Hampaiden hoidosta
    Lähteet: Chris May     HEVONEN
KASVATUS JA HOITO
               
Fritz Sevelius, Harry Pettersson, Brent Green
                                  TERVE
JA SAIRAS HEVONEN -
                                  SAIRAUKSIEN TORJUNTA JA HOITO
    Hampaat ja
niiden hoito
          Miten
usein hevosen hampaat on tarkastettava?
          Mitä
oireita hammaspiikeistä?
          Raspauksen
suorittaja
          Sudenhammas
          Miksi
vanhoilla hevosilla on hammasvikoja?
          Suunavaaja
          Raspauksen
suoritus
Hampaat
ja niiden hoito
Hevosen poimuiset poskihampaat ovat aivan erilaiset ihmisen, koiran tai
sian hampaisiin verrattuna. Hevosen hampaat kuluvat jatkuvasti ja kasvavat saman
verran hammaskoloistaan. Hevonen jauhaa rehun vaakapystyliikkeillä, 40 - 50
puraisulla ensin toisella puolella ja sitten toisella puolella.
Hevosen hampaat laiminlyödään turha usein, vaikka ne voivat aiheuttaa hoitamattomina
ruoansulatushäiriöitä ja kovaakin kipua.           ylös
Miten
usein hevosen hampaat on tarkastettava?
Hevosen on jauhettava rehunsa kunnolla pystyäkseen sulattamaan sen ja
tästä syystä poskihampaiden purupinnan tulee olla tasainen. Monet ratsastuspulmat,
kuten pään kallistelu, kuolainten välttely ja joskus harvemmin pään heittely
voivat johtua hammasvaivoista. Niinpä hampaat on syytä tarkastuttaa kerran kaksi
vuodessa, vaikkei hevosella ilmenisi mitään erityisiä hammasvaivoja.           ylös
Mitä
oireita hammaspiikeistä?
Vikoja on normaalisti vain poskihampaissa. Rehun alituisen jauhamisen
tulisi kuluttaa niitä tasaisesti, mutta käytännössä ei tapahdu niin vaan niiden
reunoihin muodostuu teräviä piikkejä, jotka haavoittavat poskia ja kieltä. Joskus
yläposkihampaat ovat enemmän edessäpäin kuin alaposkihampaat, ja koska etumainen
yläposkihammas ei tällöin jauhaudu alaleuan vastaavaa hammasta vasten, siihen
muodostuu "koukku", joka viiltää suuta. Tästä syystä hevonen monesti kallistaa
toiselle sivulle päätään eikä ole kunnolla kuolaimissa. Piikkejä voidaan myös
epäillä, jos hevonen syödessään ottaa rehun varovasti suuhunsa, pureskelee sitä,
mutta pudottaa "mällin" suustaan. Ellei piikkejä poisteta, ne pitenevät, ruokahalu
lakkaa, hevonen laihtuu ja sen kunto heikkenee. Haavoja aiheuttavat reunapiikit
poistetaan raspaamalla, ja kun purupinnat näin tasoitetaan, myös rehun pureskelu
tehostuu.           ylös
Raspauksen
suorittaja
Hampaiden raspauksen voi suorittaa eläinlääkäri samalla käynnillä, kun
rokottaa hevosen. Hampaita raspaavat myös kengityssepät.           ylös
Sudenhammas
Joidenkin hevosten poskihammasrivin etureunassa - tavallisesti vain yläreunassa
- on niin sanottu "sudenhammas", joka on yleensä hyvin pieni, jos sitä on lainkaan.
Se voi olla niin terävä, että koholla ollessaan viiltää poskea tai ikenen pinnan
alla sijaitessaan ientä. Kummassakin tapauksessa kuolaimet tuottavat kipua,
minkä takia eläinlääkäri useimmiten poistaa sudenhampaat paikallispuudutusta
käyttäen.           ylös
Miksi
vanhoilla hevosilla on hammasvikoja?
Sekä hyvin nuorten että hyvin vanhojen hevosten hampaat on tarkastettava
usein. Maitohampaiden tilalle puhjenneet pysyvät hampaat ovat aluksi erittäin
terävät. Niiden on vanhemmiten pystyttävä hyvässä kunnossa, jotta rehu jauhautuisi
tehokkaasti. Iäkkäillä hevosilla tapaa olla epätasaisesti kuluneet purupinnat.
Hammas saattaa vinoutua tai irrota kokonaan, jolloin vastakkainen hammas ei
kulu tasaisesti tai siihen kehittyy piikkejä. Lisäksi hammasväleihin kertyy
epätasaisen purennan vuoksi rehuntähteitä, mistä on seurauksena hammasmätä.
Vanhojen hevosten hampaat on tarkastettava ainakin kahdesti vuodessa.           ylös
Suunavaaja
Hampaiden hoito sujuu vaivattomasti suunavaajan
avulla. Suunavaaja pitää hevosen leuat
auki hoidon ajan. Hevonen suhtautuu toimitukseen rauhallisesti ja hampaita
pääsee tutkimaan esteettä. Toinen mahdollisuus on käyttää kiilaa.           ylös
Raspauksen
suoritus
Kun suu on auki, tunnustellaan
kädellä, onko hampaissa piikkejä, jos on, ne raspataan
raspilla varovasti pois. Raspia ei tarvitse välttämättä painaa vaan riittää,
kun sitä liu'uttaa edestakaisin piikin päällä. Raspauspaikalle on hyvä varata
vettä, sillä raspia on hyvä huuhtoa välillä. Raspauksen tulosta on hyvä välillä
tarkistaa, ettei tule raspanneeksi liikaa. Raspatessa on varottava, ettei vahingoita
kieltä, poskia eikä ikeniä. Jos raspin kulmat ovat terävät, ne kannattaa pyöristää
ennen raspauksen aloittamista.           ylös
| © Liisi Talvio |
Nämä sivut on optimoitu
Explorer-selaimelle ja 1024 x 768 kuvapisteen näyttöalueelle |