2. Mitä filosofia on

Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle

Käytäntöä ja teoriaa                                          Luennon kalvot
Länsimainen filosofia ei ole ainokainen
Filosofia alkaa ihmetyksestä
Filosofiaa ei voi oppia ulkoa
Filosofia tuulettaa arkiajattelun tottumuksia
Filosofia on kiinteä osa kulttuuriamme
Tehtäviä
Lukuvinkit

Käytäntöä ja teoriaa

Filosofia on lähellä elämää, sillä sen piirissä tutkitaan elämän perimmäisiä kysymyksiä, esimerkiksi elämän ilmiöitten olemusta tai muutosta. Filosofia on lähellä tiedettä, sillä se hakee johdonmukaisia perusteluja ja loogisesti ehyitä teorioita elämän ja olemassaolon ilmiöistä. Joidenkin näkemysten mukaan filosofia on osa tiedettä - onhan se kaikkien tieteiden äiti. Toisten näkemysten mukaan filosofia kuuluu osittain tieteen piiriin, mutta käsittelee myös ilmiöitä, joita tiede ei käsittele.

Länsimainen filosofia ei ole ainokainen

Tällä kurssilla tutustumme länsimaisen filosofian historiaan ja perinteeseen. Lähestymme aihetta suurten vuosituhansia eläneitten peruskysymysten kautta. On hyvä muistaa, että länsimainen filosofia ei ole ainut maailman filosofinen oppirakennelma. Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa on kehitelty merkittävää filosofista ajattelua oppirakennelmiksi asti jo vuosituhansia. Idän filosofia liittyy idän uskontoihin, mm. buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen, taolaisuuteen ja kungfutselaisuuteen. Viisauskirjallisuutta ovat tuottaneet monet muinaiset korkeakulttuurit.

Filosofia alkaa ihmetyksestä

Antiikin suuri filosofi, Aristoteles, sanoi, että filosofia alkaa ihmetyksestä. Filosofialle onkin tyypillistä kysyä, kyseenalaistaa, mennä asioiden taakse ja etsiä hellittämättä – etsiminen voi kohdistua paitsi vastauksiin, myös kysymyksiin. Se, mitä pidämme itsestään selvänä, vaikuttaa usein hyvin voimakkaasti elämäämme. Filosofian eräs pyrkimys on herättää ihminen ajattelemaan itse omilla aivoillaan.

Filosofiaa ei voi oppia ulkoa

Filosofian luonteesta johtuu, että sitä ei voi oppia vain lukemalla ja muistamalla ulkoa filosofian oppikirjan tekstejä. Filosofian perinteen tuntemus antaa hyvän yleissivistyksen ja taustaa, jota vasten peilata elämän ilmiöitä. Kuitenkaan pelkkä tieto ei tee kenestäkään filosofia, viisauden rakastajaa. Filosofiaan kuuluu oleellisesti toiminta: kuuntelu, ajattelu, keskustelu, etsiminen ja tutkiminen.

Filosofia tuulettaa arkiajattelun tottumuksia

Miksi arkiajattelu ei riitä? Mitä arkiajattelu on? Se sisältää tottumuksia ja edellä mainittuja itsestään selvyyksiä. Se ei aseta itseään tarkastelunalaiseksi (ei reflektoi). Arkiajattelu ei epäile sitä, mikä käytännössä näyttää toimivan. Tieteen saavutukset ovat useimmiten seurausta valmiudesta kyseenalaistaa sitä, mihin olemme tottuneet. Erillistieteitten juuret johtavat filosofiaan ja sen piirissä juuri ihmettelyyn ja vuorovaikutukseen.

Filosofia on kiinteä osa kulttuuriamme

Filosofia on osa inhimillistä kulttuuria ja sukupolvi sukupolvelta jatkuvaa viisauden rakentamista. Kun luet filosofian oppikirjaa, kysele lukemisesi aikana välillä itseltäsi: onko tässä jotain tuttua? Vaikka filosofia olisikin sinulle uutta, moniin asioihin olet tutustunut välikäsien kautta. Esimerkiksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmien taustalla on filosofinen pohja. Eettinen ajattelu näkyy ympäristöasioiden kohdalla. Yhteiskuntafilosofia heijastuu vaikkapa kansojen välisissä sopimuksissa.

Tehtäviä:

1. Onko Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkänen filosofi? Anna esimerkkejä ja perustele. (Voit valita myös jonkin muun kirjallisuuden henkilön.)
2. Haastattele alle 7-vuotiasta ja kysy häneltä filosofian suuria peruskysymyksiä (esim. mikä maailma on, mikä on ihminen, mikä on totta, mitä kauneus on, miksi ihminen elää). Pohdi haastateltavan vastauksia. Voitko yhtyä joidenkin filosofien esittämään ajatukseen, että kaikki lapset ovat filosofeja?
3. Mitä arvelet, miten länsimainen koulufilosofia eroaa filosofian hyllystä kirjakaupassa tai kirjastossa löytyvästä miete- ja viisauskirjallisuudesta?

Lukuvinkit

Ahokallio & Tiilikainen. Filosofia prima.: s. 10 – 13 
Airaksinen. Lukion filosofian perusteet.: s. 4 – 12 
Hallamaa ym. Odysseia.:s. 10 – 13
Hakala ym. Filo.: s. 7 – 19 
Nordin. Filosofian historia.: s. 13 – 16 
Saarinen. Filosofia.: s. 6 – 9 ja s. 18 – 21

lukemisesta | kirjasuosituksia | opiskeluohjeet

päivitetty 13.3.2003


Paluu hakemistosivulle  |  Linkit  |  Sähköpostia opettajalle © Anne Rongas


aikuislukio  etälukio  iltalukio  iltalinja