P E R I N N E K A S V E J A 

On esitetty, että maamme puutarhanviljely alkoi keskiaikaisissa luostareissa, Turussa, Naantalissa ja Viipurissa. 1500-luvulla puutarhoja oli aatelislinnojen ja kartanoiden yhteydessä. Ensimmäiset täsmälliset tietomme ovat kuitenkin vasta seuraavalta vuosisadalta. Turun akatemian professori Elias Tillandz julkaisi vuonna 1683 luettelon Turun seudulla viljellyistä yrteistä, ruohovartisista koristekasveista ja -pensaista. Tillandzin mainitsemista 496 kasvista huomattavin osa kasvoi akatemian omassa puutarhassa. 
  
Ns. Hyödyn aikakausi 1700-luvulla edisti voimallisesti myös puutarhaviljelyä maassamme. Turun akatemian professori Pietari Kalm teki kasvien keruumatkan Pohjois-Amerikkaan 1748-1751 tuoden mukanaan mm. aitaorapihlajan ja säleikkövilliviinin. Kalmin käsitys aikansa puutarhanhoidon tasosta ei ollut korkea:  jos "Turkua yleensäkin ei oteta lukuun, on maassa äärettömän harvinaista nähdä yhtään ainutta hedelmäpuuta. Suomessa ei ole yhdessäkään pappilassa kahteenkymmeneen vuoteen istutettu yhtään ainutta omenapuuta ja samalla tavalla on säätyläisten keskuudessa. Koko heidän puutarhanhoitonsa rajoittuu porkkanoihin, palsternakkoihin, kaaliin ja sokeriherneeseen, monissa paikoissa puutarhanhoito päättyy juureksiin ja kaaliin." 
  
Autonomian kaudella puutarhat saivat jo laajemman harrastajakunnan. Puutarhaseuroja perustettiin suuripiin kaupunkeihin, joissa erityisesti säätyläistö katsoi puutarhaviljelyn kuuluvan osaksi maailmankatsomustaan.

Tuntemattoman kasvin kukinto 250-vuotta vanhan kirjan välistä. LÄHETÄ TIETO, JOS TUNNISTAT KASVIN!
 
Linkki. Illakko, sireenit ja sinivuokko. Linkki. Varjolilja, taimet keväällä Linkki. Valkoinen varjolilja. Linkki. Valkovuokot. Linkki. Särkynytsydän.
takaisin curriculum vitae -sivulle 
   
takaisin pääsivulle 
   
siirry kuvat -sivulle 
 
Linkki. Tulppaanit. Linkki. Kirjopikarililja. Akileijat, vanhan perinteisen pihan perennat Linkki. Pikarililja, valkoinen. Linkki. VIllitulppaanit.
KIRJALLISUUTTA 
Alanko Pentti - Kahila Pirkko, Ukonhattu ja Ahkeraliisa. Perinteiset koriste- ja hyötykasvit. Keuruu 1994  
Jutila Heli, PORIN REPOSAAREN PAINOLASTIKASVIT, 2000 
MAISEMANHOITO. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Osa I. Helsinki 1993 
ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Osa II. Helsinki 1993 
Söderström Marita, Aalanen Marjaana (toim.), Kuralan Kylämäen luonnontieteellinen tutkimus. Turun maakuntamuseo. Raportteja 13, 1991 
Nurminen Tuulikki, Turun Ratapihankadun kasvillisuus. Ratapihankadun, Käsityöläiskadun, Puutarhakadun ja  Sairashuoneenkadun rajaamien kortteleiden kasvillisuusinventointi. Turun maakuntamuseo. Raportteja 9. 1986 

OSOITTEITA 
MAATIAINEN  ry 
Pihlajatie 12-14. Helsinki 
puh.09 477 5331