi Suomi ei ole länsimaisen filosofian kehto?

Lukuvinkit

Ahokallio & Tiilikainen. Filosofia prima.: s. 22 – 28, 44 – 47, 62 – 66, 82, 102 – 106, 124 – 125 ja 150 – 155
Airaksinen. Lukion filosofian perusteet.: s. 74 – 88 
Hallamaa ym. Odysseia.: s. 14 – 16, 53, 61 – 62, 65 – 71, 86, 89 – 94, 115 – 116, 119, 150, 154, 185 – 186 
Hakala ym. Filo.: s. 12 – 18, 143 – 144 
Nordin. Filosofian historia.:17, 47, 55, 77, 98, 129, 152, 184, 221, 351, 408, 424, 434, 451,484 - 490
Saarinen. Filosofia.: Kuva rakentuu koko kirjan mittaan.

lukemisesta | kirjasuosituksia | opiskeluohjeet 

päivitetty 13.3.2003


Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle  © Anne Rongas

aikuislukio  etälukio  iltalukio  iltalinja